Kylmää kyytiä tiestölle seuraavat 12 –vuotta

TIEDOTE

Kylmää kyytiä tiestölle seuraavat 12 –vuotta

Nyt lausunnolla oleva Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma eli LIIKENNE 12- suunnitelma tulee asettamaan raamit väylänpidolle seuraavaksi 12 vuodeksi. Suunnitelmasta tullaan päättämään kevään aikana.Esitys on parhaillaan lausunnolla. Suunnitelma tuo päätöksentekoon kaivattua pitkäjänteisyyttä, mutta nyt lausunnolla olevassa luonnoksessa tiestö saa kylmää kyytiä.

”Tieliikenne on niin matkustaja- kuin kuljetusmääriltään, verkon pituutta unohtamatta, ylivoimainen markkinajohtaja Suomessa. Tieverkon suhteellisen osuuden tulisi olla esimerkiksi verkon pituus huomioiden yli 90% rahoituksesta” toteaa Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Nina Raitanen.

”Rautateille on hyvä siirtää jatkossa kaikki ne kuljetukset, jotka sinne on järkevää siirtää. Pyöräilyä ja kävelyä pitää tietenkin edistää. Totuus kuitenkin on, että näillä toimilla ei saada päästöjä kuriin. Auto on korvaamaton pääosissa kuljetuksia ja henkilöliikennettä.  Autojen uusiin ja puhtaampiin käyttövoimiin panostetaan jatkuvasti, mutta niiden alustan annetaan rapistua”, jatkaa Raitanen

Esityksen mukaan perusväylänpidon rahoituksessa rautateiden osuutta rahoista kasvatetaan 2 %  ja teiden vastaavasti lasketaan 2 %.  Perusväylänpidon rahoitustaso notkahtaa vuoden 2022 jälkeen. Perustienpidossa päästään vuoden 2022 tasolle vasta vuonna 2029. Tämä on erittäin huono tilanne ja ennakoi korjausvelan kasvamista näiden vuosien aikana.

”Nykyrahoitustasolla korjausvelka saadaan juuri ja juuri pysymään kurissa ja rahoitustason aletessa se kääntyy jälleen kasvuun.  Esitetyllä ajanjaksolla tieverkon kunto tulee selvästi rapistumaan jo nykyisestä huonosta kunnosta”, toteaa Raitanen.  

Asumisen tarpeisiin vastataan esityksen mukaan perusväylänpidon toimin. Esitetyn luonnoksen mukainen perustiepidon rahoitus ja sen kehitys eivät anna kovin ruusuista kuvaa isojen kaupunkiseutujen ulkopuolella asuville ihmisille. Luonnoksessa todetaan myös, että osalla vähäliikenteisiä verkkoja korjausvelka voi kasvaa, mikäli elinkeinoelämän ja työssäkäynnin tarpeet täyttyvät muuten.

”Kirjausten mukaan valtio siis pesee kätensä kokonaan haja-asutusalueilla asuvien ihmisten asumisen ja elämisen vaatiman liikenneverkon kuntoon laittamisesta ja asumisedellytysten turvaamisesta.”, toteaa Raitanen.

Tiestön kehittämisen rahoitus vähenee suunnitteluajanjaksona peräti 76 M€. Tälläkään hetkellä tiestön kehittämiseen ei ole käytetty riittävästi rahaa.

”Suunnitelman mukaan rahoitus ei riitä pitämään päätieverkkoa kunnossa, joten tästä voitaneen päätellä, että muulle tieverkolle ei ole suunnitelman mukaan luvassa mitään seuraavaan reiluun vuosikymmeneen.” Raitanen tuskailee.