Vihreä siirtymä ja liikenne kulkevat käsi kädessä

Suomen täytyy panostaa aiottua aikaisemmin ja enemmän alempiasteisen tieverkostonsa hyvinvointiin, ettei Venäjän pakotteiden aiheuttama tilanne pääse yllättämään yrityksiä ja niiden logistiikkaa niin sanotusti housut kintuissa. Näin voisi päätellä ainakin sen perusteella, kuinka Tie & Liikenteen haastattelemat asiantuntijat näkevät kuljetusympäristömme äkisti muuttuneen tilanteen.

MTK:lla energia-asiantuntijana työskentelevä Anssi Kainulainen toteaa, että oman suomalaisen energiatuotannon tarpeen äkillinen kasvaminen johtaa väistämättä siihen, että Venäjältä tuotava puu on korvattava kotimaisella.

– Tässä joutuu logistiikka koetukselle. Siksi alempiasteista tieverkkoa olisi ryhdyttävä kunnostamaan rivakasti.

MTK:lla energia-asiantuntijana työskentelevä Anssi Kainulainen toteaa, että oman suomalaisen energiatuotannon tarpeen äkillinen kasvaminen johtaa väistämättä siihen, että Venäjältä tuotava puu on korvattava kotimaisella.

– Tässä joutuu logistiikka koetukselle. Siksi alempiasteista tieverkkoa olisi ryhdyttävä kunnostamaan rivakasti.

Terminaalien merkitys kasvaa

Venäjältä tulleen energiapuun määrä on ollut noin kaksi miljoonaa kuutiota vuodessa. Tämä määrä on pääosin kuljetettu Suomeen kumipyörillä vakiintuneita reittejä pitkin. 

Bioenergia-alan edunvalvojayhdistys Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Tage Fredriksson huomauttaa, että kun sama määrä joudutaan nyt korvaamaan kotimaisella puulla, syntyy uusia paineita metsäautoteille ja terminaalien ympäristöihin.

– Turvetta on kuljetettu tietyistä toimipisteistä käyttöpaikkoihin, kun taas metsän puupolttoaineet kuljetetaan lukuisista eri pisteistä joko terminaaliin tai suoraan käyttöpaikkoihin. Näiden kahden logistiikassa on tietty ero, vaikka teiden kuormitus on suurin piirtein samanlainen.

 Fredriksson painottaa, että terminaalien tarve ei tule vähenemään, vaan ne ovat tulevaisuudessakin välttämätön osa toimitus- ja huoltovarmuutta.

– Terminaalien lisäkäytön myötä on tärkeää pitää reitit terminaaleista käyttöpaikkoihin hyvässä kunnossa. Terminaaleja on rakennettu pikkuhiljaa koko ajan, mutta nyt tarve terminaalien määrän kasvattamiselle on korostunut. 

Koko tieverkoston merkitys on keskeinen puu- ja metsäenergian tuottamiselle. Metsäenergian raaka-aine eli puutavara on hajallaan ympäri Suomea. Raaka-aine kerätään käyttöpaikoille eri puolilta maata. Siksi alempiasteisen tieverkon kunnosta riippuu, kuinka rivakasti puutavara saadaan liikkumaan ympäri maata. 

Anssi Kainulainen näkee äkisti muuttuneessa tilanteessa myös mahdollisuuksia. 

– Aikaisemmin ulkomailta ostettuja palveluja ostetaan jatkossa kotimaasta. Tämä on haaste, mutta positiivinen sellainen.

Vihreä siirtymä tarvitsee liikennettä

Ilman toimivaa logistiikkaa edellytykset vihreälle siirtymälle ovat huonot.

– Ei ole oikeastaan koko siirtymää ilman liikennettä. Etätöiden lisääntyminen kallistaa logistiikan kehittämisen painopistettä tavaroiden liikuttamisen suuntaan. Erityisesti uusiutuvien raaka-aineiden, kuten puun, liikuttaminen korostuu entisestään, Kainulainen sanoo.

Fredriksson puolestaan toteaa, että olennaista on pitää mielessä teollisuuden suuri puunkäyttömäärä. Venäjältä on tuotu puuta reilut 10 miljoonaa kuutiota vuodessa.

