Yksityistiet eivät ole yksityinen asia

Jos yksityisteitä tarkastellaan perinteisesti eli liikennemäärien perusteella, niiden merkitys aliarvioidaan helposti. Liikennemäärät ovat yksityisteillä tyypillisesti pieniä. Yksityistieverkko palvelee kuitenkin useiden teollisuuden toimialojen logistisia prosesseja, matkailua, yrittämistä, huoltovarmuutta, energiantuotantoa ja monia yhteiskunnan keskeisiä toimintoja. Näistä näkökulmista yksityistieverkon merkitys nousee tärkeäksi.

Yksityisteiden merkitys yhteiskunnalle on moninainen – ensin ne perinteiset

Perinteisesti yksityisteistä puhuttaessa nostetaan keskiöön niiden merkitys metsäteollisuudelle ja maataloudelle. Metsäteollisuudessa raaka-aineen ensimmäiset kilometrit kulkevat poikkeuksetta yksityisteitä pitkin ja puiden korjuukoneet tuodaan leimikolle yksityistietä pitkin. Suomen metsäteollisuuden viennin arvo on noin 12 miljardia euroa ja nämä vientieurot eivät syntyisi ilman logistisen ketjun alkupäässä olevia yksityisteitä.

Alaspäin purettuna vientieurot tarkoittavat päivittäin jopa 4 000 yksityisteiltä lähtevää puukuormaa. Elintarviketeollisuuden viennin arvo on puolestaan noin 1,5 miljardia euroa vuodessa ja kotimaisen tuotannon arvo 11 miljardia euroa. Maatiloja on tällä hetkellä arviolta 40 000. Maataloudessa tilat vähenevät ja tilakoko kasvaa. Käytännössä tämä tarkoittaa yksityisteiden merkityksen kasvamista. Tilojen sisäinen liikenne hoidetaan usein yksityisteiden avulla. Tilojen tuotantopanokset kuten rehut, siemenet ja lannoitteet tulevat ja tuotteet lähtevät yksityisteitä pitkin. Kaivosteollisuus on puolestaan nouseva ala, joka tuottaa arvokasta materiaalia pääasiassa kansainvälisille markkinoille. Kaivannaisteollisuuden raaka-aineet lähtevät nekin yksityisteiden varsilta.

Yksityistie turvaa moninaisesti yhteiskunnan toimintaa

Harvemmin keskusteluun nousee yksityisteiden rooli palo- ja pelastustoimen mahdollistajana. Tiheä yksityistieverkko mahdollistaa metsäpalojen tehokkaan sammutuksen ja estää tai hidastaa ihan fyysisestikin niiden leviämistä tien toiselle puolelle. Maaseudulla palo- ja pelastustoimi tai poliisi saadaan yksityisteitä pitkin tehokkaasti perille. Myös rajavartiosto hyödyntää laajalti tiheää yksityistieverkostoa.

Yksityisteiden varsilla on noin 250 000 pysyvää asuntoa ja 190 000 mökkiä. Pysyvän maaseutuasutuksen tarpeita ovat mm. kodinhoito, ruokajakelu sekä sosiaali ja terveydenhuollon palvelut. Ikääntyvän väestön mahdollisuus asua kotona pitkään perustuu palveluiden hyvään saatavuuteen. Käytännössä ne tuodaan kotiin saakka ja usein yksityistietä pitkin.

Suomen energia- ja televerkkojen huolto ja rakentaminen tukeutuvat myös pitkälti yksityisteihin ja niiden käyttöön. Viivytyksetön pääsy esimerkiksi sähköverkon eri komponenteille, joista useat sijaitsevat yksityisteiden varsilla, on elintärkeää koko yhteiskunnan toiminnalle ja huoltovarmuudelle. Ilman sähköä yhteiskunta lamaantuu.

Turve on poikkeustilanteissa energiahuollon kannalta kriittinen polttoaine.

Turpeen huoltovarmuusvarastot sijaitsevat yksityisteiden varrella ja niiden avulla yhteiskunnan kriittiset toiminnot saavat poikkeusoloissa virtaa.

Yksityistiet tulevaisuuden energiapolitiikan ja työllisyystavoitteiden saavuttamisen mahdollistajina

Suomen energia- ja ilmastostrategiassa tavoitellaan erityisesti metsähakkeen, tuulivoiman ja liikenteen biopolttoaineiden käytön merkittävää lisäystä. Bioenergian merkitys tulee korostumaan entisestään myös EU:n vuotta 2030 koskevien sitoumusten myötä. Tavoitteena on, että uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta nousee yli 50 prosenttiin 2020-luvulla.

