Päällystetyn tien muuttaminen soratieksi ei ole tehokas säästökeino
Päällystettyjen maanteiden muuttaminen sorateiksi on kevään puheenaiheita. Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Nieminen aloitti keskustelun (YLE 8.3.2026) ja vihreiden Saara Hyrkkö (IS 20.5.2026) jatkoi asfaltin kuorintaa esitellessään säästöohjelmaa tulevalle hallitukselle. Hyrkön mukaan hän tietää keskustelun aiheesta olevan hankala ja aiheen epäsuosittu. Näin tietysti on, mutta keskustelu kaipaa faktoja pöytään. Maaseudun Tulevaisuus (MT 11.6.2026) jatkoi asian uutisointia ja kertoi Tieyhdistyksen antamien faktojen avulla, että soratieksi muuttaminen on kallis säästökeino.
Suomen Tieyhdistys on huolestunut keskustelusta, jota käydään ilman faktoja, jossa sekä korkeat virkamiehet että poliittiset johtajat heittävät ilmaan ideoita päällysteiden poistamisesta. Päällystetyn tien muuttaminen soratieksi voi vaikuttaa helpolta ja halvalta keinolta ratkaisulta elinkaarensa lopussa olevalle asfaltille, mutta sitä se ei ole.
Suomessa on yli 9 000 kilometriä päällystettyjä maanteitä, joiden liikennemäärä jää alle 200 ajoneuvoon vuorokaudessa. Näistä noin 3 500 kilometriä on huonokuntoisia. Tästä huolimatta päällystettyjä teitä muutetaan sorateiksi vuosittain alle 50 kilometriä. Päällysteen poistaminen ei siis ole vielä laajasti käytössä, mutta riski on todellinen, että päällysteen poistaminen lähtisi lisääntymään tai ainakin sitä käytettäisiin maanteiden hoidon rahoituksen leikkaamisen ideologisena perusteena.
Tie on rakennettava uudelleen soratieksi ja kunnossapitokin maksaa tuplasti hyväkuntoiseen päällystettyyn tiehen verrattuna
Päällysteen poistamista harkittavat maantiet ovat muutoinkin huonokuntoisia ja voidaan sanoa tien vaativan uudelleen rakentamista soratieksi. Päällysteen poistaminen ja tien kunnostaminen soratieksi aiheuttaa merkittäviä alkuinvestointeja. Soratieksi kunnostamisen kertakustannus on keskimäärin 40 000–50 000 euroa kilometriltä, minkä lisäksi tien vuosittainen kunnossapito maksaa noin 2 000 euroa kilometriltä. Soratie vaatii toistuvaa lanaamista, uudelleen sorastamista, pölynsidontaa ja irtonainen kiviaines tukkii vähitellen ojat.
Hyväkuntoisen päällystetyn tien kunnossapito on olennaisesti halvempaa ja maksaa noin 1 000 euroa kilometriltä.
Asfaltointi on kallista, mutta säästää merkittävästi kunnossapidosta
Huonokuntoisen asfalttitien vuotuinen kunnossapito on kallista sekin ja keskimääräinen kustannus on 5 000 euroa per kilometri. Kunnoltaan huononevan asfalttitien kunnossapitoa kannattaa jatkaa päällysteen elinkaaren loppuun asti, vaikka vuosittaiset hoitokustannukset nousevatkin suuriksi.
Rakenteeltaan kunnossa olevan vähäliikenteisen maantien uudelleen päällystys maksaa 60 000 – 80 000 euroa kilometriltä, mutta huonokuntoisen ja rakenteen parantamista edellyttävän tien päällystys maksaa oheistöineen 120 000 – 130 000 euroa kilometriltä. Päällystyskustannukset ovat kertakustannuksia ja niiden jälkeen tien kunnossapitokustannukset ovat puolet halvempia kuin soratien kunnossapito ja jopa 80 % edullisempaa kuin huonokuntoisen asfalttitien kunnossapito.
Mikä on tieverkon tarkoitus?
Sorateihin palaaminen vaatii kunnollista keskustelua siitä mihin maamme liikenneolosuhteet ovat menossa ja mitä vaikutuksia siitä olisi niin taloudelle kuin tieverkon piirissä asuvien ja elävien suomalaisten elinolosuhteisiin. Vähäliikenteisen runkoverkon maantiet kärsivät päällysteiden ikääntymisestä, sillä valtaosa niistä on peräisin vuosikymmenten takaa ajalta jolloin koko tieverkkoa ja maamme liikenneolosuhteita kehitettiin entistä paremmaksi.
Koko tieverkkomme on tärkeä maa- ja metsätalouden kuljetusketjuille. Kyse on yritysten toimintaedellytyksistä, liikenneturvallisuudesta, polttoaineen kulutuksesta ja sitä kautta myös hiilidioksipäästöistä. Loma-asukkaiden tuoma elinvoima on monin paikoin ehdottoman tärkeää alueen yrityksille ja palveluiden säilymiselle.
Tarvitaan erillistä rahaa tehdäänpä mitä vain
On tärkeää huomata, että soratieksi muuttaminen vaatii erillistä rahoitusta. Toimenpiteen kustannuksia ei voida kattaa siirtämällä määrärahoja vilkkaamman tieverkon kunnossapidosta, vaan hankkeet edellyttävät erillistä resursointia. Tämän vuoksi päätökset tulee tehdään aina kokonaisarvioinnin perusteella, jossa huomioidaan sekä kustannukset että tien merkitys alueen liikenteelle ja elinvoimalle.
Tieyhdistys vaatii lisämäärärahojen käyttämistä vähäliikenteisen runkoverkon teiden päällystämiseen. Pitkällä aikavälillä sillä saavutetaan parempi palvelutaso liikenteen käyttäjille eikä kulutkaan ole sorateiksi muutettujen teiden vaatimien hoitokustannuksia suurempia.