Yksityistielossien merkitys tunnistetaan, mutta rahoitus herättää huolta

3.6.2026

Suomen Tieyhdistys ja Saaristoasiain neuvottelukunta järjestivät seitsemännettä kertaa Yksityisteiden lossipäivän 27.5.2026. Savonlinnassa järjestetty tilaisuus kokosi yhteen tiekuntien ja viranomaisten edustajia sekä saaristoasioiden parissa toimivia. Päivän keskeisiksi teemoiksi nousivat rahoituksen epävarmuus, saariston saavutettavuus sekä lossiliikenteen merkitys huoltovarmuudelle ja turvallisuudelle.

Savonlinnan kaupunginjohtaja piti avajaispuheen kaupungintalon valtuustosalissa.

Savonlinnan kaupunginjohtaja Ding Ma avasi tilaisuuden ja korosti kulkuyhteyksien ja lossien merkitystä.

– Ymmärrämme Savonlinnassa hyvin, mitä saavutettavuus tarkoittaa käytännössä. Kaupunkimme rakentuu saarista, vesireiteistä ja niiden välisistä yhteyksistä. Lossit ja yksityistiet eivät ole täällä vain infrastruktuuria – ne ovat arjen, elinkeinojen ja elinvoiman mahdollistajia.

Kaupunginjohtajan mukaan saaristoalueiden erityispiirteet on tunnistettava myös valtakunnallisessa päätöksenteossa. Ma pitää erityisen tärkeänä valtionavustusten jatkuvuuden turvaamista sekä riittävien resurssien varmistamista yksityisteiden kunnossapitoon.

Simo Takalammi ja Teuvo Taura esittelivät sääolosuhteiden vuosikelloa.

Valtionavustusten riittävyys huolestuttaa

Suomen Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Simo Takalammi toi esiin huolen yksityistielossien rahoituksen riittävyydestä.

– Venäjän hyökkäyssodan käynnistyttyä vuonna 2022 ymmärrettiin aiempaa laajemmin yksityistieverkoston merkitys kuljetuksille, huoltovarmuudelle ja maanpuolustukselle. Tämän seurauksena valtionavustuksia suunnattiin aiempaa enemmän yksityisteille, mutta nyt määrärahat ovat jälleen niukentuneet.

Takalammi muistutti tiekuntia varautumisen tärkeydestä.

– Korjaustarpeet ja pitkän aikavälin suunnitelmat on hyvä olla valmiina, jotta hakemukset voidaan jättää nopeasti, kun uusia rahoitusmahdollisuuksia avautuu.

Erityisen haastava tilanne on myös siltojen osalta. Noin 10 prosenttia yksityisteiden silloista on kriittisen huonossa kunnossa, ja niiden korjaaminen vaatii huomattavia investointeja.

Savonlinna panostaa saariston yhteyksiin

Savonlinnan kaupungin tekninen johtaja Kari Siponen esitteli vuoden 2026 yksityistieavustuksia ja kuvasi saariston merkitystä kaupungin asukkaille, elinkeinoille ja matkailulle.

Saaristossa asuu noin 4 600 vakituista asukasta, ja kaupunkikeskustan saarilla noin 7 000 asukasta. Lisäksi alueella käy vuosittain noin puoli miljoonaa matkailijaa, mikä kasvattaa liikennetarpeita erityisesti kesäkaudella.

Savonlinna myöntää vuonna 2026 lautta- ja lossiliikenteelle ennakkoavustuksia 180 000 euroa. Tällä turvataan saariston liikennepalveluita ja vahvistetaan tiekuntien taloutta.

Siposen mukaan toimiva lautta- ja lossiliikenne on välttämätön asumisen, työnteon, matkailun ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Lisäksi yksityistieavustukset nähdään keskeisenä osana kaupungin perusinfrastruktuurin ja elinvoiman ylläpitoa.

Pelastustoiminta tarvitsee toimivat yhteydet

Etelä-Savon pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Tuomo Halmeslahti kertoi puheenvuorossaan saaristoalueiden pelastustoiminnasta.

Etelä-Savon saaristoalueilla asui vuonna 2022 yli 5 700 henkilöä, mutta vapaa-ajan asuntoja alueella on yli 46 500. Kesäisin väkiluku kasvaa huomattavasti matkailijoiden, mökkiläisten ja tapahtumien myötä.

Pelastustoiminnassa lossien merkitys korostuu erityisesti raskaan kaluston kanssa. Halmeslahden mukaan sammutusautojen kokonaismassat ovat vähintään 18 tonnia ja säiliöautojen jopa 28 tonnia, mikä asettaa vaatimuksia lossien kantavuudelle.

Pelastuslaitoksella on käytössään tietokanta alueen losseista ja niiden yhteystiedoista, mikä helpottaa pelastustoimintaa kiireellisissäkin tehtävissä.

