Toimivat tiet ylläpitävät maaseudun elinvoimaa

13.10.2025

Toimivat tieyhteydet ovat välttämättömyys sekä ihmisten että elinkeinoelämän kannalta. Tierahoituksen puutteet näkyvät kipeimmin maaseudun maanteillä, joiden rapistuva kunto uhkaa monilla alueilla paikallista elinvoimaa.

Suomen tiestöllä kuljetetaan tonneja sekä massana että euroina. Yhteiskunnan tulee voida luottaa tiestöönsä, joka mahdollistaa taloudellisen aktiivisuuden ja toimii sen vankkumattomana selkärankana. Varoitusvalot hohkaavat kuitenkin punaista, kun tarkastelemme Väyläviraston arviota maantieverkon tilasta.

Vuonna 2024 huonokuntoisten, korjaustarpeessa olevien tieosien määrä oli 11 900 km. Vuodesta 2027 alkaen käytettävissä oleva rahoitusmäärä näyttää hälyttävästi siltä, että tuo luku liki kolminkertaistuu vuoteen 2036 mennessä.

Maaseudun tiestö huutaa korjauksia

Maanteiden korjausvelka kurittaa etenkin vähemmän liikennöityjä tieverkon osia. Vilkkailla päällystetyillä teillä kulkee noin 62 % liikenteestä, ja korjausrahoitusta tuntuukin riittävän vain niille. Maaseudulla ei kuitenkaan haikailla suurten liikennemäärien perään, vaan siellä tiestön korjaustarve kumpuaa sen keskeisestä merkityksestä alueen aktiivisuudelle ja kilpailukyvylle.

Rakenteellisen kunnon ja välityskyvyn heikkeneminen ei voi enää jatkua. Teiden tulee olla toimivia ja turvallisia kulkea. Tiekuljetukset ja tiestön toimivuus vaikuttavat keskeisesti alueelliseen kilpailukykyyn.

Tieliikenteestä käytävässä keskustelussa täytyy hyväksyä se, että terve ja kilpailukykyinen talous tarkoittaa etenkin maaseutualueilla volyymien kasvusta seuraavaa kuljetusmäärien lisäystä, joka näkyy joko useampina kuljetuksina tai painavampina massoina.

– Maaseutualueilla tiestön kunto ei vaikuta ainoastaan maaseudun asukkaisiin, vaan myös monien eri alojen yrittäjien, työntekijöiden tai viranhaltijoiden mahdollisuuksiin hoitaa ammattiansa. Useissa työtehtävissä pitää päästä kohteisiin työnsä puolesta. Tien päällä siirtymiin kuluva aika on pois työn sisällöistä, muistuttaa projektipäällikkö Heli Siirilä Vaasan yliopistosta.

Siirilä työskentelee maaseudun liikennekysymysten sekä yleisen maaseudun kehittämisen parissa.

Alkutuotanto ja huoltovarmuus edellyttävät toimivaa tieverkkoa

Maaseutualueiden alkutuotannon jatkuvuus ja hyvinvointi ovat kriittisiä tekijöitä koko Suomen huoltovarmuuden kannalta.

– Vähemmän liikennöidyn tien kunto ja sen kunnossapito ovat perusedellytys Valion keräilylogistiikan kannalta, kertoo Valion logistiikkapäällikkö Petteri Laine.

– Tiestön huono kunto voi toimia jarruna kilpailukyvyn kasvulle, koska se lisää logistisia kustannuksia kasvavan polttoaineen kulutuksen ja lisääntyneiden huolto- ja korjauskustannusten muodossa, jatkaa Laine.

– Pelkästään metsäteollisuuden osuus kaikesta maanteiden liikennesuoritteesta on yli 25 %. Ilman pienten teiden liikenteenvirtoja ei isoillakaan teillä olisi nykyisiä liikennemääriä, muistuttaa Alina Koskela, joka toimii Suomen Tieyhdistyksen hallituksen puheenjohtajana.

Kauppa ja koulu pitävät kylät voimissaan

Kaupan liiton energian, liikenteen ja kauppapolitiikan johtava asiantuntija Lauri Leskinen toteaa, että tieverkolla tapahtuvat kuljetukset ovat kaupan alalla elintärkeitä. Niitä tarvitaan, jotta kuluttajat pääsevät ostamaan kaupoista ruokaa ja päivittäistavaroita, työntekijät pääsevät töihin ja verkkokaupan tilaukset kuljetetaan paketteina kotiovelle.

Tieinfra ylläpitää alustana myös palveluvientiä, eikä Suomen kasvava matkailu olisi mahdollista ilman tieverkkoa. Leskisen mukaan kannattaa muistaa, että Lieksan perukoilla kunnossa pidettävät tiet tukevat palveluvientiä parhaimmillaan.

Paikallinen kauppa ja koulu mahdollistavat sen, ettei perustarvikkeiden hankkimiseksi tarvitse kulkea kohtuuttoman pitkiä matkoja. Mureneva tieverkko myös hidastaa maaseudun asukkaiden kiinnostusta hinnaltaan ja korjauskustannuksiltaan kalliin, mutta liikennepäästöjä vähentävän sähköauton hankintaan.

Koko väyläomaisuuden arvo on Väyläviraston mukaan 21 miljardia euroa. Samaan aikaan korjausvelkaa on yli neljän miljardin edestä. Yksinkertaistettuna voi sanoa, että tien kunnossa pitäminen vie yhden rahasäkin ja huonoon kuntoon päässyt tie 4–5 rahasäkkiä.

Olemassa olevan infran käytön mahdollistamisen tulee olla tienpidon prioriteetti. Vaikka kaikkia maaseudun teitä ei ole realistista saattaa kuntoon kerralla, tärkeää olisi tehdä järkevä toimintasuunnitelma ja sopia rahoitus, jotta tiestöä voidaan käyttää turvallisesti myös tulevaisuudessa.