Tiestön rahoitusta pitää nostaa 200 miljoonalla eurolla vuodessa

Nykyinen rahoitus ja tapa toimia ei riitä Suomen tiestön pitämiseen kunnossa, toteaa Suomen Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Nina Raitanen Lahdessa pidettävien Talvitiepäivien yhteydessä.

Seuraavalla hallituskaudella tiestön rahoitusta pitäisi lisätä 200 miljoonalla eurolla. Yksi 100 miljoonaa euroa pitäisi käyttää korjausvelan vähentämiseen ja toisella 100 miljoonalla eurolla varmistettaisiin nykyisen verkon pysyminen kunnossa. Tämä tekisi noin 40 € vuodessa suomalaista kohden. Uskoisin, että moni olisi valmis tähän, jos tiestö voitaisiin pitää sillä kunnossa, toteaa Raitanen.

Tieverkon pitäminen kunnossa vaatii uudenlaista ajattelua. Perinteinen jako investointirahoitukseen ja perustienpidon rahoitukseen voidaan asettaa kyseenalaiseksi. Tieomaisuutta pitää kehittää ja ylläpitää kokonaisuutena ja pitkäjänteisesti. Hallituskausi on liian lyhyt ajanjakso tiestöä koskevalle päätöksenteolle.

Jos tieverkkoon ei käytetä lisää rahaa, alkaa sopeutumisen aika. Meidän pitää sopeutua alempaan talvihoidon tasoon ja huonokuntoiseen alempaan tieverkkoon. Haluammeko Suomen, jossa ihmiset ja tavara eivät talvella pääse liikkeelle joka päivä, kysyy Raitanen.

Tällä hetkellä tiestöön käytettävä raha ei riitä olemassa olevan tieverkon kunnossapitämiseen, uusinvestointeihin eikä riittävään talvikunnossapitoon. Käynnissä olevalla hallituskaudella miljardin euron korjausvelan vähentämiseen on käytössä noin puoli miljardia euroa niin sanottua kehyksen ulkopuolista rahaa.  Rahoituksella korjausvelan kasvu saatiin vasta pysähtymään vuoden 2017 lopulla.

Teiden talvikunnossapitoon käytettävä rahoitus on pysynyt samalla tasolla viimeiset 10-15 vuotta mutta talvet ovat muuttuneet peruuttamattomasti. Rannikkokelit ovat siirtyneet sisämaahan, routa on kadonnut ja muutos rapauttaa jo ennestään huonossa kunnossa olevaa verkkoa nopeasti. Sateet ovat lisääntyneet ja satava vesimäärä jysähtää maahan yhä useammin kerralla joko vetenä tai lumena.  Vettynyt ja huonokuntoinen tieverkko rapautuu ja talvihoidon mitoitus ei enää riitä. Tulevaisuudessa kuljetusyhdistelmien painot ja pituudet vielä kasvavat. Tämä huonontaa teiden kuntoa entisestään. Tiestöön rapautumisen tahti on kiihtyvää- ei tasaista.

Tiet eivät ole itseisarvo. Tiet takaavat ihmisten ja tavaroiden liikkumisen ja mahdollistavat talouden kasvun. Perustienpitoon ja teiden hoitoon panostaminen pitäisi nähdä investointina, ei kuluna, toteaa Raitanen

Lisätietoja Suomen Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Nina Raitanen p. 040 7442 996