Kotimaan matkailu tapahtuu teitä pitkin

11.5.2026

Matkailualan kasvupotentiaali on sidoksissa toimivaan tieverkkoon, sillä useimmat matkailukohteistamme ovat saavutettavissa vain teitse. Erityisesti kesämatkailun kehitys ja kotimaan matkailun vetovoima riippuvat siitä, kuinka sujuvasti matkailijat pääsevät kohteisiin eri puolilla maata.

Matkailu on Suomen kolmanneksi suurin palveluvientiala, ja sen osuus palveluviennistä on 14 prosenttia. Vuonna 2024 matkailuvienti, joka sisältää henkilöliikenteen, oli arvoltaan 5,5 miljardia euroa. Matkailu tuo Suomeen myös arvonlisäverotuloja – toisin kuin muut vientialat.

Suomessa matkailun merkitys korostuu erityisesti työllisyyden näkökulmasta: laajassa ja harvaan asutussa maassa ala tarjoaa työpaikkoja eri puolilla Suomea. Tilastokeskuksen mukaan matkailun osuus bruttokansantuotteesta oli vuonna 2024 noin 2,4 prosenttia.

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimitusjohtaja Timo Lapin mukaan esimerkiksi monet Pohjois-Suomen kunnat ovat nousseet taloudellisesti sekä työllisyyden näkökulmasta matkailun avulla hyvään vireeseen.

Alan kehitys on kuitenkin ollut viime vuosina vaikeaa, kun koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota ovat heikentäneet matkailijavirtoja merkittävästi. Erityisesti venäläisten matkailijoiden väheneminen ja Venäjän yli tapahtuvan Aasian-liikenteen hiipuminen ovat vaikuttaneet Suomeen enemmän kuin moniin muihin Euroopan maihin.

Vaikka ulkomaisten matkailijoiden määrät ovat vähitellen palautumassa vuoden 2019 tasolle ja erityisesti talvimatkailu Pohjois-Suomessa on vahvassa kasvussa, on kotimainen matkailu heikentynyt taloudellisen epävarmuuden vuoksi.

– Kotimaisen asiakkaan ostovoiman ja luottamuksen parantuminen omaan talouteen olisi matkailualalle todella tärkeää. Kasvumahdollisuudet alalla ovat kuitenkin erinomaiset, Timo Lappi toteaa.

Tiestö on matkailun selkäranka

Kotimaan matkailun elvyttämisessä tiestöllä on suuri merkitys. Toimiva tieverkko mahdollistaa matkailun kohteisiin, joista monet ovat saavutettavissa vain teitä pitkin. Henkilöauto on myös keskeinen liikkumismuoto: esimerkiksi Pohjois-Suomen matkailukeskuksiin jopa 90 prosenttia kotimaisista matkailijoista saapuu omalla autolla.

Matkailun näkökulmasta tärkeää ei ole pelkästään pääteiden kunto, vaan myös alemman tieverkon toimivuus. Monet suositut – erityisesti luontomatkailun – kohteet sijaitsevat juuri näiden teiden varrella.

– Valtion vaikeassa taloustilanteessa ja tiestön korjausvelan kasvaessa jää nähtäväksi, miten saavutettavuus turvataan tällaisiin matkailukohteisiin, Lappi pohtii.

Siinä missä tieverkon laajuus toimii matkailun mahdollistajana, vaikuttaa teiden kunto matkailun houkuttelevuuteen. Heikkenevä infrastruktuuri ja siitä seuraavat mahdolliset nopeusrajoitusten alentamiset voivat pidentää matka-aikoja ja vähentää Lapin mukaan siten kotimaan matkailun kiinnostavuutta.

Toinen teitä pitkin matkailuun vaikuttava asia ovat autoilun kustannukset. Yhtenä liikenteen rahoituksen kehittämismuotona oleva kilometriveron käyttöönotto herättää matkailualalla huolta, koska se tekisi kotimaassa matkailusta nykyistäkin kalliimmaksi ja vastaavasti ulkomaille lentämisestä houkuttelevampaa.

– MaRa onkin esittänyt, että kilometriveron sijasta tulisi nostaa vuosittain perittävää ajoneuvoveroa, koska sillä ei olisi vaikutusta auton käyttöön matkailuun, Lappi kertoo.

Matkailun houkuttelevuuden näkökulmasta merkittävää ovat myös palvelut matkan varrella. Lappi nostaa esiin kattavan ja laadukkaan liikenneasemaverkosto, joka on Suomen vahvuuksia.

– Moniin muihin maihin verrattuna Suomessa on erittäin hyvä liikenneasemaverkosto. Asemat tarjoavat monipuolista ja tasokasta palvelua, mikä tukee tietä pitkin tehtävää matkailua.

Kesämatkailua on kehitettävä

Suomi on talvimatkailussa Pohjoismaiden kärjessä, mutta kesämatkailussa olemme jääneet muista jälkeen. MaRan analyysin mukaan yksi keskeinen syy on saavutettavuus: Keski-Euroopasta ei pääse Suomeen suoraan tietä pitkin, mikä vaikuttaa ulkomaisten turistien määrään.

Kesämatkailun kannalta avainasemassa ovatkin kotimaiset matkailijat. Erilaiset trendit, kuten pyörä- ja luontomatkailu, ovat tuoneet piristystä kesämatkailuun, mutta palveluiden kehittämistä tarvitaan.

– Talvimatkailussa käytetään pitkälti maksullisia palveluita, kuten husky-safareita ja lumikenkäilyä, kun taas kesämatkailussa korostuvat maksuttomat aktiviteetit, esimerkiksi pyöräily ja retkeily. Ei ole kovin helppoa saada suomalaisia maksamaan esimerkiksi retkeilystä, Lappi sanoo.