Tieverkosto on keskeinen osa Suomen huoltovarmuus­järjestelmää

13.10.2025

Valtaosa Suomen tavaraliikenteestä kulkee maanteitä pitkin. Ilman toimivaa tieverkostoa vaikeutuvat monet valtion huoltovarmuudelle kriittiset asiat, kuten tuotanto- ja kilpailukyky.

Kun puhumme huoltovarmuudesta, mieleen nousevat usein varmuusvarastot ja kriisiajan varautuminen.

Vähemmän huomiota saa kuitenkin Suomen tieverkosto, joka on vähintään yhtä tärkeä osa kokonaisuutta. Toimivat markkinat ja kilpailukykyinen talous muodostavat huoltovarmuuden perustan, ja tieverkosto on tässä keskeinen lenkki, sillä se on olennainen osa teollisuuden toimitusketjuja.

Suomen tavaraliikenteestä noin 85 prosenttia kulkee maanteitse, mikä tekee tieverkosta kriittisen infrastruktuurin, jonka merkitys ulottuu paljon liikennepolitiikkaa laajemmalle. Tieverkko yhdistää teollisen tuotannon, satamat ja rajanylityspaikat sekä turvaa väestön ja yritysten tarvitsemat kuljetukset arjessa ja poikkeusoloissa.

Teollisuuden riippuvuus maanteistä

Iso osa teollisuuden arjesta on riippuvainen maanteistä. Vuonna 2024 kotimaan liikenteessä kuljetettiin yhteensä 230 miljoonaa tonnia tavaraa. Suurimmat tavaralajit kuljetussuoritteella mitattuna olivat tukki- ja kuitupuu, erilaisten tavaroiden yhdistelmäkuljetukset sekä maa-ainekset kuten sora, hiekka ja kivet, mutta myös suola, lannoitemineraalit, kuona, tuhka ja kasvuturve (Tilastokeskus, 2025).

Metsäteollisuus nojaa tieverkkoon metsäteistä runkoyhteyksiin, sillä ilman toimivia teitä raakapuuta ei saada tehtaille. Monilla muilla teollisuudenaloilla kuljetukset tehdään kumipyörillä, koska kuljetusvolyymit eivät ole riittävän suuria rautatiekuljetuksiin. Elintarvike- ja kemianteollisuus puolestaan tarvitsevat maantiekuljetusten joustavuutta, sillä toimitukset ovat aikakriittisiä.

Nykyään toimitusketjuja on optimoitu ja varastot pidetään usein pieninä. Monet teollisuusyritykset toimivat periaatteella, jossa kuljetukset ovat jatkuvia ja varastointi minimoitua. Joissain tapauksissa kriittisiä raaka-aineita varastoidaan varmuuden vuoksi, mutta myös poikkeusoloissa kuljetusten jatkuvuus on turvattava huoltovarmuuskriittisen tuotannon kannalta.

Häiriöt tieverkolla, esimerkiksi onnettomuudet tai kelirikko, voivat jo normaalioloissa heikentää tuotantokykyä ja pahimmillaan pysäyttää sen kokonaan. Kriisitilanteissa tieverkoston merkitys kasvaa entisestään.

Pandemia ja geopoliittiset jännitteet ovat osoittaneet, että kuljetusten häiriötön toiminta on turvattava kaikissa olosuhteissa. Toimiva tieverkko on huoltovarmuuden kannalta kriittisen tärkeää.

Kilpailukyky ja huoltovarmuus kulkevat käsi kädessä

Teollisuuden kilpailukyky perustuu kustannustehokkaisiin ja luotettaviin toimitusketjuihin. Jos tieverkko rapistuu, kuljetusajat pitenevät ja kustannukset kasvavat, mikä heikentää yritysten kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla.

Samalla vaarantuu huoltovarmuus, sillä kyse ei ole vain kriisiajan varautumisesta, vaan myös arjen tuotantokyvyn turvaamisesta. Huoltovarmuus on kokonaisuus, jossa jokaisella kuljetusmuodolla ja toimijalla on oma roolinsa. Jos yksi osa pettää, koko järjestelmä voi horjua.

Tieverkko ja sen ylläpito ja kehittäminen ei ole vain tienkäyttäjien arjen helpottamista, vaan osa kansallista turvallisuutta, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja vientivetoisen talouden kilpailukykyä. Huoltovarmuus ja kilpailukyky kulkevat käsikädessä.

Tieverkko ei ole vain infrastruktuuria. Se on Suomen huoltovarmuuden ja teollisuuden selkäranka.