CEF-rahoitus – kokemuksia ja näkymiä uudelle rahoituskaudelle

17.8.2026

Euroopan laajuisen TEN-T-liikenneverkon kehittäminen on keskeinen liikennepolitiikan väline. Tavoitteena on luoda kokonaisvaltainen Euroopan laajuinen liikenneverkko, joka käsittää rautateiden, sisävesien, teiden, meri- ja lentoliikenteen yhteydet sekä kaupunkisolmukohdat ja terminaalit.

Toimivalla TEN-T-verkolla pyritään kehittämään Euroopan sisämarkkinoiden toimivuutta ja kilpailukykyä sekä Euroopan taloudellista, alueellista ja sosiaalista koheesiota.

Tavoitteena on edistää rajat ylittäviä yhteyksiä eri jäsenvaltioiden välillä, EU:n kestävää kasvua sekä EU:n energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteiden toteutumista. Muuttuneen toimintaympäristön myötä tärkeiksi tavoitteiksi ovat nousseet myös sotilaallisen liikkuvuuden edistäminen ja resilienssin parantaminen.

Kuluvan kauden kokemukset CEF-rahoituksesta

TEN-T-verkkoa tuetaan ja kehitetään Verkkojen Eurooppa -rahoitusohjelmalla (CEF, Connecting Europe Facility), josta Euroopan unionin jäsenmaat voivat hakea rahoitusta liikenneverkon hankkeilleen. Meneillään on ohjelman toinen rahoituskausi, ja kolmas on näköpiirissä tulevalla monivuotisella rahoituskaudella eli MFF-kaudella 2028–2034. Tällä rahoituskaudella vuosina 2021–2027 koko CEF-budjetti liikenne-, energia- ja digitaalisiin yhteyksiin on yhteensä 33,7 miljardia euroa.

Liikenteen osuus tästä on 25,8 miljardia euroa. Rahoitusohjelmassa on painottunut erityisesti raideliikennehankkeiden suunnittelu ja toteutus, mikä vastaa myös Euroopan liikenteen päästövähennystavoitteisiin. CEF-tukea voi hakea hankkeelle, joka täyttää hakukriteerit. Työohjelmissa kuvataan yksityiskohtaisemmin rahoitushakujen painotukset, jotka voivat vaihdella hakukierroksittain.

Tätä kirjoitettaessa on avautumassa vuoden 2026 CEF-hakukierros, yhteensä 1,11 mrd. euroa. Se on tämän kauden viimeinen haku, ja siihen osoitetaan varat palautuvista EU-tuista, joita hankkeet eivät ole pystyneet käyttämään. Suomi on hyödyntänyt saamansa tuen tehokkaasti, joten palautuneita tukia on ollut vähän. Päätökset hausta ovat odotettavissa keväällä 2027.

CEF-ohjelman toinen rahoituskausi lähenee siis loppuaan, ja tähän mennessä Suomi on saanut liikennehankkeisiin tukea noin 385 miljoonaa euroa. Tukisummassa näkyy selvästi valtakunnallisen Liikenne 12 -liikennejärjestelmäsuunnitelman ohjaava vaikutus ja määrätietoisen liikennejärjestelmäsuunnittelun tuki hankkeiden suunnittelussa ja hakuihin valmistautumisessa.

EU-komissio pyrkii rahoittamaan hankkeita, joiden suunnittelu- ja toteutusvalmius on korkea. CEF-tukea on saatu raidehankkeisiin, useisiin satamahankkeisiin, jäänmurtohankkeisiin, vaihtoehtoisten käyttövoimien hankkeisiin, älyliikennehankkeisiin ja sotilaallisen liikkuvuuden osalta myös tiehankkeisiin.

Ensimmäisellä CEF-kaudella 2014–2020 Suomi sai liikennehankkeisiin EU-euroja yhteensä 262,8 miljoonaa, eli kuluvalla kaudella Suomi on siis selkeästi parantanut suoritustaan CEF:n osalta. Vuonna 2021 tehdyn CEF-asetuksen uudistuksen myötä Helsinki–Tornio-rataosa saatiin osaksi Pohjanmeri–Itämeri-ydinverkkokäytävää, jolloin hakukelpoisten hankkeiden määrä kasvoi.

