Tietietoa
Tältä sivulta löydät koottua ja ajantasaista tilastotietoa Suomen tieliikenteestä ja tiestöstä. Tiedot ovat vuodelta 2023, ellei toisin mainita.
Tiet ja kadut
Maantieverkolla on
- moottoriteitä 948 km ja moottoriliikenneteitä 142 km
- maanteistä 65 % on päällystetty ja 17 % valaistu.
Tieliikenne (tiedot vuodelta 2022)
Tieliikenne on kilometrisuoritteena mitattuna hallitseva liikennemuoto maitse tapahtuvassa henkilöliikenteessä. Tästä liikenteestä valtaosa on henkilöautoilua. Tieliikenteen suorite on koronan jälkeen jäänyt korona-aikaa edeltävää tasoa alhaisemmaksi. Henkilöliikenteen kilometrisuoritteessa ei ole mukana kävelyä ja pyöräilyä. Sen osuus suoritteesta on vähäinen, sillä kävellen ja pyöräillen tehdyt matkat ovat yleensä kilometreissä mitattuna lyhyitä.
Lukumääräisesti tarkasteltuna matkat jakautuvat eri kulkumuotojen välillä kilometripohjaista suoritetta tasaisemmin. Kulkumuotojen jakauma eroaa kaupunkialueiden ja muiden alueiden välillä huomattavasti. Tarkempia tietoja: https://tieto.traficom.fi/fi/tilastot/suomalaisten-liikkumistottumukset
Tieliikenteen osuus tavarakuljetuksien suoritteesta on 74 % ja osuus on kasvanut viime vuosina.
Kotimaan kuljetuksissa tiekuljetusten osuus on noin 90 % kuljetetuista tonneista. Tiestö muodostaa pohjan elinkeinoelämämme toiminnalle ja ylläpitää Suomen huoltovarmuutta ja kilpailukykyä.
Teiden rahoitus
Liikenteen määrä ja tienpidon ympäristö-, turvallisuus ja muut vaatimukset ovat kasvaneet jatkuvasti. Samaan aikaan tienpidon ja investointien rahoitus on ollut pitkään aikaa alimitoitettua, mikä on johtanut väyläinfrastruktuurin 4 miljardin euron korjausvelkaan, josta tiestön osuus on noin 2,5 miljoonaa.
Vuodelle 2024 osoitettiin 250 miljoonaa euroa rahoitusta korjausvelan poistoon Orpon hallitusohjelman mukaisesta Infrainvestointipaketista. Joulukuussa 2023 jaettiin lisätalousarvio, joka nosti perustienpidon määrärahaa vuodelle 2023. Samalla uusia tieverkon kehittämisinvestointeja ei ole juurikaan käynnistetty.
Korjausvelan vähentämiseen oli vuosille 2016–2019 myönnetty 600 miljoonaa euroa, minkä ansiosta velan kasvu saatiin pysäytettyä. Tästä rahoituksesta 325 miljoonaa euroa kohdistuu teiden korjausvelan vähentämiseen. Lisäksi vuosina 2017–2019 kehittämishankkeista siirretään perusväylänpitoon lisärahoitusta yhteensä 364 miljoona euroa, josta 233 miljoonaa euroa osoitettiin tienpitoon.
Tulevina vuosina on tärkeätä huolehtia, että
- perustienpidon rahoituspohja vahvistuu
- vähäliikenteisen tieverkon ei anneta rapautua
- korjausvelkaa vähennetään ja sillat korjataan kuntoon
- tiestöön investoidaan pitkäjänteisesti.
Yksityistiet
Yksityisteitä on noin 370 000 km, joista noin 90 000 km palvelee vakituista asutusta.
Yksityisteiden hyvä kunto on kaikkien etu, sillä huonokuntoiset tiet vaikeuttavat maaseudun elinkeinojen harjoittamista sekä heikentävät asumisviihtyvyyttä. Pääosa kunnista avustaa niiden yksityisteiden kunnossapitoa, joiden varrella on pysyvää asutusta.
Perusparannuksiin valtio myöntää avustusta kahdesta eri lähteestä. Riittävällä ja vakaalla tukipolitiikalla saadaan turvattua yksityistieverkoston kunto ja sitä kautta parannettua Suomen huoltovarmuutta. Vuosille 2023–2025 tukiprosentteja nostettiin 70 prosenttiin. Vuoden 2024 talousarviossa yksityistieavustuksia on kuitenkin taas leikattu, joskin avustusprosentit ovat säilyneet ennallaan.
Yksityisteiden saama julkinen avustus vuosina 1990–2026.
Liikenneturvallisuus
Liikenneturvallisuus on kehittynyt jo pitkään positiiviseen suuntaan. Valtioneuvoston periaatepäätöksen nollavision mukaan kenenkään ei tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti liikenteessä.
Eniten liikennekuolemia tapahtuu kohtaamisonnettomuuksissa ja tieltä suistumisissa.
Turvallisuustavoitteen saavuttaminen vaatii määrätietoisia toimia liikenneympäristön toimivuuden ja turvallisuuden parantamiseksi ja liikennekulttuurin muuttamiseksi turvallisuutta arvostavaksi.
Tarvittavia toimenpiteitä ovat esimerkiksi keskikaiteiden rakentaminen ja ajosuuntien erottelu, erityisesti korkean nopeusrajoituksen ja suuren liikennemäärän teillä sekä tieympäristön pehmentäminen. Taajama-alueilla sekä tiheän tienvarsiasutuksen teillä tärkeää ovat liittymien parantaminen, nopeusrajoituksien ja liikenneympäristön sovittaminen alueen luonteeseen sekä vilkasliikenteisten teiden liikenneympäristön ennakoitavuuden parantaminen. Tasoristeysten turvallisuutta tulisi parantaa ja niiden määrää vähentää entisestään.
Tienkäyttäjäryhmistä erityisen huolenaiheina ovat nuoret ja iäkkäät kuljettajat sekä suojattomimmat tienkäyttäjät eli jalan, pyörällä tai mopolla liikkuvat.
Lähteet:
Tilastokeskus
Traficom
Väylävirasto
Lue lisää Suomen teistä
16.5.2025|Tie & Liikenne 2/2025
Liikenne 12 -suunnitelma luo tiekarttaa tulevaisuuteen
Liikennejärjestelmä turvaa koko yhteiskunnan toimivuutta, joten sen täytyy elää aktiivisesti mukana toimintaympäristön ja liikkumistarpeiden muutoksissa. Tähän tähtää myös parhaillaan käynnissä oleva Liikenne 12 -suunnitelman päivitystyö.
Lue lisää
7.2.2025|Tie & Liikenne 1/2025
Ilman rakenteellisia uudistuksia vähäliikenteisillä teillä ei ole kestävää tulevaisuutta
Joka päivä vähäliikenteisiltä teiltä starttaa tuhansia maamme kansantaloudelle ja huoltovarmuudelle tärkeitä raskaita kuljetuksia. Pelkästään metsäteollisuudessa yksityisteiltä lähtee päivittäin jopa 4…
Lue lisää
16.5.2025|Tie & Liikenne 2/2025
Suhangon kaivostie valmistui jälkirahoitusmallilla ja luonnon ehdoilla
Ranualla marraskuussa 2024 valmistunut Suhangon kaivostiehanke on teknisesti tavanomainen Lapin tiehanke, mutta poikkeukselliseksi sen tekivät rahoitusmalli ja luonnonsuojelulliset erityisjärjestelyt.
Lue lisää