Tietietoa
Tältä sivulta löydät koottua ja ajantasaista tilastotietoa Suomen tieliikenteestä ja tiestöstä. Tiedot ovat vuodelta 2024, ellei toisin mainita.
Tiet ja kadut
Maantieverkolla on
- maanteitä yhteensä 77 827 km (2024)
- joista moottoriteitä on 948 km ja moottoriliikenneteitä 142 km
- maanteistä 65 % on päällystetty ja 17 % valaistu.
Tieliikenne (tiedot 2024)
Tieliikenne on kilometrisuoritteena mitattuna hallitseva liikennemuoto maitse tapahtuvassa henkilöliikenteessä. Tästä liikenteestä valtaosa on henkilöautoilua. Kävellen ja pyöräillen tehdyt matkat ovat yleensä kilometreissä mitattuna lyhyitä.
Lukumääräisesti tarkasteltuna matkat jakautuvat eri kulkumuotojen välillä kilometripohjaista suoritetta tasaisemmin. Kulkumuotojen jakauma eroaa kaupunkialueiden ja muiden alueiden välillä huomattavasti. Tarkempia tietoja: https://tieto.traficom.fi/fi/tilastot/suomalaisten-liikkumistottumukset
Kotimaan tavarakuljetuksissa tiekuljetusten osuus on noin 90 % kuljetetuista tonneista. Tiekuljetusten osuus laskee kun tarkastellaan tonnikilometrejä, jääden kuitenkin edelleen merkittäväksi. Tieliikenteen osuus tavarakuljetuksien suoritteesta (tonnikilometrejä) on 71 % vuonna 2024. Vuonna 2022 osuus oli 74 %.
Tiestö muodostaa pohjan elinkeinoelämän toiminnalle ja ylläpitää Suomen huoltovarmuutta ja kilpailukykyä.
Teiden rahoitus (2024)
Liikenteen määrä ja tienpidon ympäristö-, turvallisuus ja muut vaatimukset ovat kasvaneet jatkuvasti. Samaan aikaan tienpidon ja investointien rahoitus on ollut pitkään aikaa alimitoitettua, mikä on johtanut väyläinfrastruktuurin 4 miljardin euron korjausvelkaan, josta tiestön osuus on noin 2,5 miljoonaa euroa.
Vuodelle 2024 osoitettiin 250 miljoonaa euroa rahoitusta korjausvelan poistoon Orpon hallitusohjelman mukaisesta Infrainvestointipaketista. Joulukuussa 2023 jaettiin lisätalousarvio, joka nosti perustienpidon määrärahaa vuodelle 2023. Samalla uusia tieverkon kehittämisinvestointeja ei ole juurikaan käynnistetty.
Korjausvelan vähentämiseen oli vuosille 2016–2019 myönnetty 600 miljoonaa euroa, minkä ansiosta velan kasvu saatiin pysäytettyä. Tästä rahoituksesta 325 miljoonaa euroa kohdistuu teiden korjausvelan vähentämiseen. Lisäksi vuosina 2017–2019 kehittämishankkeista siirretään perusväylänpitoon lisärahoitusta yhteensä 364 miljoona euroa, josta 233 miljoonaa euroa osoitettiin tienpitoon.
Tulevina vuosina on tärkeätä huolehtia, että
- perustienpidon rahoituspohja vahvistuu
- vähäliikenteisen tieverkon ei anneta rapautua
- korjausvelkaa vähennetään ja sillat korjataan kuntoon
- tiestöön investoidaan pitkäjänteisesti.
Yksityistiet (päivitetty 8.4.2026)
Yksityisteitä on noin 370 000 km, joista noin 90 000 km palvelee vakituista asutusta.
Yksityisteiden hyvä kunto on kaikkien etu, sillä huonokuntoiset tiet vaikeuttavat maaseudun elinkeinojen harjoittamista sekä heikentävät asumisviihtyvyyttä. Pääosa kunnista avustaa niiden yksityisteiden kunnossapitoa, joiden varrella on pysyvää asutusta.
