Alueellinen tieverkko on kriittinen osa Suomen toimintakykyä

12.10.2026

Tuore selvitys kirkastaa Suomen seutu-, yhdys- ja yksityisteiden valtakunnallista merkitystä koko maan taloudelle ja kilpailukyvylle. Samalla se kannustaa purkamaan korjausvelkaa, joka rapauttaa pahimmin juuri alueellista tieverkkoa.

Destian toteuttaman alueellista tieverkkoa koskevan selvityksen tulokset julkistettiin eduskunnassa 30.9.2026. Selvitysraportissa tarkastellaan seutu-, yhdys- ja yksityisteiden merkitystä koko Suomen toimivuudelle, taloudelle ja turvallisuudelle. Lisäksi luodaan näkymiä niiden kasvavan korjausvelan seurauksiin ja toisaalta sen purkamisen eri vaihtoehtoihin.

Selvityksen rahoittajina ovat toimineet Destia Oy:n lisäksi RT Infra ry, Koneyrittäjät ry, Kuntaliitto, Metsäkeskus, MTK ry, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry ja Suomen Tieyhdistys ry. Sen ovat toteuttaneet Destia Oy:n Strategisten liikennejärjestelmien yksikössä diplomi-insinöörit Riku Huhta, Markus Pajarre ja Pertti Virtala sekä johtaja ja professori Jorma Mäntynen.

– Alueellisen tieverkon merkitys on jäänyt päätöksenteossa liian vähälle huomiolle. Seutu-, yhdys- ja yksityistiet muodostavat 96 % koko Suomen tieverkosta sekä liikennesuoritteistakin huomattavan osan. Siten ne ovat välttämättömiä koko maan toiminnalle ja kehitykselle, sanoo Jorma Mäntynen.

Seutu-, yhdys- ja yksityistiet ovat lukuisten toimialojen elinehto

Usein unohtuu, että paikallisen liikenteen lisäksi alueelliset tiet ovat kriittinen osa erilaisia valtakunnallisia yhteyksiä, toimitusketjuja ja koko maan huoltovarmuutta. Niistä riippuvaisia toimintoja ovat esimerkiksi

• metsäteollisuuden, maatalouden, elintarvikkeiden ja kaupan kuljetukset
• maa- ja kiviainesten sekä kriittisten mineraalien hankinta
• maanpuolustus, pelastustoiminta, sote-palvelut, matkailu
• sähkö- ja televerkkojen rakentaminen ja ylläpito sekä uusiutuvan energian sektori.

Ongelmana on, että jo viimeiset 15 vuotta kasvanut korjausvelka kohdistuu ja vaikuttaa pääosin juuri näiden teiden kuntoon. Tilanteen pitkittyessä korjaustarpeet alkavat ulottua myös teiden rakenteisiin.

– Seutu- ja yhdysteiden osuus valtion tieverkon korjausvelasta on 2,4 miljardia euroa eli 90 %. Lisäksi yksityisteillä velan on arvioitu olevan vielä 1,3 miljardia. Tämä tekee alueellisista teistä toimitusketjujen heikon lenkin. Vuoden 2025 tietojen mukaan huonokuntoisia seutu- ja yhdysteitä on jo noin 12 000 km, kertoo Mäntynen.

Kolme vaihtoehtoista visiota korjausvelan hoidosta

Alueellisen tieverkon huono kunto vaikuttaa edellä mainittujen toimialojen lisäksi liikenneturvallisuuteen sekä aiheuttaa ongelmia lisäkustannuksineen teiden käyttäjille ja tienpitäjien omaisuudenhallintaan. Nyt tehdyn selvityksen laskelmat avaavat kolme erilaista näkymää siihen, millaisia seurauksia teiden päällystämisen rahoituspäätöksistä on odotettavissa.

