Tiet ja teollisuus -seminaari Jyväskylässä 10.5.2017

Suomi nousuun – Tiet elinkeinoelämän tukena -seminaarisarjan toinen seminaari Tiet & Teollisuus pidettiin Jyväskylän Paviljongissa 10.5. Yhdyskuntatekniikka-tapahtuman yhteydessä. Seminaarin järjestäjinä Tieyhdistyksen ohella olivat Keski-Suomen Kauppakamari ja Metsäteollisuus ry.

Kuljetuskalusto kehittyy, ilmastotavoitteet ja taloudellisuus edellyttävät kuljetusten optimointia, mutta tieverkon korjausvelka jatkaa kasvuaan. Mitä tulee tehdä, että Suomen elinkeinoelämän edellytykset eivät heikkene huonojen teiden takia ja mikä merkitys Suomen tieverkolla on teollisuudelle? Näitä kysymyksiä käsiteltiin eri näkökulmista asiantuntija-alustuksissa ja paneelikeskustelussa. Osanottajat osallistuivat keskusteluun aktiivisesti kysymyksin ja kommentein.

Ensimmäisen alustuksen pitänyt Riku Huhta WSP:stä toi esille, että Suomen riippuvuus kansainvälisestä kaupasta ja kommunikoinnista kasvaa. Teknologia ja toimintamallit muuttuvat ja kaikki teollisuudenalat uudistuvat jatkuvasti. Teollisuus tarvitsee laajasti Suomen tieverkkoa sekä ratayhteyksiä ja satamia, myös kansainväliset lentoyhteydet ovat tärkeitä. Infrastruktuuri on osa teollisuuden tuotantolinjaa. Teollisuuden ja kaupan pitäisi miettiä logistisia ratkaisuja kokonaisuutena.

Mikko Tiirola MTK:sta totesi, että biotalouden yritysten toimintakyvyn kannalta perusedellytys on tieverkko, joka mahdollistaa raaka-aineiden ja tuotteiden kuljetuksen ympäri vuoden. Raaka-aineet, biomassat, ovat hajallaan ympäri Suomea, joten biotalous tarvitsee toimivan tieverkoston hiussuonistoa myöten. Alkutuotannon kuljetukset ovat täysin riippuvaisia alemmasta tieverkosta ja yksityisteistä. Tonnimäärät ovat isoja ja kasvavat edelleen.

Metsäteollisuuden Outi Nietola kertoi, että alan kuljetukset Suomen sisällä ovat noin 80 miljoonaa tonnia, josta tiekuljetuksia on noin 75 %. Investoinnit lisäävät raakapuun kuljetusvolyymeja vähintään 16 % vuositasolla. Kuljetuksista 60 % on alempiasteisella tieverkolla. Raakapuukuljetuksissa 68- ja 76-tonninen kalusto yleistynyt odotetusti. Isompaa kalustoa hyödynnetään myös tuotekuljetuksissa. Raskaiden ajoneuvojen mitta- ja massauudistuksen hyötyjä metsäteollisuudelle ovat alentaneet tiestön ja siltojen kuntopuutteet ja painorajoitukset.

Mitä tiet kestävät - ovatko massat maksimissaan

Leena Korkiala-Tanttu Aalto-yliopistosta totesi, että paine kasvattaa ajoneuvojen kokonaiskuormaa jatkuu ja ylemmällä tieverkolla niitä on mahdollista jonkin verran kasvattaa, mutta pehmeiköille perustettujen alemman tieverkon teiden vaurioituminen tulee todennäköisesti kasvamaan jo nykyisillä massoilla.

Suuremmat kokonaismassat vaikuttavat haitallisesti etenkin ohutpäällysteisten tierakenteiden alaosiin sekä koheesiopohjamaahan. Ongelmana on alempi tieverkko ja siellä päällysrakenteeseen tai pohjamaahan kertyvä huokosvedenpaine erityisesti märkinä jaksoina.

Kuormitusvaikutuksia voidaan lieventää kerrospaksuuksien kasvattamisella, jäykemmällä päällystekerroksella, ylikuormattujen ajoneuvojen poistamisella liikenteestä, toimivalla tierakenteen kuivatuksella, jakamalla telirakenteen kuorma optimaalisesti akseleiden kesken, alentamalla rengaspaineita ja pidentämällä akseliväliä.

Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskuksesta kertoi korjausvelkakohteista Keski-Suomessa. Ne sisältävät erityisesti huonokuntoisten seututeiden kunnostuksia biotalouden raaka-ainekuljetusten sekä muun elinkeinoelämän tarpeisiin. Lisäksi toteutetaan hanke valtatien 4 sujuvuuden parantamiseksi välillä Joutsa-Kanavuori.

Kaija Taipale, Kuljetusliike Taipale Oy:stä kertoi kuljetusyrittäjän näkökulmasta, että korjausvelan hoito kyllä näkyy jonkin verran, mutta toimenpiteitä pitäisi tehdä nopeammin. Teiden huono kunto vaarantaa kuljettajan ja kuljetusten turvallisuuden.

Jari Voutilainen Metsä Group Oyj:sta sanoi, että yrityksen logistiset valinnat perustuvat kustannustehokkuuteen ja tehtaiden sijaintiin. Vuonna 2015 yrityksellä oli Suomessa 400 000 maantiekuljetusta. Kuljetus alkaa aina yksityisteiltä alemmalta tieverkolta, joten sen kunto on erittäin tärkeä. Suomessa on hyvin kattava väyläverkko, jotka tulee pitää kunnossa sekä varmistaa riittävä kapasiteetti ja välityskyky. Tarvitaan myös kattava satamaverkko, kaikki satamat ovat tarpeellisia.

Kuljetus Silvasti Oy:n Mikko Lietosaaren mukaan Suomi on erikoiskuljettajan paratiisi. Suomen tiet mahdollistavat erittäin suuret ja painavat kuljetukset. Haasteena tieinfran tekniset rajoitteet, teiden ja erityisesti siltojen kunnon heikkeneminen. Siltojen kantavuudet ovat merkittävin massoja rajoittava tekijä. Erikoiskuljetusten tarve kattaa koko maan.

Paneelikeskustelussa korostettiin tarvetta pitkäjänteiseen rahoitukseen, yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen. Tuotiin esiin tarve keskustella myös siitä, mitä ei tehdä, mistä luovutaan. Tärkeänä pidettiin tiestön kehittäminen kokonaisuutena – kuljetusketju ei tunne maakuntarajoja. Tutkimustiedolla tiestöä voidaan täsmäparantaa, mutta valinta edellyttää osaamista. Osaajia tarvitaan kaikkiin tehtäviin koneenkuljettajista tutkijoihin. Osaamisen turvaaminen on erittäin tärkeää.

Keskustelua johdattivat Nina Raitanen ja Jaakko Rahja. Mikko Lietosaari alusti erikoiskuljetuksista.

Paneelikeskusteluun osallistuivat Leena Korkiala-Tanttu, Outi Nietola, Jukka Lehtinen, Mikko Tiirola ja Uljas Valkeinen.