Usein kysytyt kysymykset

Onko osakkaalla oikeus tutustua tiekunnan taloutta koskeviin asiakirjoihin ennakkoon ennen vuosikokousta?

Yksityistielain 61 §:ssä velvoitetaan pitämään esillä ehdotus maksuunpanoluetteloksi vähintään kahden viikon ajan tai toimittamaan se kokouskutsun liitteenä suoraan osakkaille. Lisäksi tieosakkaille tulee varata mahdollisuus tutustua edellisen vuosikokouksen jälkeen laadittuihin tiekunnan toimielimen kokouksia ja päätöksiä koskeviin pöytäkirjoihin. Pöytäkirjat on vähintään kahden viikon ajan ennen kokousta pidettävä tieosakkaiden nähtävänä kokouskutsussa ilmoitetussa paikassa. Ilmeisesti nämäkin voidaan toimittaa myös kokouskutsun liitteenä.

Mielestäni lain vaatimus on turhan suppea, ja erityisesti vuosikokouksessa edellisen vuoden tilitys eli kirjanpito tulisi myös olla nähtävillä. Sama pätee muihinkin olennaisiin asiakirjoihin. Mikäli kokouksessa on tarkoitus muuttaa yksiköintiä, olisi ehdotus uudeksi yksiköinniksi hyvä pitää myös esillä. Osakkaiden tiedonsaannin ja jouhevan kokousmenettelyn varmistaminen voidaan varmistaa sillä, että asiakirjoihin on voitu rauhassa tutustua. Tämä on myös omiaan vähentämään salailulta tuntuvaa toimintaa, joka on valitettavan yleistä tiekuntien hallinnossa.

Mitä tiekunnan tulee huomioida asentaessaan liikennemerkin yksityistien varteen?

Useasti luullaan, että tiekunnan toimielin voi asentaa liikennemerkin yksityistien varteen, kunhan asiasta on päätetty tiekunnan kokouksessa. Tilapäisten merkkien kanssa näin onkin, tosin niiden asentamiseen ei tarvita edes tiekunnan päätöstäkään. Yksityistielain 56 §:ssä tiekunnan toimielimen tehtäväksi on säädetty kieltää tai rajoittaa liikennettä, jos se on tarpeen tien vaurioitumisen ehkäisemiseksi silloin, kun tien kunto kelirikon, yllättävien sääolosuhteiden tai muun vastaavan syyn takia heikentynyt.

Kun tiekunta haluaa asettaa pysyvän liikenteenohjauslaitteen (yleensä liikennemerkki tai puomi), on tiekunnan päätöksen lisäksi hankittava kunnan suostumus (Tieliikennelain 71 §). Useimmissa kunnissa suostumuksen antajana on teknisen toimen henkilö, mutta suostumushakemuksen voi lähettää myös kunnan kirjaamoon, ellei ole tarkempaa osoitetta tiedossa. Kunta saa periä maksun suostumuksen käsittelystä, mutta kaikki kunnat eivät maksua peri.

Lisäksi tietyistä pysyvistä liikenteenohjauslaitteistä on tehtävä ilmoitus digiroadiin. Näitä ovat mm. pysyvät painorajoitukset, ajokiellot ja tienkäytön rajoitukset, ajoesteet ja lisäkilvet. Halutessaan tiekunta voi ilmoittaa myös nopeusrajoituksen sekä tiettyyn vuodenaikaan toistuvat rajoitukset ja kiellot. Luvattoman merkin poistamiseen on oikeus poliisilla, mutta myös sillä taholla, jolla on oikeus merkin asettamiseen. Tiekunnissa poistamisoikeus on siis tiekunnan toimielimellä. Liikennemerkin asentamisessa kannattaa yksityisteilläkin noudattaa Väyläviraston ohjetta 20/2020 Liikennemerkkien käyttö maanteillä.