A. Rahoitusta ei lisätä: vuonna 2040 huonokuntoisia teitä on 21 000 kilometriä, korjausvelkaa on viisi miljardia euroa ja päälle tulevat vielä kasvavat ajoneuvojen polttoaine- ja huoltokustannukset.
B. Rahoitusta lisätään 180 miljoonaa euroa vuodessa: huonokuntoisten teiden määrä pysyy 9 000 kilometrissä, korjausvelka pienenee 2,3 miljardiin euroon ja ajoneuvokustannukset puolittuvat.
C. Rahoitusta lisätään 300 miljoonaa euroa vuodessa: huonokuntoisten teiden määrä vähenee 4 500 kilometriin ja korjausvelka 1,1 miljardiin euroon.

– Jo pelkästään korjausvelan kasvun pysäyttäminen on kunnianhimoinen tavoite, mutta sen kautta voitaisiin päästä sitten pidemmällekin. Kyse on siitä, tuetaanko päätöksissä negatiivista vai positiivista kierrettä suhteessa toimitusketjuihin ja niiden kustannuksiin, elinkeinoelämään, alueelliseen elinvoimaan ja yritystoimintaan sekä koko Suomen kilpailukykyyn, kiteyttää Mäntynen.

– Viime aikoina on ollut vallalla näkemys, että asiat korjaantuvat säästämällä, mutta korjausvelassa se johtaa vain lisäkustannuksiin. Tarvitaan yksinkertaisesti lisää rahaa, mutta kyse ei ole vain siitä. Samalla on tärkeää tarkastella ja kehittää teihin liittyvien toimintamallien tehokkuutta ja ottaa käyttöön uutta taloudellisempaa ja tuottavampaa teknologiaa.

Tulevaisuutta rakennetaan maaseudun raaka-aineilla

Myös Suomen Tieyhdistykselle on luontevaa olla mukana selvityksen tilaajana, sillä yhdistyksen strategiaan toiminta-ajatukseen kuuluu muun muassa pyrkiä edistämään tierahoituksen vakautta ja pitää esillä yksityisteiden yhteiskunnallista merkitystä.

Tieyhdistyksen varapuheenjohtaja Markus Lassheikki työskentelee päätoimenaan MTK:ssa johtajana vastuualueenaan strategia ja huoltovarmuus. Alueellisesta tieverkosta puhuttaessa hän nostaakin esiin maaseudun uusiutuviin raaka-aineisiin liittyvät elinkeinot kuten maa- ja metsätalouden, bioenergian tuotannon ja erilaiset tuotettavat palvelut.

– Maaseudulta saatavat ja sieltä kuljetettavat uusiutuvat resurssit ovat keskeisessä roolissa Suomen talouskasvun, vihreän siirtymän ja myös kokonaisturvallisuuden kannalta. Jos käytössä ei ole asianmukaista liikenneverkkoa, syö se kasvun pohjaa koko Suomelta, Lassheikki toteaa.

– Toki samalla täytyy muistaa myös kansalaisten tarpeet liikkumisen ja palvelujen saamisen suhteen. Korjausvelan kohdentuminen juuri alueelliselle tieverkolle näkyy jo ihmisten arjessa. Tilanne on huolestuttava ja pahenee edelleen, jos rahoituksessa panostetaan vain vilkasliikenteiseen tieverkkoon.

Korjausvelan kasvu vaatii pikaisia toimia

Lassheikki nostaa selvitysraportista esiin vuoden 2011, joka on korjausvelan suhteen selkeä käännekohta. Sitä ennen oli pitkäjänteisesti saatu huonokuntoisten päällysteiden kilometrimäärä saatu pienenemään 3 000 kilometriin. Mutta sitten tilanne alkoi taas huonontua, ja vuonna 2025 luku olikin jo noin 12 000 kilometriä.

– Se on ollut hurja muutostahti, jolle täytyy tehdä jotakin. Valtion kassa on tietysti rajallinen, ja ongelmana on esimerkiksi öljyn hinnan hurja nousu, joka on nostanut samalla asfaltoinnin kustannuksia, huomauttaa Lassheikki.

– Mutta kyse on myös näiden rajallisten varojen kohdentamisesta. Selvityksestä käy hyvin ilmi, miten suuri ja laaja valtakunnallinen merkitys alueellisella tieverkolla on, joten siihen olisi välttämätöntä panostaa enemmän. Tätä viestiä selvityksellä pyritään päättäjille ja viranomaisille välittämään.