Pohjoismaiden neuvosto tukee Vaasa–Uumaja-tietä

12.10.2026

Pohjoismaiden neuvosto hyväksyi lokakuussa 2025 yksimielisesti suosituksen, jossa kannatetaan Suomen, Ruotsin ja Norjan hallitusten yhteistyötä kiinteän logistiikkayhteyden kehittämiseksi Atlantin rannikolta Norjasta Kaakkois-Suomeen. Suositus esittää projektiryhmän perustamista yhteyden aikaansaamiseksi ja rahoituksen varmistamiseksi.

Vaasa–Uumaja-maantiestä on tehty selvityksiä 1960- luvulta lähtien, ja se on kirjattu myös pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan. Väyläviraston vuonna 2025 valmistuneen selvityksen mukaan vertailukelpoinen ratkaisu maksaisi 4,9–8,4 mrd. euroa, rautatievaihtoehto 29 mrd., ja toteutus veisi 15–20 vuotta.

Väyläviraston selvityksen geopoliittinen ja liikennetilanne on muuttumaton kaksi vuosikymmentä – hahmotus, joka kannattaa kyseenalaistaa: Vaasa–Uumaja-jäätie oli Talvisodassa tärkeä huoltoväylä. Vastaava tarve voi toistua, jolloin hankkeen strateginen merkitys korostuu osana Suomen huoltovarmuusstratregiaa ja kokonaisturvallisuusmallin käytännön toteutusta. Nordic Connector olisi strateginen kaksoiskäyttöteknologiainvestointi.

Professori Antti Talvitie ja tekniikan tohtori Esa Eranti laativat 2025 vaihtoehtoisen, kysyntäperustaisen selvityksen. Pitäytymällä pelkässä maantiessä, hyödyntämällä matalan veden alueita ja Tahkoluodon merituulipuiston perustamisteknologiaa, hinnaksi tulee 3,5 mrd. euroa – ja se on toteutettavissa viidessä vuodessa. Hyötykustannussuhde nousee lukuun 2,2, kun uudella Liikenne 12 -suunnitelman tieinvestoinneilla se on 1,70 ja rautatiehankkeilla vain 0,54.

Maantie parantaisi suomen logistiikkaa

Vaasa–Uumaja-maantie parantaisi Suomen logistiikkaa. Talvitien ennusteen mukaan rauhanajan rahtiliikenne olisi 15 vuoden kuluttua 1 500 yksikköä ja henkilöliikenne 5 000 autoa vuorokaudessa. Kriisissä rahti voisi kaksinkertaistua. Maantie vahvistaisi teollisuuden kilpailukykyä, huoltovarmuutta, sotilaallista liikkuvuutta ja alueellista resilienssiä.

Vakavassa kriisissä se olisi tärkein ulkomainen yhteys. Siltoja ja kiinteitä yhteyksiä rahoitetaan osittain myös energiansiirtorakenteina, jolloin synergia korkeajännitekaapeleiden, kaasuputkistojen ja merituulipuistojen kanssa lisää hankkeen kannattavuutta. Maantie toisi Itä-Suomelle Venäjän-liikenteen romahduksen jälkeen menetetyn logistisen edun. Suomi valmistelee lakia, jonka avulla voidaan kokeilla erityistalousalueita. Etelä-Karjala ja Kainuu ovat vahvimmat ehdokkaat. Jotta tällaiset alueet houkuttelisivat yrityksiä ja investointeja, niiden täytyy olla hyvin yhteydessä Pohjoismaihin ja muuhun Eurooppaan.

Samalla Suomen merkitys kasvaa, kun uudet alat – kuten puolustusteknologia, tekoäly, datakeskukset ja energia – kytkeytyvät NATO-ympäristöön. Näille aloille tarvitaan sujuvat ja nopeat liikenneyhteydet. Rautatie on monissa tilanteissa hidas ja kallis. Vaasa–Uumaja-tieyhteyteen kytkeytyvän Sinisen tien uudistaminen tukisi paremmin Itä-Suomea ja sen yhteyksiä maailmalle. Kokemukset muista maista osoittavat, että yritysten ja korkeakoulujen yhteistyö vilkastuu selvästi, kun alueella on toimiva maantieyhteys. Näin havaittiin esimerkiksi Lundin yliopiston tutkimuksessa Tanskan ja Ruotsin yhdistävän vuonna 2000 käyttöönotetun Juutinrauman (Øredusundin) kiinteän yhteyden osalta. Siksi maantie olisi investointi, joka tukisi innovaatioita ja maksaisi itsensä takaisin lisääntyvän toiminnan kautta.

Delfoi-menetelmä suurhankkeiden vaikutusten ennakoinnissa

Kansainvälisten suurten liikennehankkeiden, kuten Vaasa–Uumaja-tieyhteyden, vaikutusarviointi vaatii systemaattista asiantuntijoiden näkemysten keruuta epävarmuuden vallitessa. Artikkelin kirjoittajista dosentti Yrjö Myllylä on soveltanut Delfoi-menetelmää sekä Hailuodon kiinteän yhteyden että Tanskasta Saksaan rakenteilla olevan Fehmarn Beltin vaikutusselvityksissä ennen investointipäätöksiä. Kummassakin tapauksessa Delfoi-paneelien avulla tunnistettiin aluetaloudellisia ja logistisia vaikutuksia, joita perinteinen kysyntämallinnus ei yksin tavoita.

Tällaista täydentävää asiantuntija-arviota myös Vaasa–Uumaja- hanke tarvitsee ennen lopullisia päätöksiä. Fehmarn Beltin vaikutuksia Suomen logistiikkaan ei ole huomioitu Väyläviraston laskelmissa lainkaan, mikä on puutteena syytä korjata pikaisesti.

Ratkaisu tukee myös huoltovarmuutta

Ovelta ovelle -logistiikan, sotilaallisen liikkuvuuden ja alueiden kehittämisen tarve ovat nyt ratkaisevia päätöksenteossa huomioitavia ennakoivia tekijöitä. Nordic Connector loisi uuden teollisuus- ja osaamiskeskittymän Pohjolaan, vahvistaen Suomi–Ruotsi–Norja-akselia – kun kaikki kolme maata ovat Nato-kumppaneita. Myös Vaasan energiaklusteri, Euroopan vahvimpia alallaan, hyötyisi vahvemmista maantie- ja laivayhteyksistä. Sen ja muun Suomen energiaklusterin tulevaisuutta ennakoidaan parhaillaan Vaasan ja Turun yliopistojen yhteisessä STRAIND-hankkeessa. Pohjoismaiden neuvoston yksimielinen tuki antaa nyt vahvan poliittisen selkänojan sille, että Suomi, Ruotsi ja Norja käynnistävät konkreettisen jatkoselvityksen ja yhteisen rahoitusratkaisun etsimisen.