Tietietoa
Tiedot vuodelta 2023 ellei toisin merkitty.
Tiet ja kadut
Maantieverkolla on
- Moottoriteitä 948 km ja moottoriliikenneteitä 142 km
- Maanteistä 65% on päällystetty ja 17% valaistu.
Tieliikenne, Tiedot vuodelta 2022
Tieliikenne on kilometrisuoritteena mitattuna hallitseva liikennemuoto maitse tapahtuvassa henkilöliikenteessä. Tästä liikenteestä valtaosa on henkilöautoilua. Tieliikenteen suorite on koronan jälkeen jäänyt korona-aikaa edeltävää tasoa alhaisemmaksi. Henkilöliikenteen kilometrisuoritteessa ei ole mukana kävelyä ja pyöräilyä. Sen osuus suoritteesta on vähäinen, sillä kävellen ja pyöräillen tehdyt matkat ovat yleensä kilometreissä mitattuna lyhyitä.
Lukumääräisesti tarkasteltuna matkat jakautuvat eri kulkumuotojen välillä kilometripohjaista suoritetta tasaisemmin. Kulkumuotojen jakauma eroaa kaupunkialueiden ja muiden alueiden välillä huomattavasti. Tarkempia tietoja: https://tieto.traficom.fi/fi/tilastot/suomalaisten-liikkumistottumukset
Tieliikenteen osuus tavarakuljetuksien suoritteesta on 74% ja osuus on kasvanut viime vuosina.
Kotimaan kuljetuksissa tiekuljetusten osuus on noin 90 % kuljetetuista tonneista. Tiestö muodostaa pohjan elinkeinoelämämme toiminnalle ja ylläpitää Suomen huoltovarmuutta ja kilpailukykyä.
Teiden rahoitus
(tiedot 2023)
Liikenteen määrä ja tienpidon ympäristö-, turvallisuus ja muut vaatimukset ovat kasvaneet jatkuvasti. Samaan aikaan tienpidon ja investointien rahoitus on ollut pitkään aikaa alimitoitettua, mikä on johtanut väyläinfrastruktuurin 4 miljardin euron korjausvelkaan, josta tiestön osuus on noin 2,5 miljoonaa.
Vuodelle 2024 osoitettiin 250 miljoonaa euroa rahoitusta korjausvelan poistoon Orpon hallitusohjelman mukaisesta Infrainvestointipaketista. Tämä panostus tehtiin perusväylänpitoon ja panostus käytännössä pysäyttää korjausvelan kasvun kuluvana. Joulukuulla 2023 jaettiin lisätalousarvio, joka nosti perustienpidon määrärahaa vuodelle 2023. Samalla uusia tieverkon kehittämisinvestointeja ei ole juurikaan käynnistetty.
Korjausvelan vähentämiseen oli vuosille 2016-2019 myönnetty 600 miljoonaa euroa, minkä ansiosta velan kasvu saatiin pysäytettyä. Tästä rahoituksesta 325 miljoonaa euroa kohdistuu teiden korjausvelan vähentämiseen.
Lisäksi vuosina 2017-2019 kehittämishankkeista siirretään perusväylänpitoon lisärahoitusta yhteensä 364 miljoona euroa, josta 233 miljoonaa euroa osoitettiin tienpitoon.
Tulevina vuosina on tärkeätä huolehtia, että
- Perustienpidon rahoituspohja vahvistuu
- Alempiasteisen tieverkon ei anneta rapautua
- Korjausvelkaa vähennetään ja sillat korjataan kuntoon
- Tiestöön investoidaan pitkäjänteisesti
Yksityistiet
Yksityisteitä on noin 370 000 km, joista noin 90 000 km palvelee vakituista asutusta.
Yksityisteiden hyvä kunto on kaikkien etu, sillä huonokuntoiset tiet vaikeuttavat maaseudun elinkeinojen harjoittamista sekä heikentävät asumisviihtyvyyttä.
Pääosa kunnista avustaa niiden yksityisteiden kunnossapitoa, joiden varrella on pysyvää asutusta.
Perusparannuksiin valtio myöntää avustusta kahdesta eri lähteestä. Riittävällä ja vakaalla tukipolitiikalla saadaan turvattua yksityistieverkoston kunto ja sitä kautta parannettua Suomen huoltovarmuutta. Vuosille 2023-2025 tukiprosentteja nostettiin 70 %:iin. Vuoden 2024 Talousarviossa yksityistieavustuksia on kuitenkin taas leikattu, joskin avustusprosentit ovat säilyneet ennallaan.
Liikenneturvallisuus
Liikenneturvallisuus on kehittynyt jo pitkään positiiviseen suuntaan. Valtioneuvoston periaatepäätöksen nollavision mukaan kenenkään ei tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti liikenteessä.
Eniten liikennekuolemia tapahtuu kohtaamisonnettomuuksissa ja tieltä suistumisissa.
Turvallisuustavoitteen saavuttaminen vaatii määrätietoisia toimia liikenneympäristön toimivuuden ja turvallisuuden parantamiseksi ja liikennekulttuurin muuttamiseksi turvallisuutta arvostavaksi.
Tarvittavia toimenpiteitä ovat esimerkiksi keskikaiteiden rakentaminen ja ajosuuntien erottelu, erityisesti korkean nopeusrajoituksen ja suuren liikennemäärän teillä, sekä tieympäristön pehmentäminen. Taajama-alueilla sekä tiheän tienvarsiasutuksen teillä tärkeätä on liittymien parantaminen, nopeusrajoituksien sekä liikenneympäristön sovittaminen alueen luonteeseen sekä vilkasliikenteisten teiden liikenneympäristön ennakoitavuuden parantaminen. Tasoristeysten turvallisuutta tulisi parantaa ja niiden määrää vähentää entisestään.
Tienkäyttäjäryhmistä erityisen huolen aiheina ovat nuoret ja iäkkäät kuljettajat sekä suojattomimmat tienkäyttäjät eli jalan, pyörällä tai mopolla liikkuvat.
Lähteet:
Tilastokeskus
Traficom
Väylävirasto