Elinkeinoelämä ja väyläala: Tiestön korjaustarve lähdössä hallitsemattomaan kasvuun, toimenpiteillä on kiire

Kuva: Destia.

Elinkeinoelämä ja väyläala esittävät rapistuvan tiestön pelastukseksi kolmea konstia.

”Vuositasolla päivittäishoidon rahoitus pitää säilyttää ostovoimaltaan nykyisenä, päällystysmäärä vakiinnuttaa 4 000 kilometriin ja teiden muuhun korjaamiseen osoittaa 300 miljoonaa euroa. Kun nämä on tehty, vakautetaan tilanne ja pannaan piste rahoituksen jatkuvalle poukkoilulle”, INFRAn johtava asiantuntija Nina Raitanen sanoo.

Vuonna 2023 tiestöä päällystettiin noin 1 400 kilometriä. Tierakenteiden korjaamiseen käytettiin 74 miljoonaa euroa perusväylänpidon rahaa. Etenkin päällystysrahat vaihtelevat rajusti eri vuosina. Väyläviraston tuoreimman arvion mukaan tieverkkoon kohdistuu liki 2,4 miljardin euron korjausvelka.

Hyötyjä uudistuksista saadaan Raitasen mukaan nopeasti, kun korjausvelka ja tiestön ylläpitokustannukset kääntyvät laskuun ja tieturvallisuus sekä kuljetusten toimitusvarmuus paranevat.

”Saamme yhteiskuntana säästöjä. Suomihan on täysin riippuvainen tieyhteyksistä: tavaraliikenteen tonneista 90 prosenttia kulkee meillä tietä pitkin. Siksi niin kilpailukykymme, kokonaisturvallisuutemme kuin kykymme houkutella vaikkapa vihreitä investointeja kohenevat, kun tiestö tulee kuntoon.”

Koneyrittäjien toimitusjohtaja Matti Peltola toivoo, että valtion menosäästöissä nähdään metsä puilta: ”Miljardisäästöjen paineessa tieverkko ei voi olla säästökohde, sillä se on ollut sitä jo yli 20 vuotta. Tiestön kunnossapidon vähentäminen johtaa kansalaisten ja yritysten kulkemisen ja kuljettamisen kustannusten nousuun. Ei meillä ole kansakuntana tällaiseen varaa.”

Raskas liikenne otettava nykyistä paremmin huomioon

Elinkeinoelämän ja väyläalan organisaatiot ovat julkaisseet oman visionsa tiestön kunnon pelastamiseksi. Visioraportti osoittaa tiestön korjaustarpeen kasvavan jyrkästi lähivuosina. Tärkeäksi syyksi nähdään verkon 1960–1970-luvulla rakennetut "suuret ikäluokat", jotka tulevat joukolla korjausikään.

”Korjaustarve vaihtelee verkon rakentamis- ja korjaushistorian mukaan. Nopea kasvu paljastaa, että korjaaminen ei ole ollut tähän mennessä riittävää eikä riittävän systemaattista”, johtaja, professori Jorma Mäntynen Destiasta sanoo.

Mäntysen mukaan kunnossapidon tulisi heijastaa paremmin raskaan liikenteen tarpeita: ”Kunnossapitopäätökset on meillä pohjattu liikennemääriin, ja se ylikorostaa henkilöautoliikennettä. Tiestö vaikuttaa talouteen, kilpailukykyyn, turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen kuitenkin raskaan liikenteen kautta. Raskaalle liikenteelle tärkeää on esimerkiksi hoidon reagointinopeus ja täsmäkorjaukset.”

”Alkutuotannon, teollisuuden ja kaupan toimitusketjut ulottuvat kaikkialle Suomeen, ja raskas liikenne käyttää tiestöä silloinkin, kun liikennemäärä on pieni: myös öisin ja syrjäseuduilla”, MTK:n johtaja Markus Lassheikki vahvistaa.

Isojoen Sahan toimitusjohtaja Esa Hakamäki nostaa esimerkiksi seututiet: ”Niistä osa on ajalta, jolloin kaluston massat yltivät 10 tonniin, kun nyt käytetään jopa 76 tonnin kalustoa. Heikkokuntoisten teiden kelirikkoajat katkaisevat puukuljetukset jopa viikoiksi. Annamme suotta etua kilpailijamaille.”

”Valtion tulisi luoda olosuhteet, joissa elinkeinoelämä voi luoda työpaikkoja, kasvua ja turvaa. Nyt tavoitteesta tuntuu tiestön osalta osin luovutun”, MTK:n Lassheikki pohtii.

Suomi ei ole tiehuolineen yksin. Useissa länsimaissa kuten Ruotsissa, Tanskassa ja Yhdysvalloissa korjausvelkaongelmaan on puututtu erilaisilla infraohjelmilla. Ohjelmallinen ja ennakoiva korjaaminen on kokonaistaloudellisesti järkevää, sillä korjaaminen on sitä kalliimpaa, mitä huonompaan kuntoon tierakenne pääsee. Esimerkiksi päällystevaurion juurisyy on tuoreen visioraportin mukaan tien rakenteissa: kun pinta on rikki, ollaan jo myöhässä parhaasta korjausajankohdasta.
 

Tieverkon kunnossapidon vision toteuttivat INFRA, Kaupan liitto, Koneyrittäjät, MTK, Sahateollisuus, Suomen Tieyhdistys ja Destia. Se julkistettiin INFRAn ammattipäivillä 13.3.2024.

Tutustu tieverkon kunnossapidon visioon tästä >

LISÄTIEDOT INFRALTA:

Nina Raitanen, johtava asiantuntija, INFRA
+358 40 744 2996, nina.raitanen(a)infra.fi

LISÄTIEDOT MUILTA VISIOTYÖHÖN OSALLISTUNEILTA:

Esa Hakamäki, hallituksen jäsen, Sahateollisuus, Isojoen Sahan toimitusjohtaja
+358 40 5486 040, esa.hakamaki(a)isojoensaha.fi

Markus Lassheikki, johtaja, strategia ja huoltovarmuus, MTK
+358 40 779 9680, markus.lassheikki(a)mtk.fi

Lauri Leskinen, johtava asiantuntija, Kaupan liitto
+358 440 911 067, lauri.leskinen(a)tekninen.fi

Jorma Mäntynen, johtaja, professori, Destia
+358 40 620 4583, jorma.mantynen(a)destia.fi

Matti Peltola, toimitusjohtaja, Koneyrittäjät
+358 40 900 9412, matti.peltola(a)koneyrittajat.fi

Simo Takalammi, toimitusjohtaja, Tieyhdistys
+358 400 167 170, simo.takalammi(a)tieyhdistys.fi