Haastavatko pilotit ja kokeilut perinteisen väylä- ja liikennetutkimuksen? Mikä on tutkimuksen tulevaisuus ja miten tutkimusta rahoitetaan tulevaisuudessa?

Transport Research Finland 2018 kokosi liikenne- ja väylätutkimuksen ammattilaisia ja tutkimuksesta kiinnostuneita asiantuntijoita Helsinkiin, keskustelemaan liikenne- ja väylätutkimuksen tulevaisuudesta torstaina 31.5.2018. Seminaarin kaukaisimmat osallistujat olivat tulleet Australiasta asti. Tilaisuus järjestettiin Helsingin Paasitornissa.

Tilaisuuden keynotepuhujina esiintyivät liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner ja innovaatiojohtaja Ruud Smit Liikenne- ja ympäristöministeriöstä Alankomaista (Ministry for Infrastructure and Environment, The Netherlands) sekä Liikenneviraston väylänpito -toimialan ylijohtaja Jukka Karjalainen ja johtaja Jan Juslén.  Seminaarissa esittäytyi myös laaja kattaus suomalaista väylä- ja infra-alan huippututkimusta esitelmien ja postereiden muodossa.

Avauspuheenvuorossaan ministeri Anne Berner näki digitalisaation  tärkeänä liikennealaa muokkaavana tekijänä.  Erityinen haaste tutkimukselle on ratkaista se, miten liikenteestä tehtäisiin hiilineutraalia. Tutkimusta aiheesta ei ole tarpeeksi ja ihmiset eivät muuta käyttäytymistään ilmastonmuutoksen myötä.  Ministerin mukaan ala tarvitsisi lisää tutkimusta. 

Liikennevirasto on tällä hetkellä suuri tutkimuksen tilaaja ja rahoittaja. Johtaja Jan Juslén esitteli laajan kirjon alueita, joita viraston tutkimusportfolio kattaa. Omassa puheenvuorossaan väylänpidon toimialajohtaja Jukka Karjalainen kehotti etenemään, vaikka suunta ei olekaan vielä täysin selvillä. Väylänpidon toimialalla on kehitetty erityisesti digitalisaatiota ja ennakoivaa kunnossapitoa. Hyvän esimerkin tutkimuksen hyödyistä toi esille liikenneviraston päällysteasiantuntija Katri Eskola, joka kuvasi, kuinka päällysteiden kierrätykseen liittyneen tutkimuksen tuloksilla voidaan saavuttaa vuosittain jopa 7 miljoonan euron säästöt, kun tulokset viedään täysimääräisinä käytäntöön. Daniel Castillo Aalto yliopistosta esitteli mahdollisuuksia mallintaa asfalttia ja esitti, että tulevaisuudessa voisimme ehkä hyödyntää jopa virtuaalisia laboratorioita.

Säästöjä väylänpidon kustannuksiin voidaan saada myös Farzad Pargarin (Oulun yliopisto) mukaan ylläpidon toimia yhdistelemällä ja ajoittamalla ylläpidon ja perusparantamisen toimenpiteet oikein. Toimitusjohtaja Heikki Halttula (Viasys) on  tutkinut myös Oulun yliopistossa rakentamisen prosesseja. Suurinta hukkaa prosesseissa syntyy tutkimuksen mukaan kommunikaatiossa ja dokumentoinnissa sekä ihmisten käyttämättömästä potentiaalista.

Professori Pauli Kolisoja Tampereen teknillisestä yliopistosta esitti konkreettisia vaikutuksia, joita automaattiajamisella ja rekkojen letka-ajamisella on tiestön kuntoon. Kolisoja kertoi myös tosiasian, että Suomen tieverkko on rakennettu pääosin 60 –luvulla, jolloin rekkojen painot olivat noin puolet nykyisistä. Ehkä meidän ei tarvitse ihmetellä miksi verkko ei tunnu kestävän.

Heikki Luomala (TTY) totesi, että kasvavat ratakuormat aiheuttavat puolestaan ongelmia ratarakenteeseen ja junien liikkumiseen ja kiihtyvyyteen. Ratojen kunnossapidon tutkimustyöllä pyritään radan elinkaarikustannusten parempaan hallintaan, keinoina mm. komponenttien elinkaaren pidentäminen, datan analysoinnin kehittäminen ja uuden teknologian hyödyntäminen, tutkimustulosten implementoinnilla ja tuottamalla tietoa päätöksentekijöiden tueksi.

Professori Juha Hyyppä (Aalto yliopisto) kertoi laserkeilauksesta ja sen soveltamisesta automaattisissa ajoneuvoissa. Hyypän ennusteen mukaan vuonna 2030 15 % myydyistä ajoneuvoista voisi olla täysin automaattisia. Riku Viri (TTY) puolestaan kertoi erityisesti nuorten ihmisten olevan kiinnostuneita sähköautoista ja ajoneuvojen yhteiskäytöstä. Viri toi esille, että autoilun sähköistymisellä tulee olemaan suuri vaikutus verotuloihin. Lisäksi Viri kertoi ranskalaisesta tutkimuksesta, jossa oli käynyt ilmi, että annettaessa verohelpotuksia vähäpäästöisille ajoneuvoille olivat päästöt itseasiassa nousseet.

Aalto yliopistossa tehtyä liikennetutkimusta esiteltiin useammankin esitelmöitsijän toimesta. Kamyar Hasanzadeh Aalto yliopistosta on tutkinut ihmisten aktiivista tilaa ja yksilöiden liikkumista. Apulaisprofessori Claudio Roncoli kertoi puolestaan siitä miten kytketyt- ja autonomiset ajoneuvot tulevat vaikuttamaan tulevaisuuden liikenteen hallintaan. Ajokäyttäytymisen tutkimusta esitteli puolestaan tohtoriopiskelija Teemu Itkone. Itkonen edusti poikkitieteellistä tutkimusta, sillä hänen taustansa on kongnitiivisissä tieteissä.

Ajankohtaisesta uusiomateriaalien tutkimuksesta kertoi Elina Ahlqvist Rambollilta. Hän piti tärkeänä, että myös infrarakentaminen on kestävää ja että uusiomateriaalien käyttöä lisätään ja materiaalien soveltuvuutta väylän rakentamisessa tutkitaan.

Innovaatiojohtaja Ruud Smit summasi seminaarin antia viimeisessä puheenvuorossaan. Hänen mukaansa suomalainen liikenne- ja infra-alan tutkimus on korkeatasoista ja hän haastoi suomalaisia hyödyntämään eurooppalaista tutkimusrahoitusta nykyistä tehokkaammin. Smitin mukaan suomalaisten pitäisi verkottua muiden maiden kanssa tehokkaammin hakuvaiheessa ja hakea rahoitusta rohkeasti ja kunnianhimoisilla suunnitelmilla.

Suomen Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Nina Raitanen totesi seminaarin loppusanoissaan olevansa ylpeä seminaarin annista. Suomalainen tutkimus on korkeatasoista ja erittäin monipuolista, mutta se ei näy tarpeeksi. Ensin meidän pitää saada tutkimukset ja tulokset näkymään tutkijoiden ja yliopistojen ulkopuolelle, hyödyntää tuloksia suomalaisessa yhteiskunnassa ja lopulta tehdä niistä vientituotteita.

Lue koko ohjelma ja tutustu esityksiin osoitteessa  www.trfinland.org. 
Transport Research Finland järjestettiin toista kertaa ja sen järjestivät Suomen Tieyhdistys, Liikennevirasto, LVM ja RIL