Naapuri on rakentanut omine lupineen toisen liittymän kiinteistölleen. Hän ei ole hakenut lupaa liittymälle sen enempää tiekunnasta kuin kunnastakaan. Miten asian laita oikein on?

Tieosakkaalla on oikeus tehdä liittymä kiinteistölleen, eikä siihen tarvita lupaa kunnalta eikä luultavasti tiekunnaltakaan. Laki ei anna tähän vastausta, mutta yleinen tulkinta on, että kiinteistön käyttämiseen ja tieoikeuteen kuuluu liittymän rakentaminen. Missään ei myöskään määrätä, kuinka suuri liittymä on tai voiko niitä olla kaksi tai useampikin. Useimmiten kiinteistön liikennetarve määrittää liittymien tarpeen. Onhan perinteinen kyläkaupan edustakin monesti yhtä ja samaa liittymää, ja monella konehallin edustallakin on koko tontin mittainen liittymä. Liittymän rakentajan on kuitenkin huolehdittava kuivatuksesta ja yleensä liittymässä on oltava riittävä rumpuputki.

Iso liittymä saattaa vaatia myös sadevesikaivon rakentamista, jotta vesi ei jää seisomaan tielle ja tierakenteisiin eikä toisaalta syö mennessään tien kulutuskerroksen mursketta. Mielestäni tällaisista teknisistä seikoista on syytä sopia kiinteistön omistajan ja tiekunnan välillä ennen liittymän rakentamista. Hienoa myös olisi, jos liittymän paikka saataisiin liikenneturvallisuuden kannalta parhaaseen mahdolliseen kohtaan, mutta tämä ei aina ole mahdollista kiinteistön käytön vuoksi.

Lähiseudun kuntien yksityistieavustukset tuntuvat vaihtelevan suuresti. Onko tämä kohtuullista ja miten valtiovalta suhtautuu asiaan?

Kohtuullisuudesta on vaikea sanoa, mutta yksityistielaki on varsin salliva laki. Lain 84 § antaa kunnille vapaat kädet avustaa alueellaan olevia tiekuntia parhaaksi katsomallaan määrällä tai avustusmallilla. Avustus voi olla rahallista tai esimerkiksi tienhoidon ottamista kunnan tehtäväksi. Avustaminen ei ole pakollista eli kunta voi jättää tiekunnat kokonaan ilman avustuksia. Ylintä päätösvaltaa kunnassa käyttää valtuusto ja niiden päätöksiin on meidän tyytyminen. Yksityistielaki asettaa avustuksen ehdoksi muutamia vaatimuksia eli tiekunnan pitää olla järjestäytynyt sekä tiekunnan pitää toimittaa ajantasaiset tietonsa Maanmittauslaitoksen yksityistierekisteriin ja Väyläviraston digiroad-tietokantaan.

Äänestäminen ja yksiköt? Sillan uusimiseen laaditaan erillisyksiköinti. Käytetäänkö hankkeeseen liittyvissä mahdollisissa äänestyksissä
niitä erillisyksiköitä vai tavanomaisia kunnossapidon yksiköitä?

Yksityistielain mukaan tienpidon kustannusvastuu jaetaan osakkaiden kesken yksiköinnillä. Nämä tieyksiköt ovat lähtökohtana kaikelle tienpidolle. Erillisyksiköinti on kuitenkin mahdollista tehdä muun muassa siltahanketta varten. Erityiskohteen yksiköinti on tarkoitettu kuitenkin vain varojen keräämiseksi mainitun erityiskohteen tekemiseen. Se ei siis ole päätöksenteon pohjana. Mahdollisissa äänestyksissä asiat ratkaistaan ns. tavanomaisilla kunnossapidon tieyksiköillä.

Mistä saan moittimattomuustodistuksen tiemaksujen ulosottoa varten?

