Yksityisteiden perusparannusten valtionavun avustusprosentti nostettava entiselle tasolleen

Yksitieavustusten avustusprosentin nostaminen ja tiekuntien hallinnon hitaus

Suomen Tieyhdistys esittää huolensa yksityisteiden perusparannuksiin myönnettävän valtionavustuksen avustusprosentista. Nykyisin se on 50 % yleisesti ja siltojen osalla 75 %.

Avustusmäärärahoja on budjetoitu 30 milj. euroa. Määrärahasta on merkittävä osa on vielä jakamatta puuttuvien hankkeiden vuoksi.

”Avustusprosentti on aiemmin ollut nykyistä korkeampi ja kentältä tulevien tietojen mukaan monessa tiekunnassa odotetaan nytkin sen kasvua, varsinkin kun poliitikot ovat sellaista julkisesti lupailleet.” kertoo Simo Takalammi Tieyhdistyksestä.

Tiekunnat kokoontuvat tyypillisesti kerran vuodessa, joten perusparannushankkeidenkin läpivieminen on yleensä useamman vuoden projekti. Ylimääräisiä kokouksia järjestetään tarvittaessa, mutta niidenkin kutsuajat ovat pitkiä. Myös tieosakkaiden saaminen hankkeen taakse edellyttää pitkää ja hyvin tehtyä valmistelua.

Avustusprosentti ja uusia malleja avustamiseen

Avustusten osuudet tulisi palauttaa entiselleen eli vähintään 60 % yleisesti ja siltojen kohdalta 80 %:iin. Osuuksia leikattiin avustusmäärärahojen pudottua murto-osaan nykyisestä tasosta. Määrärahojen palattua hyvälle tasolle olisi myös avustuksen osuus palautettava ennalleen.

”Avustukselle olisi syytä pohtia myös uusia malleja, kuten valtiontakaus omarahoitusosuutta varten otettaville pankkilainoille. Tiekunta on hyvä velallinen, koska kaikki tien varrella olevat kiinteistöt ovat suoraan lain nojalla vakuutena tiekunnan veloista” pohtii Takalammi asiaa.

Pienillä summilla suuri vaikuttavuus

”Yksityisteiden tienpito on erittäin tehokasta eli pienillä summilla saadaan aikaan suurta vaikuttavuutta. Näin kymppitonnienkin avustuksella per kohde saadaan aikaan suuri ja pitkäaikainen vaikutus tiestön kuntoon. Yksityisteiden tienpito tapahtuu edelleen suurelta osin talkootöinä, vaikka konetyö ostettaisiinkin ulkopuolisilta urakoitsijoilta.” muistuttaa Simo Takalammi Suomen Tieyhdistyksestä.

Biotalouden kasvun ja asumisen monipaikkaisuuden kasvaessa tiestön kunnolla on entistä suurempi merkitys alueelliseen talouteen. Esimerkiksi kuntien lämpölaitosten tarve lämmityshakkeelle tulee ensi talvena nousemaan ennätyksellinen Venäjältä tuonnin lakattua.

Alueellista tasa-arvoa

Yksityistieavustukset ovat merkittävä tasa-arvokysymys. Yksityistien varrella asuva talous maksaa tyypillisesti tienpidosta satoja euroja vuodessa ja elinkeinonharjoittajat vielä enemmän. Esimerkiksi maitotilan tyypillinen tiemaksu on tuhansia euroja. Perusparannushankkeiden osalta luvut ovat kertaluokkaa suurempia.

Valtion tieverkon tai kuntien katuverkon varrella asuvilla tai yritystoimintaa harjoittavien liikennöinti on tunnetusti maksutonta. Ero yksityisteiden varrella toimiviin on suuri ja kyse on paljolti sattumasta miten valtio tai kunta on aikanaan ottanut kulkuväyliä hoitoonsa.

”Yksityisten tieosakkaiden halukkuus maksaa merkittävä omarahoitusosuus on vahva muistutus teiden merkityksestä” muistuttaa Simo Takalammi.