Vaihtelevat päällystysmäärät ajavat asfalttialan ongelmiin

Venäjän hyökkäys Ukrainaan tapahtui bitumin valmistuksen ja päällystystöiden suunnittelun kannalta huonoimpaan mahdolliseen aikaan. Normaalisti öljynjalostajat valmistavat bitumia varastoihin helmi-maaliskuussa varautuen päällystyskauden alkuun, joka alkaa näillä leveysasteilla porrastetusti maalis-toukokuussa.

Sodan alku helmikuussa seurauksineen aiheutti tuotantoon materiaalivirtojen uudelleen suunnittelua ja viiveitä. Nämä heijastuivat monilla markkinoilla tuotteiden tilapäisinä loppumisina tai toimitusviiveinä päällystyskauden aikana. Nynas ilmoitti viikko sodan alettua pysäyttävänsä kaikkien venäläisten ja valkovenäläisten alkuperää olevien materiaalien hankinnat. Se osaltaan vaikeutti tuotantoamme ja nosti myös vaihtoehtoisten materiaalien hintaa saatavuuden hankaloiduttua. Pidemmät kuljetusmatkat aiheuttivat osaltaan viivettä toimitusketjuun.

Kustannusten nousu on ollut päällystysalalla merkittävää

Asfaltin valmistaminen on energiaintensiivistä materiaalin tarvitseman lämmön vuoksi. Bitumin valmistaminen, eli öljyn jalostaminen, tapahtuu korkeissa lämpötiloissa. Valmista tuotetta kuljetetaan ja varastoidaan 150–160 asteen lämpötiloissa, mikä vaatii koko toimitusketjun osalta merkittävät määrät energiaa.

Öljyn ja kaasun hintojen nousu on merkittävästi lisännyt kustannuksia. Yhdysvaltain dollarin vahvistuminen on osaltaan vauhdittanut kustannusten nousua, koska öljytuotteiden kauppaa käydään maailmanmarkkinoilla Yhdysvaltain dollareilla. Sodan vuoksi volyymejä täydentävien raaka-aine ja tuotekuljetusten pidentyneet matkat ovat lisänneet tuotteiden hintaa.

Kaikilla näillä tekijöillä on ollut vaikutusta siihen, että päällystämiseen budjetoidut varat loppuvat kesken, eikä Suomessa voida päällystää niin paljon teitä kuin olisi tarpeen. Osaltaan varoja käytetään päällysteiden korjaamiseen menetelmillä, joiden lopputulokset eivät ole riittävän pitkäikäisiä ollakseen kustannustehokkaita.

Parin viime vuoden aikana päällystysalalla on Suomessa tapahtunut merkittäviä muutoksia. Ehkä merkittävin muutos Suomen asemaan eurooppalaisilla bitumimarkkinoilla on, että kaikki täällä käytettävä bitumi on keväästä 2021 lähtien tuotu ulkomailta. Vielä kymmenen vuotta sitten Suomessa oli kaksi öljynjalostamoa, jotka pystyivät valmistamaan bitumia. Nynas käyttää Suomessa edelleen Naantalin jakeluterminaalia bitumin jakeluun, ja bitumi laivataan Naantaliin Nynasin jalostamoilta, pääasiassa Ruotsista. Sodan alkamisen jälkeen USA ja EU ovat asettaneet pakotteita venäläisille tuotteille, ja vähitellen nämä pakotteet ulottuvat myös öljytuotteisiin.

Tämä merkitsee sitä, että Suomeen tuotavan bitumin hintaan todennäköisesti tulee kuljetusten pitenemisestä johtuen korotuksia. Samoin kuljetuskapasiteetti voi ajoittain kauden aikana olla rajoitettua, koska kilpailemme samoista laivoista muun Euroopan kanssa. Lisäksi Suomen päällystyskausi on Euroopan lyhyin ja intensiivisin olosuhteistamme johtuen, ja täten myös herkkä kuljetusten häiriöille päällystyskauden aikana.