Tiemaksut ovat suoraan ulosottokelpoisia saatavia ja tiekunnan kokouspöytäkirjan sekä maksuunpanoluettelon lisäksi ulosottovirasto vaatii moittimattomuustodistuksen osoittamaan kokouksen päätöksen olevan lainvoimainen eli ettei siitä ole nostettu moitekannetta käräjäoikeudessa. Todistuksen saa käräjäoikeuden kansliasta sähköpostitse, postitse tai asioimalla käräjäoikeuden kansliassa. Todistus maksaa 32 euroa ja oikeuslaitos lähettää siitä tiekunnalle laskun. Todistusta pyydetään valitusajan päätyttyä eli 3 kk:n kuluttua kokouksen päättymisestä.

Todistusta on pyydettävä siitä käräjäoikeudesta jonka tuomiopiiriin tiekunta kuuluu. Maaoikeutena toimivia käräjäoikeuksia on 8 eli kaikilla alueilla lähin käräjäoikeus ei ole oikea osoite. Tuomiopiirit jakaantuvat yleensä maakunnittain, mutta eräissä maakuntien reuna-alueiden kunnissa tuomiopiirin raja kulkee eri tavoin kuin maakunnan raja. Oikean käräjäoikeuden saa tarkastettua oikeuslaitoksen nettisivuilta www.oikeus.fi

Tiekunnan tieverkostoon halutaan liittää 500 m:n sivupisto, missä ei ole tiekuntaa. Voiko tiekunta päättää asiasta?

Kyllä tiekunnan päätös tarvitaan, mutta sen lisäksi tarvitaan suostumus kaikilta liitettävän tien osakkailta. Tiekunnassa riittää normaali enemmistöpäätös, mutta haaratiellä tarvitaan yksimielinen päätös. Lisäksi haaratiellä pitää olla tieoikeudet kunnossa.

Jos haaratien kaikilta osakkailta ei saada suostumusta tai tieoikeutta ei ole, ainoa keino tienosan liittämiseen on hakea yksityistietoimitusta.
Jos liittäminen on tehty tiekunnan päätöksellä ja liitettävän tienosan osakkaiden suostumuksella, on päätös ilmoitettava maanmittauslaitokselle. Liitteeksi kartta tien ulottuvuudesta.

Voiko tiekunta periä lisämaksua niiltä tieosakkailta, jotka eivät ole antaneet sähköpostiosoitetta kokouskutsun ja tiemaksulaskun lähettämistä varten esim. 5 €, jolloin saataisiin katettua postituksesta aiheutuvat kulut?

Yksityistielain 61§:n mukaan kirjallinen kokouskutsu on toimitettava jokaiselle tieosakkaalle, jonka postiosoite on tiedossa tai joka on ilmoittanut tiekunnalle sähköpostiosoitteen tai muun tietoliikenne- yhteyden kutsun toimittamista varten. Lain sanamuodosta voi päätellä, että postitse tiedottaminen on ensisijainen vaihtoehto ja vain tieosakkaan suostumuksella voi kustun lähettää myös sähköpostitse.

Täten lisämaksun perimistä postitse lähetettävästä kirjeestä ei voitane pitää hyväksyttävänä. Sähköpostiosoitteen antajia tiekunta voi kuitenkin palvella paremmin lähettämällä kutsun liitteenä enemmän kokousmateriaalia tai lähettämällä tunnukset tiekunnan kotisivuille, missä materiaalit ovat nähtävänä.

Tiemme reunalla kasvaa puita, joiden pelkäämme myrskyssä kaatuvan tielle. Onpa siellä yksi puu jo konkelossakin tien ylitse. Puut kasvavat tiealueen ulkopuolella ja maanomistaja ei niitä pyynnöistämme huolimatta ole raivannut. Hän ei myöskään vastaa hoitokunnan viesteihin, joissa kysymme lupaa puiden poistamiseen. Miten meidän pitäisi asiassa toimia?