– Kiireellisissä tehtävissä pyrimme olemaan yhteydessä lossihenkilöstöön ja tilaamaan lossin valmiiksi tulosuunnan puolelle, kertoo Halmeslahti.

Yksityistielossien kustannusten jakaminen vaihtelee

Suomen Tieyhdistyksen yksityistieasiantuntija Teuvo Taura esitteli yksityistielossien kustannusten jakamista ja käyttömaksujen perimistä tiekunnissa eri puolilla maata.

Esimerkit osoittivat, että käytännöt vaihtelevat. Joissakin tiekunnissa peritään kaikilta käyttäjiltä sama maksu, kun taas toisaalla tieosakkaat osallistuvat kustannuksiin yksikkömaksujen kautta ja ulkopuolisilta peritään erillinen käyttömaksu.

Valtionavustusten osuus lossien kustannuksista vaihteli esimerkkikohteissa noin 70–80 prosentin välillä.

Saaristolaki uudistuu

Maa- ja metsätalousministeriön johtava asiantuntija ja saaristoasiain neuvottelukunnan pääsihteeri Elina Auri kertoi saaristolain uudistamisesta.

Tavoitteena on saada uusi laki voimaan vuoden 2027 alussa. Uudistuksella pyritään vahvistamaan saariston elinvoimaa sekä parantamaan saariston erityispiirteiden huomioimista päätöksenteossa.

Lakiluonnoksessa ehdotetaan muun muassa saaristopolitiikan seurannan vahvistamista, saaristoisten hyvinvointialueiden määrittelyä sekä yhteysalusliikenteen palveluntuottajien varautumisvelvollisuutta.

Auri korosti, että uudistuksen tavoitteena on lisätä päätöksentekijöiden ymmärrystä saariston erityisolosuhteista ja niiden vaikutuksista palveluihin, liikkumiseen ja alueiden kehittämiseen. Sen sijaan yksityistielosseja ja -lauttoja koskeva sääntely säilyy jatkossakin yksityistielain piirissä.

Päästöjen vähentäminen näkyy myös lossiliikenteessä

Suomen Lauttaliikenne Oy:n (Finferries) hankejohtaja Matti Markkanen esitteli maantielautta- ja yhteysalusliikenteen kehitysnäkymiä.

Suomessa on yhteensä 40 maantielauttapaikkaa, joista valtaosa sijaitsee Turun saaristossa ja Itä-Suomen järvialueilla. Markkasen mukaan alan kehitystä ohjaavat tällä hetkellä erityisesti palvelutason turvaaminen, kapasiteetin kasvattaminen ja päästöjen vähentäminen.

Ensimmäinen sähköinen maantielautta otettiin käyttöön Paraisten ja Nauvon välillä vuonna 2017. Tulevaisuudessa sähkö- ja hybriditeknologiaa pyritään hyödyntämään entistä laajemmin sekä lautta- että yhteysalusliikenteessä. Samalla pyritään kasvattamaan lossien kantavuuksia ja vähentämään huoltokatkojen vaikutuksia liikenteeseen.

Ensi vuonna Varsinais-Suomessa

Lossipäivän keskusteluissa nousi vahvasti esiin yhteinen näkemys siitä, että lossit ja lautat ovat saaristoalueiden elinvoiman, turvallisuuden ja huoltovarmuuden edellytys. Samaan aikaan rahoitustilanne herättää edelleen huolta.

Seuraava Yksityisteiden lossipäivä järjestetään Varsinais-Suomessa toukokuussa 2027. Tilaisuuden tarkempi sijainti tarkentuu myöhemmin.

Teksti:

Akseli Kotila

Viestinnän asiantuntija

Lue lisää

2.6.2025|Uutinen

Valtionavustusten jatkuvuus puhutti Yksityisteiden lossipäivässä

Suomen Tieyhdistys ja Saaristoasiain neuvottelukunta järjestivät kuudennetta kertaa Yksityisteiden lossipäivän. Tällä kertaa kokoonnuimme merellisessä Suomenlinnassa. Suomessa on 19 tiekuntaa, joiden…

Lue lisää

7.6.2024|Uutinen

Yksityisteiden lossipäiviä vietettiin Lappeenrannassa

Suomessa on 21 tiekuntaa, joiden lossit saavat valtiolta yksityistieavustusta. Lisäksi on useita tiekuntia, jotka ylläpitävät lossejaan omakustanteisesti. Suomen lossit sijaitsevat…

Lue lisää

9.6.2023|Uutinen

Yksityisteiden lossipäiviä vietettiin tänä keväänä Turussa

Perinteeksi muodostunut Yksityisteiden lossipäivät järjestettiin 30.5.–31.5.2023 jo neljännen kerran yhdessä Saaristoasiain neuvottelukunnan kanssa. Tapahtuma on suunnattu erityisesti sellaisille tiekunnille, jotka…

Lue lisää