Ala tarvitsee pitkäjänteisyyttä

Kaikki alan toimijat ja teiden käyttäjät ottivat positiivisesti vastaan Liikenne 12 -ohjelman, jossa luotiin pidemmän aikavälin suunta maantieverkon kunnon ylläpidolle. Viime vuosien päällystysmäärät ovat heitelleet 1 800–4 000 kilometrin välimaastossa, vaihdellen melko paljon jopa perättäisten vuosien välillä.

Pidemmän aikavälin suunnitteluhorisontti loisi yrityksille mahdollisuuden suunnitella toimintaa, menetelmiä, investointeja ja resurssointia kestävämmin. Tänä vuonna niin sanottujen valtion kohteiden vuotuinen päällystysmäärä on noin 2 300 kilometriä.

Maantieverkkomme korjausvelan määrää on julkisuudessa arvioitu 1,6 miljardin euron suuruiseksi. Velan kasvun pysäyttämiseksi vuodessa tarvitsisi päällystää noin 4 000 kilometriä, mihin olemme päässeet viimeisen 10 vuoden aikana kerran: vuonna 2020.

Päällystysmäärien suuri vaihtelu aiheuttaa yrityksissä tarvetta varautua korkeaan kysyntään suuremmilla resursseilla, jotka ovat monesti taloudellinen rasite, jos markkinan koko pienenee. Vastaavasti äkillinen päällystysmäärien kasvattaminen on ongelma, jos kalustoa joudutaan
hankkimaan nopeasti enemmän.

Jos jo ennestään alhaiseksi ilmoitettu rahoitus pysyy suunnitellulla tasolla, on nykyisellä kustannustasolla vuoden 2023 päällystysmääriin tulossa merkittävä pudotus tämänvuotisesta. Lisärahoituksella suunnitelmia voidaan vielä muuttaa.

Miten pidetään suhdannevaihteluista kärsivän alan työntekijät?

Olemme viime vuosina useissa yhteyksissä keskustelleet päällystysalalla tulevaisuuden haasteista, joista yhtenä merkittävimmistä on pidetty alan alhaista houkuttelevuutta sekä osaajien ja tekijöiden saamista alalle. Lisäksi on tullut uusi haaste: miten pidetään alalla jo olevat töissä?

Koronapandemia osoitti Suomessakin, että kun työntekijät vaihtavat alaa epävarmuuden tai lomautusten vuoksi, muutos saattaa jäädä pysyväksi. Pitkään hyvänä työnantajana pidetty ala ei enää välttämättä houkuttele takaisin, jos joudumme lomauttamaan tai irtisanomaan osaajia
markkinan suurien heilahteluiden vuoksi.

Voimakkaasti kausiluonteinen työ ei ehkä enää kiinnosta työntekijää, joka on ehtinyt tottua säännölliseen työrytmiin ja vakauteen toisella alalla. Vaikka alalla on otettu digiloikkia ja kehitetty toimintaa, tarvitsemme osaajia kaikille organisaation tasoille. Liikenne 12 -ohjelman pitkäjänteisyys luo tälle pohjaa, mutta meidän on saatava ohjelma myös käytäntöön ja rahoitus riittävälle tasolle. Suomen päällystettyjen teiden saattaminen parempaan kuntoon on erittäin tärkeää koko maalle. Suomalainen elinkeinoelämä on riippuvainen teidemme kunnosta ja välityskyvystä. Se on osa kilpailukykyämme.

 

Kirjoittaja on Nynas Oy:n toimitusjohtaja sekä Suomen ja Baltian myyntijohtaja. Nynas on 1928 Ruotsin Nynäshamnissa perustettu öljy-yhtiö, jonka pääkonttori on Tukholmassa. Yhtiön päätuoteryhminä ovat nafteeniset erikoisöljyt ja bitumi. Nafteenisia öljyjä käytetään sähkölaite-, auto- ja rengasteollisuudessa sekä monien päivittäistavaroiden valmistuksessa. Bitumin ensisijainen käyttökohde on asfaltin sekä bitumikatteiden sideaine.

 

Teksti: Marko Sallinen / Nynas Oy
Kuva: Shutterstock