Tiekunnan tehtävä on pitää tie liikennöitävässä kunnossa, huomioiden myös liikenneturvallisuus. Tiekunnalla on velvollisuus ja oikeus puuston poistamiseen tiealueelta, ei kuitenkaan piha-alueelta. Tällöin on kuitenkin tarkkaan tiedettävä tiealueen rajat. Rasitetun kiinteistön omistajalle on kuitenkin ilmoitettava toimenpiteestä ja hänelle on varattava mahdollisuus tehdä työ itse. Poistettava puuaines kuuluu aina maanomistajalle. Liikenneturvallisuutta varantavan puuston poistamiseen tiealueen ulkopuolelta ei tule oikeutta suoraan yksityistielaista tieoikeuden perusteella. Puun kallistuessa tai kaatuessa tiealueelle voidaan se tietysti siltä osin poistaa. Oikeus piha-alueella olevan kasvillisuuden poistamiseen voidaan myöntää tietoimituksessa tai kunnan rakennusvalvontaviranomaisen toimesta. Varmasti useimmissa tapauksissa kiinteistönomistaja kuitenkin antaa luvan, kun on kyseessä konkelossa olevan puun poistaminen.

Tieosakas vaatii GDPR:ään vedoten, että hänen nimeään ei saa olla näyvissä tiekunnan muille osakkaille jaettavissa asiakirjoissa. Pitääkö tieosakkaiden nimet poistaa maksuunpanoluettelosta?

Tietosuojakysymykset on otettava tiekunnissakin vakavasti, mutta tiekunnan tehtävän hoitamisen kannalta tarpeellisten henkilötietojen käsittely on edelleen sallittua, eikä tieosakkaalla ole mahdollisuutta salata nimeään muilta tieosakkailta. Asiasta säädetään yksityistielain 41 §:ssä, jonka mukaan maksuunpanoluettelosta on ilmettävä tieoikeus, jonka perusteella tiemaksu peritään, maksuvelvollinen tieosakas, tieyksikkömäärä sekä tiemaksu eriteltynä niin, että siitä ilmenee tieyksikkömäärän perusteella perittävä tiemaksu sekä mahdollinen perusmaksu ja muut maksut. Maksuvelvollisen tieosakkaan nimi on näin ollen muille tieosakkaille julkinen tieto. Osoite ja muut yhteystiedot eivät sen sijaan ole julkisia, eikä niitä ole syytä jakaa muille tieosakkaille. Tiekunnan alueella asuvan tieosakkaan kotiosoite on tietysti muiden tieosakkaiden tiedossa, mutta usein iso osa tieosakkaista asuu muualla.

Tiekunnassa voi kuitenkin tulla tilanteita, joissa tieosakkaalla olisi perusteltu syy saada yhteys toiseen tieosakkaaseen. Tiekunnan ei pidä antaa yhteystietoja, mutta tarvittaessa tiekunta voinee toimia viestinviejänä. Yleiseksi postinvälittäjäksi tiekunnan tuskin kannattaa ryhtyä, mutta yksittäistapauksissa tiekunnan toiminnan edistämiseksi viestin toimittaminen lienee järkevää. Tieosakasta voi myös muistuttaa kiinteistöjen omistajatietojen olevan julkisia, ja niitä voi tiedustella Maanmittauslaitoksen asiakaspalvelusta.

Hoitokuntaamme ei tunnu löytyvän vapaaehtoisia eikä edes puolipakolla saada valittua riittävästi väkeä. Miten meidän käy, jos hoitokuntaa ei saada valittua?

Ongelma on valitettavan tuttu ja kaikenlaiseen muuhunkin luottamustehtäviin tuntuu olevan vaikea löytää väkeä. Yksityistielaki ei säätele asiasta suoraan mitään. Paras ratkaisu on ulkopuolisen asiantuntijan palkkaaminen tiekunnan toimitsijamieheksi. Tällöin hänellä on vastuu tiekunnan asioiden hoitamisesta.