Vuosina 2016 ja 2017 tuulivoimaan investoitiin noin kaksi miljardia euroa. Tuulivoimalat sijaitsevat lähes poikkeuksetta yksityisteiden varsilla ja niiden rakentaminen vaatii yksityistieltä poikkeuksellisen hyvää kuntoa. Valmistumisen jälkeen tuulivoimalat vaativat myös jatkuvaa huoltoa. Metsäteollisuudessa syntyy puolestaan hakkuutähteitä sekä sivutuotteita, joista voidaan valmistaa liikennepolttoaineiksi soveltuvia biopolttoaineita. Kotimaiset polttoaineet kerätään yksityisteiden varrelta. Yksityisteitä kulkee pääosa energiateollisuutta palvelevista vuotuisista hake- ja energiapuukuljetuksista, joiden määrä vuodessa on noin yhdeksän miljoonaa kuutiota.

Perinteisten maaseudun yritysmuotojen, kuten maatilojen lisäksi, maaseudulla on myös muuta yrittäjyyttä. Tilastokeskuksen aineiston mukaan yksityisteiden varsilla olisi noin 33 000 yritystä reilun 40 000 maatilan lisäksi. Yritysmuodot ovat moninaisia ja kasvupotentiaalia olisi reilusti esimerkiksi matkailussa. Vuonna 2017 ulkomaalaiset matkailijat toivat Suomeen 4,6 miljardia euroa.

Yksityistiet suomalaisen elämäntavan vaalijoina

370 000 km pitkä yksityistieverkko yhdistettynä jokamiehen oikeuteen luo vankan perustan suomalaiselle elämäntavalle. Yksityisteitä saavat kaikki käyttää satunnaisesti, joten niitä pitkin päästään metsään ja marjaan. Kansallispuistojen käyttöaste on myös kasvanut huimasti. Esimerkkinä suuresta tienkäytön muutoksesta on vaikkapa Repovesi, jonka noin 120 000 kävijää tulevat kolmen yksityistien kautta. Repovedellä kävijäkasvu ja yksityisteiden käyttö on noin kolminkertaistunut 10 vuodessa.

Yksityisteiden varsilla on kiinteää asutusta, mutta myös runsaasti tilapäistä asumista ja mökkejä. Kaupunkien ja maaseudun väkiluku vaihtelee dynaamisesti vuoden mittaan. Heinäkuussa maaseudun väkimäärä kasvaa jopa 500 000 ihmisellä. Monipaikkaisuus vaikuttaisi yleistyvän hiljalleen myös Suomessa, sillä mm. vuoden 2016 mökkibarometrissä havaittiin, että kesämökkien käyttöasteet ovat kasvaneet vuodesta 2008. Yli 100 000 mökiltä käydään joka vuosi töissä.

Hyötyjä maksaa – vai maksaako?

Yksityistiet mielletään usein erilliseksi verkoksi. Koko Suomen elinkeinoelämä ja liikennejärjestelmä nojaa kuitenkin yksityistieverkkoon. Tämän vuoksi yksityistiet pitää mieltää osaksi liikennejärjestelmää ja myös valtion pitää olla kiinnostunut kuljetusketjujen alkupään eli yksityisteiden kunnosta. Valtakunnallisessa 12-vuotisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa yksityisteitä pitää käsitellä ja niiden rahoitusta pohtia osana toimivan liikennejärjestelmän kokonaisuutta.

Yksityisteiden rakentamisesta ja kunnossapidosta vastaavat niiden osakkaat ja tämä on aivan oikein. Arviota osakkaat käyttävät yksityisteihin vuosittain noin 200 miljoonaa euroa. Verkon merkitys on kuitenkin suuri myös muille kuin teiden osakkaille. Yksityisteistä hyötyy koko yhteiskunta, ihmiset ja yritykset. Tämän vuoksi valtion pitää jatkossa tukea yksityisteitä nykyistä enemmän. Pitäisikö meidän jälleen kerran ottaa mallia Ruotsista, jossa tuki Suomeen suhteutettuna on noin kolminkertainen.

LÄHDE: Yksityistieverkon merkitys yhteiskunnalle -raportti (WSP 2019)

Teksti: Nina Raitanen