Hallitusohjelma saa kiitosta vähäliikenteisen tieverkon huomioimisesta – panostus tieinfraan jää kuitenkin riittämättömäksi

Suomen Tieyhdistys on jo pitkään ollut huolissaan tieverkon kunnosta ja korjausvelan kasvusta. Hallitusohjelmassa on hyvin tunnistettu korjausvelan vaikutukset niin tienkäyttäjille kuin tieverkon kunnossapidollekin. Kyse on sekä liikenteen sujuvuudesta ja turvallisuudesta, mutta myös kansantaloutemme kehityksestä ja yritysten toimintaedellytyksien turvaamisesta.

Tieyhdistys kiittää näkökulmaa, jossa olemassa olevan tieverkon korjaaminen nähdään investointina.

"Hallitusohjelmasta ilmenee, että Orpon hallitus pitää väyläverkkoon kohdistettavia panostuksia investointeina, mutta ohjelmassa olisi voinut tuoda selkeämmin julki, miten korjausvelan kimppuun käydään”, pohtii Suomen Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Simo Takalammi.

Hallitusohjelmassa on osoitettu kaksi perusparannettavaa kohdetta: valtatie 4 Keski-Suomessa ja valtatie 5 Leppävirran ja Kuopion välillä.

 ”Molemmat kohteet ovat tarpeellisia, mutta Suomen valtateilläkin on lukemattomia vastaavia osuuksia, joiden nykytila ei miltään osin vastaa nykyisten liikennemäärien asettamia tarpeita”, muistuttaa Simo Takalammi.

On ristiriitaista, että hallitusohjelmassa esitetään uusien väylähankkeiden rahoitustason alentamista melkein miljardilla eurolla ja samaan aikaan investoidaan 1,6 miljardia euroa väyläverkon kehittämiseen ja korjausvelan kasvun torjumiseen. Tieyhdistys odottaa, että Kestävän kasvun Suomi -investointipaketin korjausvelan taittamiseen varatut rahat kohdistetaan erityisesti maanteihin.

Hallitusohjelman liitetietojen mukaan yksityisteiden vuosittainen valtionavustus tulee laskemaan 5-8 miljoonaa euroa. Suomen Tieyhdistys pitää sitä kestämättömänä ratkaisuna. Yksityistieverkosto on pääosin yksityisten maanomistajien ylläpitämä osa väyläverkkoa, joka on kansantaloutemme kannalta erittäin tärkeä osa liikenneverkkoja. Erityisesti Venäjän hyökkäyssodan myötä kotimainen raakapuun ja metsähakkeen toimitusvarmuuteen liittyvät kysymykset ovat nousseet aivan uuteen mittaansa.

Valtateiden lisäksi merkittävä osa kansantaloutemme ja huoltovarmuutemme edellyttämistä kuljetuksista kulkee ainakin osan matkaansa vähäliikenteisellä tieverkolla ja yksityisteillä. Tieyhdistys kiittää hallitusta vähäliikenteisen tieverkon huomioimisesta osana kokonaisuutta, mutta nykyinen rahoitustaso on kestämättömällä tasolla siihen, että myös vähäliikenteinen tieverkko saataisiin pidettyä edes nykyisellä tasolla.

Tieyhdistys kiittää hallitusta ns. nollavision tunnustamisesta ja ottamisesta hallitusohjelmaan. Nollavisio tarkoittaa, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä 2050 mennessä. Tieyhdistys esittää vakavan huolensa siitä, että tieinfraan panostaminen on riittämätöntä nollavision saavuttamiseksi. Tieverkolla tehtävät ratkaisut palvelevat tienkäyttäjiä vuosikymmeniä ja siten vuosi 2050 on hyvin lähellä. Nyt tehtävät tieinfran ratkaisut ovat sellaisia, että niiden kanssa eletään ainakin vuoteen 2100 asti.

Hallituksen ensimmäinen näytönpaikka on ensi vuoden budjetin valmistelu. Tieyhdistys toivoo, että hallitusohjelman kirjaukset huomioidaan ja hallitus sitoutuu pitkäjänteiseen tienpidon rahoitukseen.