Jos tehtäviä hoitamaan ei haluta ulkopuolistakaan, tiekunta siirtyy silloin ”nukkuvaksi tiekunnaksi” eli tiekunta ei lakkaa olemasta, mutta mitään virallisia tai osakkaita velvoittavia päätöksiä siellä ei silloin tehdä. Ehkä joku traktorin omistava ottaa asiakseen tien aurauksen ja hänelle voidaan jonkinlaista kolehtiakin kerätä vapaaehtoisesti maksun maksavien tieosakkaiden joukosta.

Tiekunta tai tieoikeudet eivät katoa mihinkään eli sitten kun jonkun tieosakkaan hermo pettää ja hän haluaa herättää tiekunnan henkiin niin hän voi yksityistielain 61 § mukaisesti kutsua tiekunnan kokouksen omasta aloitteestaan koolle. Jos edellisestä kokouksesta on kulunut vähemmän kuin viisi vuotta, on osakkaan haettava lupaa kutsumiselle alueellisesta ELY-keskuksesta.

Toinen vaihtoehto tiekunnan herättämiselle on yksityistietoimituksen hakeminen. Samalla kertaa toimituksessa saadaan tarvittaessa tieyksiköintikin päivitettyä. Toimitus on tietysti maksullinen, mutta nykyisin Maanmittauslaitoksella on kiinteä hinnasto, jossa tietoimituksen hinta riippuu tien pituudesta ja tieosakkaiden lukumäärästä.

Uusi yksityistielaki on vähentänyt nukkuvien tiekuntien määrää, koska kuntien yksityistieavustuksen ehtona on tiekunnan kokousten pitäminen. Kun kyse on lakisääteisestä vaatimuksesta ei siinä ole joustovaraa kunnankaan suunnalta.

Rakennamme yksityistien varressa olevalle kiinteistölle josta ei ole aiemmin ollut liittymää tielle. Tarvitaanko liittymän rakentamiseen lupa? Miten liikenneturvallisuus varmistetaan?

Tieosakkaan kiinteistölle johtavan liittymän rakentaminen yksityistiehen on varsin yksinkertainen toimenpide. Tieoikeuden haltijalla on oikeus tehdä tarvitsemansa liittymä tiehen eikä sen sijainnista tai muistakaan seikoista tarvitse hakea miltään instanssilta lupaa tai lausuntoa. Tieoikeuden tuottama oikeus kulkuun kiinteistölle on katsottu niin vahvaksi oikeudeksi ettei sen toteutumista voida estää esimerkiksi liittymää epäämällä.

Valitettavasti liikenneturvallisuus voi asiassa unohtua ja uusiakin liittymiä näkee rakennetun mutkiin tai mäennyppyjen välittömään läheisyyteen. Tietysti olosuhteet joskus tähän pakottavat, mutta yleisesti pitäisi pyrkiä varmistamaan liikenteen turvallisuus. Myöhemmin turvallisuutta voidaan parantaa nopeusrajoituksin, varoitusmerkein ja kenties tarvitaan peilikin, mutta silloin liittymän sijoitus on kerrassaan huono.

Tieosakkaan on syytä ottaa yhteyttä tiekunnan toimielimeen ennen työhön ryhtymistä koska tiealueella voi olla kaapeleita, veden riittävästä kulusta on varmistuttava jne. Kun tiekunta ylipäätään omistaa tierakenteen on siihen kajoamisesta syytä sopia ennakkoon. Tietysti liittymän rakentaja vastaa mahdollisista vahingoista, jos rakennustöiden aikana sellaisia syntyy.

Voiko tiekunnan kokouksen jättää pitämättä koronaan vedoten?

