Myös yksityisteillä paljon korjausvelkaa - Tiestön korjauksia jatkettava

”Liikenneministeriön kaavailut liikenneverkkoyhtiöstä kariutuivat, mutta se ei saa olla esteenä teiden korjausvelan lyhentämiselle. Maantieverkolla on reilusti yli miljardin remonttitarpeet ja samansuuntainen tilanne on yksityisteillä”, huomautti Tieyhdistyksen Jaakko Rahja Lahdessa 9.2.2017 pidetyssä Yksityistiepäivässä. Alueelliset yksityistiepäivät –kiertue jatkuu 14.2. Seinäjoella.

Hallitus päätti jo toissa vuonna, että valtion hoitamia teitä aletaan kunnostaa erityisellä kolmen vuoden korjausvelan hoito-ohjelmalla. Liikenne- ja viestintäministeriön jatkokaavailuissa oli perustaa liikenneväylille oma valtion ja tulevien maakuntien omistama yhtiö, joka jatkaisi liikenneväylien investointeja ja kunnossapitoa entistä pontevammin. Hanke tunnetusti kariutui useammastakin syystä. ”Periaatteessa yli puoluerajojen ollaan kuitenkin yhteisessä käsityksessä, että tiestö on yhteiskunnan toimivuuden kannalta aivan elinehto. Tämä koskee myös yksityisteitä. Nyt autoverohuumassa ei saa unohtaa tiestön korjausvelan hoitamista ja liikkumisen edellytysten ylläpitämistä. Ohjelmaa on jatkettava myös tämän vaalikauden jälkeen”.

Rahjan mukaan pelkästään autolla ajettavia yksityisteitä on yhdeksän kertaa maapallon ympärysmitta, yli 350 000 km. Tämä tiestömme hiussuonisuonisto on ratkaisevassa asemassa koko maan asuttuna pitämisessä sekä muun muassa biotalouden ja rakennusteollisuuden elinvoimaisuudessa.

”Yksityisteillä on esimerkiksi siltoja ainakin 20 000, ja niistä tuhannet kaipaavat pikaista uusimista. Yksi siltakorjaus maksaa kymmenistä tuhansista euroista ylöspäin aina miljoonaan tai kahteen. On aika kova vaatimus edellyttää, että tieosakkaat yksin kustantavat tämän, kun koko yhteiskunta yksityisteitä kuitenkin tarvitsee”.

”Yksityisteiden rahoitustukeen on nykytasosta saatava selkeä korotus. Tällä hetkellä tuki on 13 miljoonaa euroa, kun naapurimaassa Ruotsissa määrä on reilusti toista sataa miljoona euroa. Huolestuttavaa, että Ruotsissa tieinfran merkitys nähdään kertaluokkaa tärkeämpänä”, kummastelee Jaakko Rahja Tieyhdistyksestä.

Valtionavun hakeminen on koko maan kannalta nykyisin keskitetty Pirkanmaan ELY-keskukseen. Hakemukset laitetaan tärkeysjärjestykseen. Etusijalle nousevat siltakorjaukset teillä, joissa rapistuva silta saattaa muodostaa erityisesti asutusliikenteelle ja raskaalle liikenteelle puollonkaulan. Siltojen jälkeen tulevat kantavuuden, kuivatuksen parantamistyöt ja liikenneturvallisuutta parantavat toimet.

 

Lisätietoja:       Jaakko Rahja, 0400 423871, Suomen Tieyhdistys