Miten tiekunnat ovat järjestäneet pankkiasiansa?

Tiekuntien pankkiasioinnissa on ollut haasteita pankkien tarkentaessa sääntöjään pankkipalveluiden tarjoamisessa. Pankit torjuvat harmaata taloutta kehittämällä toimintamalleja rahanpesun estämiseksi.

– Aivan käsittämätön kirjo pankkien suhtautumisissa tiekuntiin ja niiden hallinnon hoitamiseen, toteaa tieisännöitsijä Ali Felin ViaDoc Isännöinti Ky:stä. 

– Suurelta osin haasteita aiheuttaa pankkivirkailijoiden heikko tietämys siitä, mikä on tiekunta. Asiointi on hankalaa etenkin silloin, kun tilin käyttöoikeuksia muutetaan tai uutta tiliä perustetaan, jatkaa Felin.

Pankit päättävät, mitä tuntemistietoja tiekunnilta edellytetään

Finanssivalvonnan kesällä antaman ohjeistuksen mukaan pankit saavat ratkaista itse, mitä asiakkaan tuntemistietona edellytetyllä rekisterinumerolla tarkoitetaan. Pankkien on finanssivalvonnan linjauksen mukaan mahdollista hyväksyä tuntemistietona myös Maanmittauslaitoksen tiekunnille antama käyttöoikeusyksikkötunnus.  

Tämä linjaus on tärkeä sekä pankkien että tiekuntien näkökulmasta, sillä se on helpottanut monen tiekunnan pankkiasiointia. Pienelle tiekunnalle, jolla vuosittaiset tiemaksut eivät päätä huimaa, saattaa vuosittaiset pankkimaksut näytellä isoa osaa vuosibudjetista. Tämä tietenkin harmittaa, jos asiointi on hankalaa suurista kuluista huolimatta.

– Naapurikunnassa toimivassa Osuuspankissa kaikki toimii loistavasti. Kun toimitan tiekunnan kokouksen pöytäkirjan, jossa on myönnetty uudet käyttöoikeudet tiekunnan tiliin, niin homma hoituu alle kolmessa vuorokaudessa. Pankki tykkää, kun tieisännöitsijänä tuon heille uusia asiakkaita. En uskalla edes kuvitella, miten homma hoituisi vieraammassa pankissa. Olisi varmasti vaikeaa, jos sieltä ei löytyisi henkilöä, joka tietäisi, mitä tiekunta tarkoittaa, kertoo tieisännöitsijä Mikko Rasilainen Pohjois-Savosta.

Tiekuntien onneksi Y-tunnusta ei pankkiasioinnissa tarvita, mutta sen tarve voi ilmetä myöhemmin, jos tiekunta hakee Suomi.fi-valtuuksia. Suomi.fi-valtuuksia edellytetään sähköisessä asioinnissa esimerkiksi tiemaksujen ulosotossa ja rakentamisilmoituksen tekemisessä.

Rasilainen kertoo, että tutut pankit ymmärtävät tiekuntien roolin ja eivät vaadi heiltä Y-tunnusta. Yleensä siinä vaiheessa, kun Y-tunnusta aletaan tiedustella, asiakas tietää, että nyt pankin tietämys tiekunnista on hataralla pohjalla.

Peruspankkipalvelutyöryhmä asetettu 

Maaseutupoliittinen neuvottelukunta (MANE), jonka jäsenenä Suomen Tieyhdistys toimii, antoi 12.4.2024 lausunnon peruspankkipalveluja ja luottolaitoslainsäädäntöä koskevasta arviomuistiosta. Se esitti, että pankkipalveluiden saatavuutta, käytettävyyttä ja hinnoittelua olisi erityisen tärkeää tarkastella maaseutualueiden toimijoiden näkökulmista. Huolta herätti myös se, että rahanpesuun liittyvät vaatimukset voivat olla ylimitoitettuja.

Samoin kuin Suomen Tieyhdistys lausunnossaan 11.4.2024, MANE kannatti Y-tunnuksettomien yhteisetuuksien pankkipalveluiden saatavuuteen liittyvien säännösten ja menettelytapojen selkeyttämistä esimerkiksi esitetyn pankeilta edellytettävien menettelytapojen muutoksella, jolloin pankkien näkökulmasta tulisi laajemmin tutkia mahdollisuutta tiekunnan käyttöyksikkötunnuksen hyödyntämistä Y-tunnuksen sijasta.

Suomen Tieyhdistys nosti lausunnossaan esiin myös huolen siitä, että pankkien epävarmuus tiekuntien tunnistautumisen osalta heijastuu tiekuntien lainoituksen saatavuuteen.

Lokakuun lopussa asetetun peruspankkipalvelutyöryhmän työtä kannattaa seurata tarkasti. Työryhmän on laadittava vuoden 2025 loppuun mennessä hallituksen esityksen muotoon ehdotus, jolla:

1) Varmistetaan mikro- ja pienyritysten sekä yhdistysten pankkipalveluiden riittävä saatavuus ja kohtuullinen hinnoittelu laajentamalla oikeutta peruspankkipalveluihin koskemaan myös näitä toimijoita.

2) Varmistetaan peruspankkipalveluiden tarjonnan riittävä laatutaso, yhtäläinen saatavuus myös erityisryhmille ja kehitetään sääntelyä asiakaspalvelun tavoitettavuuden ja laadun edistämiseksi erityisesti siten, että asiakkaat saavat vastaukset tiedusteluihinsa ja ratkaisut ongelmiinsa kohtuullisessa ajassa.

3) Täsmennetään pankin velvollisuuksia ja menettelytapoja siten, ettei niitä tulkita tarpeettoman tiukasti palveluja tarjotessa ja siten muodosta asiatonta estettä palveluiden tarjonnalle (de-risking-ilmiön ehkäisy).

Lisäksi työryhmä seuraa käteistä koskevan sääntelyvalmistelun etenemistä EU:ssa ja voi tarvittaessa sisällyttää ehdotukseensa säännöksiä käteisen saatavuudesta ja käytettävyydestä.

Seuraa hanketta: https://vm.fi/hanke?tunnus=VM145:00/2024

Katso Tieyhdistyksen lausunnot: https://www.tieyhdistys.fi/tieyhdistys-ry/lausunnot-ja-kannanotot/