CEF-tukea on saatavilla rakentamiseen enintään 30 % ja suunnitteluun 50 %, joten valtaosan hankkeiden rahoituksesta on löydyttävä kansallisista lähteistä. EU-tuen saaminen liikennehankkeille edellyttää näin ollen aina hakijan omaa rahoitusta, eli valtion väyläverkon hankkeiden osalta kansallista budjettirahoitusta. Tulevien vuosien keskeiset liikennepoliittiset linjat on määritelty Liikenne 12 -suunnitelmassa, jonka eduskunta hyväksyi keväällä 2026. Vuosille 2026–2037 päivitetyn suunnitelman tavoitteet ovat turvallisuus, toimivuus ja kestävyys.

Kaikkia tavoitteita ohjaa taloudellinen tehokkuus. Valtion tiukka taloustilanne heijastuu myös valtion mahdollisuuksiin käynnistää hankkeita ja hakea niille EU-tukia. Suomi vaikuttaa siihen, että seuraava MFF-kausi palvelee kansallisia rahoitustarpeita ja liikennepoliittisia tavoitteita mahdollisimman hyvin.

Suomen tavoitteet liikennettä koskevalle EU-rahoitukselle ovat sotilaallisen liikkuvuuden tarpeiden huomiointi mukaan lukien mahdollisten raideleveysmuutosten rahoitustarpeet, ERTMS-kehittämisen ja digitalisaation huomiointi, jakeluinfran kehittäminen sekä talvimerenkulun ja jäänmurron rahoitustarpeiden huomiointi.

Katse seuraavaan kauteen

EU:n komissio julkaisi 16.7.2025 Verkkojen Eurooppa -ohjelmaa (CEF) koskevan asetusehdotuksen, joka on osa tulevaa monivuotista vuosien 2028–2034 rahoituskehystä koskevaa ehdotuskokonaisuutta.

Se sisältää vuoden 2025 kiinteinä hintoina 72,25 miljardin euron investoinnit Euroopan laajuisiin verkkoihin liikenteen ja energian aloilla, mukaan lukien sotilaallinen liikkuvuus ja uusiutuvan energian rajat ylittävät hankkeet. Liikenteen toimiin ehdotetaan 45,752 miljardia euroa, josta sotilaallisen liikkuvuuden osuus olisi 15,752 miljardia euroa.

Asetusehdotuksesta saavutettiin energianeuvostossa 15.12.2025 osittainen yleisnäkemys, joka oli Suomen kannalta hyvä. Asetuksen liitteeseen, jossa on mainittu ns. priorisoidut maiden väliset yhteydet, lisättiin Uumaja–Luulaja–Oulu-yhteyden lisäksi Tukholma–Turku–Helsinki- ja Tallinna–Helsinki–Tampere-yhteydet.

Liite ei ole poissulkeva, ja rahoituksen piirissä olisivat hankkeet eurooppalaisilla liikennekäytävillä eli käytännössä TEN-T-ydinverkolla (Turku–Helsinki–Lappeenranta ja pohjoisakselilla Helsinki–Tornio). Sotilaallisen liikkuvuuden rahoitus kohdennettaisiin EU:n sotilaallisen liikkuvuuden käytäville. Tukea on ehdotuksen mukaan mahdollista saada nykykaudesta poiketen 50 % kaikkiin hankkeisiin.

MFF:ssä on liikennettä ehdotettu rahoitettavaksi myös kilpailukykyrahastosta sekä kansallisista ja alueellisista kumppanuusohjelmista (NRP). Neuvottelut koko kokonaisuudesta ovat vielä kesken. Euroopan parlamentin näkemystä CEF:stä odotetaan kesän 2026 aikana. Sen jälkeen alkaa neuvoston ja parlamentin näkemysten yhteensovittaminen ns. kolmikantamenettelyssä, ja sopu tulisi saavuttaa vuoden 2027 kuluessa.

EU-budjetin koosta ja siitä, miten paljon rahaa eri prioriteetteihin tulisi allokoida, ei ole vielä neuvoteltu, vaan ne jäävät päätettäviksi vasta jäsenmaiden päämiesten välillä EU-huippukokouksessa vuoden 2027 aikana.

Marjukka Vihavainen-Pitkänen
liikenneneuvos, liikennejärjestelmäyksikkö,
verkko- ja palveluosasto, liikenne- ja viestintäministeriö