Peruparannuksiin voi hakea valtion yksityistieavustusta Elinvoimakeskukselta tai Suomen metsäkeskukselta metka-avustusta. Määrärahojen vähyyden vuoksi avustusta ei tosin voida kaikille hakijoille myöntää. Myös osa kunnista myöntää avustusta perusparannushankkeisiin. Vuosina 2023–2025 tukiprosentti oli 70.
Riittävällä ja vakaalla tukipolitiikalla saataisiin turvattua yksityistieverkoston kunto ja sitä kautta parannettua Suomen huoltovarmuutta. Vuoden 2026 talousarviossa yksityistieavustuksia on leikattu ja avustusprosentti on palautettu alkuperäiselle tasolle 50 prosenttiin.
Yksityisteiden saama julkinen avustus vuosina 1990–2026.
Liikenneturvallisuus (2023 vuodelta)
Liikenneturvallisuus on kehittynyt jo pitkään positiiviseen suuntaan. Valtioneuvoston periaatepäätöksen nollavision mukaan kenenkään ei tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti liikenteessä.
Eniten liikennekuolemia tapahtuu kohtaamisonnettomuuksissa ja tieltä suistumisissa.
Turvallisuustavoitteen saavuttaminen vaatii määrätietoisia toimia liikenneympäristön toimivuuden ja turvallisuuden parantamiseksi ja liikennekulttuurin muuttamiseksi turvallisuutta arvostavaksi.
Tarvittavia toimenpiteitä ovat esimerkiksi keskikaiteiden rakentaminen ja ajosuuntien erottelu, erityisesti korkean nopeusrajoituksen ja suuren liikennemäärän teillä sekä tieympäristön pehmentäminen. Taajama-alueilla sekä tiheän tienvarsiasutuksen teillä tärkeää ovat liittymien parantaminen, nopeusrajoituksien ja liikenneympäristön sovittaminen alueen luonteeseen sekä vilkasliikenteisten teiden liikenneympäristön ennakoitavuuden parantaminen. Tasoristeysten turvallisuutta tulisi parantaa ja niiden määrää vähentää entisestään.
Tienkäyttäjäryhmistä erityisen huolenaiheina ovat nuoret ja iäkkäät kuljettajat sekä suojattomimmat tienkäyttäjät eli jalan, pyörällä tai mopolla liikkuvat.
Lähteet:
Tilastokeskus
Traficom
Väylävirasto
Lue lisää Suomen teistä
16.5.2025|Tie & Liikenne 2/2025
Liikenne 12 -suunnitelma luo tiekarttaa tulevaisuuteen
Liikennejärjestelmä turvaa koko yhteiskunnan toimivuutta, joten sen täytyy elää aktiivisesti mukana toimintaympäristön ja liikkumistarpeiden muutoksissa. Tähän tähtää myös parhaillaan käynnissä oleva Liikenne 12 -suunnitelman päivitystyö.
Lue lisää
7.2.2025|Tie & Liikenne 1/2025
Ilman rakenteellisia uudistuksia vähäliikenteisillä teillä ei ole kestävää tulevaisuutta
Joka päivä vähäliikenteisiltä teiltä starttaa tuhansia maamme kansantaloudelle ja huoltovarmuudelle tärkeitä raskaita kuljetuksia. Pelkästään metsäteollisuudessa yksityisteiltä lähtee päivittäin jopa 4…
Lue lisää
16.5.2025|Tie & Liikenne 2/2025
Suhangon kaivostie valmistui jälkirahoitusmallilla ja luonnon ehdoilla
Ranualla marraskuussa 2024 valmistunut Suhangon kaivostiehanke on teknisesti tavanomainen Lapin tiehanke, mutta poikkeukselliseksi sen tekivät rahoitusmalli ja luonnonsuojelulliset erityisjärjestelyt.
Lue lisää