– Jos katsotaan vain tämän vuosikymmenen tilannetta, vihreä siirtymä etenee biolähtöisesti. Puun lisäksi ovat tuulivoima, aurinko ja biolämpö, joihin liittyvät omat erityispiirteensä. Esimerkiksi tuulivoima vaatii toteutuakseen kunnon tiestöä, koska vaaditaan uutta johtokäytävää ja sen sellaista.

Fredrikssonin mukaan lähivuosina vihreän siirtymän haasteita lähdetään ratkomaan yksinkertaisesti niin, että otetaan käyttöön sitä teknologiaa, jota on jo olemassa.

– Sähköautoja ei saada hetkessä kaikille, joten on tärkeää panostaa olemassa olevan kaluston ympäristövaikutusten pienentämiseen, oli kyse sitten henkilöautoista tai raskaasta liikenteestä. Nyt hankittavat autot poistuvat liikenteestä keskimäärin vasta vuonna 2040. On oltava realisti.

Kasvava sähköntarve lisää tuulisähkön tuotantoa

Venäjän tuonnista eroon pyrkiminen tarkoittaa vihreän siirtymän kiihdyttämistä. Tämänhetkisen tiedon valossa lämmityksen, liikenteen ja teollisuuden muuttaminen CO2-neutraaleiksi tarkoittaa suoraa sähköistämistä tai vedyn hyödyntämistä – johon siihenkin tarvitaan sähköä.

Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen ja operatiivinen johtaja Heidi Paalatie uskovat, että kasvava sähköntarve tullaan kattamaan pitkälti tuulisähkön tuotantoa lisäämällä.

– Tuulivoima on tällä hetkellä edullisin sähköntuotantomuoto Suomessa. Siksikin sitä tullaan hyödyntämään aiempaa enemmän tässä muuttuneessa tilanteessa, Mikkonen sanoo.

Jotta tuulivoimaa pystytään hyödyntämään enemmän kuin nyt, tarvitaan lisää tuulivoimaloita. Niiden rakentaminen puolestaan edellyttää tiestöltä hyvää kuntoa.

– Tuulivoimaloiden osat ovat suuria kappaleita. Tämä aiheuttaa melkoiset vaatimukset tiestön kunnolle, toteaa Paalatie. 

Osana tuulivoimahankkeen suunnitteluprosessia käydään läpi myös koko kuljetusreitti mahdollisista satamista hankealueelle. Monessa kohdassa tämä tarkoittaa tarvetta parantaa tiestön kuntoa sekä tehdä väliaikaisia muutoksia tiehen, sillä tuulivoimaa rakennetaan pääasiassa haja-asutusalueille.

–Tuulivoimapuiston rakennusaikaan on paljon liikennettä, kun rakentamiseen liittyvien erikoiskuljetusten lisäksi alueella pörrää paljon betonin ja maa-aineksen kuljetukseen liittyviä paikallisempia kuljetuksia, Paalatie sanoo.

Tuulivoimapuiston pitkän, jopa yli 30 vuoden, käyttöiän aikana puistossa on huoltoihin liittyvää säännöllistä liikennettä esimerkiksi pakettiautoilla. Tuulivoimapuistoon on oltava pääsy ympäri vuoden. Tuulivoimatoimijalla on siis intressi pitää tiestö hyvässä kunnossa ja aurattuna.

Tuulivoimahankkeiden myötä etenkin alempien tieluokkien teitä joudutaan ajoittain vahvistamaan, mistä hyötyvät tienkäyttäjät laajemminkin. Toisaalta korjausvelka on hankkeiden logistiikalle haaste. 

Paikoitellen Suomessa erikoiskuljetuslupia saa vain hyvin kapeille aikaikkunoille tiestön kunnon vuoksi, eivätkä nämä aikaikkunat ole välttämättä parhaita projektin aikataulun näkökulmasta.

– Tuulivoimaloihin suuntautuva logistiikka vaatii satamilta paljon. Samalla se tuo paljon työtä satamille. Tulevaisuuden merituulivoimahankkeet asettavat entisestään lisää vaatimuksia satamille voimalakomponenttien kasvavien massojen myötä, Paalatie kertoo.

 

Teksti: Mikko Aaltonen ja Harde Kovasiipi 
Kuva: Shutterstock