Yksityisteiden ja niiden siltojen kuntokartoitus loppusuoralla

Tiedon avulla on aktivoitu tiekuntia tienpitotoimenpiteisiin yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. TIESIT-hankkeen tavoitteena on tuottaa sähköistä kuntotietoa keskeisistä yksityisteistä ja niiden silloista tiekuntien, tienkäyttäjien, rahoittajien, palveluntuottajien ynnä muiden tarpeita varten.

Yksityisteiden kuntokartoitus hyvässä vauhdissa

Keskeisen yksityistieverkon kuntotiedon tuottaminen on edennyt hyvin. Kuntotietoa tuotetaan sähköisiä paikkatietoaineistoja analysoimalla kuluvan vuoden loppuun mennessä noin 200 000 km:n matkalta. Kartoitettaviin teihin sisältyy monenlaista eri käyttöä ja toiminnallisuutta muun muassa vakituisesta asumisesta aiheutuvaa liikennöintiä sekä maa- ja metsätalouteen ja loma-asutukseen liittyvää liikennettä. Tuotettavasta kuntotiedosta voivat tiekunnat tehdä havaintoja tiekohtaisesti perusparannus- ja kunnostustarpeista, joita on kuvattu liikennevaloajattelumallin mukaisesti.

Kokonaan punaiseksi värjäytyneessä tiessä on mitä todennäköisemmin välittömiä kunnostus- ja perusparantamistarpeita, keltainen ja vihreä väri vastaavasti kertovat siitä, että tie pysyy käyttökelpoisessa kunnossa normaaleilla tai tehostetuilla kunnossapitotoimenpiteillä.

– On huomioitava, että teiden kunto on määritelty kokonaan sähköisiä aineistoja hyödyntäen, ja kuntotiedot on yleistetty tiekohtaisiksi tieosuuksista muodostuvien luokitusten kautta. Teiden tarkempi kuntoarvio ja tarvittavat toimenpiteet tulee varmistaa paikan päällä suoritettavalla katselmuksella, tiekartoitusprojektin projektipäällikkö Mika Nousiainen toteaa.

Noin 6 000 siltaa mukana kartoituksessa

– Siltojen kuntokartoitus on loppusuoralla. Kartoitimme siltoja vuonna 2023 liki 4 500 kpl. Kuluvana vuonna kohteita on jäljellä noin 1 500. Kartoitustyö on toteutettu yhteistyössä palveluntuottajan kanssa, siltaprojektin projektipäällikkö Hannu Ulvinen sanoo.

Kartoittajia on ollut parhaimmillaan liikkeellä eri maakunnissa 10–15 henkilöä. Tämänhetkisen arvion perusteella liki 20 prosenttia yksityisteiden silloista on uusimisen tai peruskunnostuksen tarpeessa. Määrä on huomattava ja edellyttää aktivoitumista niin tienpitäjien kuin palveluntuottajienkin suunnalla.

– Tarvitsemme jatkossa lisää toimijoita siltasuunnitteluun, rakennuttamiseen ja rakentamiseen, Ulvinen jatkaa.

Tiedolla toimenpiteitä – tieto töihin

TIESIT-hankkeen yhtenä tavoitteena on, että tuotettava kuntotieto saadaan töihin. Tiekuntien ja tienpidon aktivointiprojektissa on hyödynnetty teiden ja siltojen kuntotietoa muun muassa kannustamalla tienpitäjiä teiden ja siltojen kunnossapitoon sekä laajempiin perusparannushankkeisiin.

– Tuoretta kuntotietoa hyödyntäen olemme neuvoneet ja opastaneet tiekuntien vastuuhenkilöitä esimerkiksi huonokuntoisen sillan uusimishankkeen käynnistämisessä. Lisäksi tuotamme koulutusmateriaalia ja järjestämme aiheeseen liittyviä neuvonta- ja koulutustapahtumia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, kertoo aktivointiprojektin projektipäällikkö Jani Salomaa.

Projektin toimesta on kontaktoitu tähän mennessä noin 400 tiekuntaa, joiden hallinnassa on uusimiskunnossa oleva silta. Aktivointityön avulla on käynnistynyt maassamme lukuisia silta- ja tiehankkeita, mikä näkyy myös avustushakemusten selkeänä kasvuna ELY-keskuksissa.

– Kuluvalle vuodelle budjetoitu 8,5 miljoonan euron yksityistieavustus ei riitä alkua pidemmälle, koska korjaus- ja uusimistarpeessa olevia kohteita on niin paljon, Salomaa jatkaa.

Yksityisteiden korjausvelka on huomattava

TIESIT-hankkeessa tuotetun kuntotiedon perusteella miltei joka neljäs yksityistie on järeämmän perusparantamisen tai kunnostuksen tarpeessa. Silloista liki 20 prosenttia pitäisi uusia tai korjata lähivuosien aikana. Yksityisteiden ja niillä olevien siltojen korjausvelka-arvio on tämänhetkisen tiedon perusteella noin 1,3 miljardia euroa, ja sitä tarkennetaan kartoitustöiden edetessä. Määrä on huomattava, ja se on selkeästi suurempi kuin mitä on yleisesti aiemmin arvioitu.

Korjausvelan hallittu hoitaminen edellyttää tienpitäjien aktivoitumisen ja sähköisen kuntotiedon lisäksi riittävästi aikaa, resursseja, osaajia ja tahtotilan sen toteuttamiseksi. Kuntotieto yhdestä tärkeästä infrastruktuuristamme mahdollistaa myös tietoon perustuvan investointiohjelmatyön käynnistämisen suunnitelmallisen korjausvelan hoitamiseksi. 

Kuten sanottua, tieto lisää tuskaa, mutta johtaa kuitenkin lopulta johonkin päätökseen, niin tässäkin asiassa. Metsäkeskus on suoriutumassa vaativasta kuntotiedon tuottamiseen liittyvästä tehtävästä, jonka eduskunta sille osoitti tilanteessa, jossa puu- ja energiahuoltovarmuuteemme tuli negatiivisia muuttujia. Toivomme, että tuotettu kuntotieto löytää turvallisen kotipesän, ja sitä jaetaan tarvitsijoille tehokkaasti ja turvallisesti, ylläpitoa unohtamatta.

TIMO PISTO
erityisasiantuntija
TIESIT-hankkeen projektipäällikkö
Suomen metsäkeskus
p. 044 710 4342
timo.pisto@metsakeskus.fi
www.tienhoito.fi
www.metsakeskus.fi/fi/tiesit

 

Teksti ja kuva: Timo Pisto