Koronatilanteesta huolimatta on tiekuntien toimittava yksityistielain edellyttämällä tavalla. Vuosikokous on pidettävä vuosittain, ellei tiekunnan kokouksessa ole muuta päätetty. Yksityistielakiin tehtiin keväällä 2021 muutos. Tiekunnan toimielin voi mahdollistaa etäosallistumisen tiekunnan kokoukseen, vaikka siitä ei olisi tiekunnan päätöstä olemassa. Aina on kuitenkin oltava paikka, missä tiekunnan kokous pidetään ja missä tieosakas voi kokoukseen osallistua.
Aluehallintovirasto linjasi keväällä 2021, että kokoontumisrajoitukset eivät koske taloyhtiöiden ja muiden vastaavien kokouksia. Samaa linjausta voidaan soveltaa tiekuntien kokouksiin.

Tiekunnan toimielimen on kuitenkin syytää paneutua aluehallintoviraston kokoontumisohjeisiin ennen kokouskutsujen lähettämistä sekä varautua nopeisiinkin muutoksiin. Kokousjärjestelyissä on kiinnitettävä huomiota koronaturvallisuuteen. Kaikkia tieosakkaita suositellaan ilmoittamaan sähköpostiosoitteensa tiekunnalle kokouskutsujen lähettämistä varten. Sähköpostin avulla toimielin pystyy ilmoittamaan nopeasti myös mahdollisista muutoksista koskien kokouspaikka tai -aikaa.
Kesä näyttäisi olevan parasta aikaa kokousten pitämiselle, mutta kunnanavustusehdot voivat edellyttää kokouksen pitämistä jo aikaisemmin. Kunnanavustusehdot saa selville tiekunnan sijaintikunnasta.

Mitä tarkoittaa tiekunnan toimielin? 

Tiekunnan toimielimenä toimii toimitsijamies tai hoitokunta, johon kuuluu 3-5 jäsentä. Toimielin vastaa siitä, että tiekunnan kokoukset pidetään lain edellyttämällä tavalla ja tietä pidetään kunnossa tiekunnan päättämällä tavalla. Toimielin vastaa muistakin tiekunnan hallinnon ns. juoksevista asioista.

Onko tiekunnan kokous pidettävä joka vuosi?

Tiekunnan vuosikokous on pidettävä vuosittain, jos tiekunnan kokouksessa tai säännöissä ei ole muuta päätetty. Vuosikokousta vastaava kokous on kuitenkin pidettävä vähintään joka neljä vuosi. Jos tiekunta hakee avustuksia kunnalta, kannattaa tiekunnan tarkistaa kunnan avustushehdot ennen vuosikokousajankohdasta päättämistä. Kunta voi mm. edellyttää vuosikokouksen pöytäkirjaa avustushakemuksen liitteenä.

Onko tiekunnalla oltava säännöt?

Tiekunta ei tarvitse sääntöjä ja yksityistielain pykäliä noudattamallakin pärjää mainiosti. Jos kuitenkin säännöt päätetään laatia, on ne vahvistettava tiekunnan kokouksessa. Säännöt tulevat voimaan vasta, kun ne on merkitty kiinteistötietojärjestelmään. Tieyhdistys ei suosittele tiekunnan omien sääntöjen laatimista ja vahvistamista. Yksityistielaki antaa useimmiten riittävän perustan tiekunnan hallinnointiin ja laista poikkeavat säännöt sotkevat tilannetta.

Mistä tiekunnan vastuuhenkilö saa tietoonsa tieosakkaiden muuttuneet yhteystiedot? 

Yksityistielain mukaan tieosakas on velvollinen pitämään yhteystietonsa ajan tasalla sekä ilmoittamaan tapahtuneista omistajamuutoksista. Lisäksi osakas on velvollinen ilmoittamaan tienkäytössä tapahtuneista muutoksista.

Saavatko muut kuin tieosakkaat käyttää vapaasti yksityistietä, jos tie saa kunnan avustusta?

Satunnainen tien tienkäyttö on sallittu, mutta säännölliseen ja tien kunnossapitokustannuksia lisäävä tienkäyttöön tarvitaan tiekunnan lupa ja maksusta on sovittava tiekunnan kanssa. Tosin kunta voi avustuspäätöksessään kieltää maksujen perimisen, mutta tällaisia ehtoja ei liene käytössä. Tielle asetettuja liikennemerkkejä on ajoneuvon kuljettajan noudatettava.

Tiekuntamme ei ole kokoontunut moneen vuoteen. Mitä pitäisi tehdä, jos hoitokunta/toimitsijamies ei suostu kutsumaan kokousta koolle?

Kuka tahansa tieosakas voi kutsua koolle tiekunnan kokouksen, jos edellisestä kokouksesta on kulunut vähintään viisi vuotta. Mikäli edellisestä kokouksesta on kulunut alle viisi vuotta, lupa kokouksen koolle kutsumiseen on pyydettävä ELY-keskukselta.

Miten pitää toimia, jos tieosakas ei maksa tiemaksuaan?

Tiemaksut ovat suoraan ulosottokelpoisia. Näin sillä edellytyksellä, että maksut perustuvat tiekunnan kokouksessa vahvistettuun maksuunpanoluetteloon. Tiemaksun lisäksi voidaan periä 6 %:n viivästyskorkoa (Yksityistielaki 42 §) sekä perintäkuluja enintään 51 € (Laki saatavien perinnästä 10d §). Perintäkulut on vahvistettava tiekunnan kokouksessa, jotta ne ovat ulosottokelpoisia. Siksi jokaiseen maksuunpanoluetteloon kannattaa laittaa seuraava maininta: Mikäli tiemaksua joudutaan perimään ulosoton kautta, perintäkuluja veloitetaan 51 €. Ulosottohakemuslomake löytyy osoitteesta https://oikeus.fi/fi/index/oikeuslaitos/lomakkeet/ulosottohakemukset.html . Ulosottohakemuksen liitteeksi on hankittava käräjäoikeudesta moittimattomuustodistus. Moittimattomuustodistuksen hinta määräytyy valtioneuvoston asetuksen mukaan. Vuonna 2022  hinta on 32 €
Moittimattomuustodistuksen maksua ei pidä erikseen mainita ulosottohakemuksessa perittävänä kuluna.

Voiko tiekunta asettaa nopeusrajoitusmerkin tien alkuun?

Kyllä voi. Ensin tiekunnan täytyy tehdä päätös asiasta ja sitten pyytää kunnan suostumusta. Suostumuksen saatuaan, merkin voi asentaa. Tämä koskee kaikkia pysyviä liikenteenohjauslaitteita. Tilapäisiin liikennemerkkeihin ei kuitenkaan tarvitse hakea kunnan suostumusta. Tällaisia ovat mm. kelirikkomerkit, tilapäiset painorajoitusmerkit ja tietyömerkit. Pysyvät liikennemerkit pitää ilmoittaa  digiroadiin .

Tarvitseeko tiekunta y-tunnuksen?

Normaalitoimintaan tiekunta ei y-tunnusta tarvitse, eikä sitä verottaja myönnäkään. Tiekunnan yksilöintitunnus on käyttöoikeusyksikkötunnus, jonka saa tietoonsa maanmittauslaitokselta. Se pitäisi riittää myös pankeille tiekunnan tunnistamista varten.

Mistä yksityistien varrelta kiinteistön ostanut henkilö saa tiedon siitä, kuka hoitaa tien asioita eli kuka on yhteyshenkilö?

Tiekunnan toimielin on velvollinen pitämään tiekunnan yhteystiedot ajan tasalla maanmittauslaitoksen ylläpitämässä yksityistierekisterissä. Tiedon saa soittamalla maanmittauslaitoksen asiakaspalveluun. Tällöin tulee tietää yhden kiinteistön kiinteistötunnus, jonka maalla tie sijaitsee.