Uusi talvihoitomalli parantaa laatua, avoimuutta ja yhteistyötä

Talvihoidon toimintalinjat ja laatuvaatimukset uudistettiin vuonna 2018. Uudistetut toimintalinjat viedään käytäntöön vaiheittain. Uudet laatuvaatimukset puolestaan otetaan käyttöön urakoiden kilpailutuksen myötä vuosina 2019–2023. Syksyllä 2019 kaikki kilpailutetut maanteiden hoitourakat käynnistyivät uudella hoitourakkamallilla.

Uudistetun hoitourakkamallin keskiössä ovat etenkin urakoiden korostuneet laatuvaatimukset ja niiden valvottavuus, ilmastonmuutoksen aiheuttamat vaihtelut keliolosuhteissa sekä avoimen yhteistyön lisääntyminen eri toimijoiden välillä.

Väyläviraston Otto Kärjen ja Magnus Nygårdin mukaan uuden mallin mukaiset urakat ovat käynnistyneet hyvin. Tähän mennessä saadut kokemukset talvihoidon toteutuksesta ja urakkamallin joustavuudesta ovat positiivisia. Kun talvisäät ovat nykyään yhä vaihtelevampia, uusi hoitourakkamalli tehostaa ja joustavoittaa talvihoitoa.

– Etenkin vaativina talvina joudutaan tekemään selvästi enemmän talvihoitotöitä, ja tavoitehintainen uusi malli on tässä aikaisempaa joustavampi. Jos talvi onkin helpompi, ovat työmäärät ja kustannukset pienemmät. Urakoiden volyymistä reilu puolet on talvihoitoa, joka on toteutettu jo pitkään aliurakointina, Väyläviraston teiden kunnossapidon asiantuntija Kärki kertoo.

Savon Kuljetus Oy vastaa teiden kunnossapidosta pääurakoitsijan roolissa Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla. Työpäällikkö Markku Mannisen mielestä uudistetun urakkamallin pelisäännöt ovat selvät.

– Tilaajan kanssa määritellään urakan tavoite- ja kattohinta. Siihen sitten pyritään, tai mieluummin sen alle. Jos talvi aiheuttaa paljon töitä, kuten vaikkapa nyt täällä Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa, pohditaan, voidaanko kesällä jättää jotakin tekemättä, jotta työmäärät eivät nouse suunniteltua suuremmiksi, Manninen kertoo.

Lisää avoimuutta, vähemmän riskejä

Markku Manninen sanoo, että uusi malli on vienyt asioita oikeaan suuntaan. Yhteistyön myötä avoimuus on lisääntynyt ja vastaavasti taloudellinen riski pienentynyt.

–Tarjouspyynnöt alihankinnoista tehdään nyt yhdessä tilaajan kanssa. Sen jälkeen valitaan sopivin aliurakoitsija. Pelkkä hinta ei ratkaise, vaan kyky tuottaa laatua on tärkeää. Se on plussaa, että toimitaan avoimin kortein ja ollaan avoimessa kanssakäymisessä.

– Nykyään tilaaja on meidän kanssamme samassa veneessä, joten myös taloudellisen riskin jako toimii paremmin kuin entisessä mallissa. Materiaalihankinnoistakin tehdään päätökset ja kilpailutukset yhdessä. Vertauskuvallisesti: jos ennen kokouksissa istuttiin vastakkaisilla puolilla pöytää, nyt ollaan pöydän samalla puolella.

Samaa mieltä ollaan Väylävirastolla. Uudessa urakkamallissa keskeistä on avoin ja yhteistyöhakuinen toimintatapa, jolla saadaan tuotettua mahdollisimman hyvää palvelua tienkäyttäjille. Ilmastonmuutoksen myötä talvien vaihtelu on entistä suurempaa ja tavoitehintaan perustuvalla urakkamallilla jaetaan riskit palveluntuottajien ja tilaajan välillä entistä oikeudenmukaisemmin.

– Tilaajalla on parempi näköala aliurakointiin ja osallistumisoikeus myös neuvotteluihin koko urakointiketjussa. Urakkamallin lupauspohjaiset elementit tähtäävät monilta osin entistä toimivampaan aliurakointiin.

– Eli urakkasopimuksen ja lupaustenkin seuranta tukee entistä paremmin yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Asiakkaat, sidosryhmät ja mediaviestintä otetaan urakoinnissa ja tavassa toimia huomioon. Palautetta seurataan aiempaa tehokkaammin ja palautetta hyödynnetään monin tavoin, Kärki toteaa.

Talvihoitoon oltu tyytyväisiä – täysmittaiset hyödyt nähdään myöhemmin

Väyläviraston mukaan asiakkaiden tyytyväisyys talvihoitoon parani talvella 2018–2019 toteutetussa tyytyväisyyskyselyssä poikkeuksellisen paljon edellistalveen verrattuna. Samalla asiakaspalautteen kokonaismäärä pieneni neljänneksen.

– Palaute sidosryhmiltä ja urakoitsijoilta on ollut myönteistä uusista talvihoitolinjauksista sekä urakkamallin muutoksesta, Väyläviraston kunnossapidon osastonjohtaja Magnus Nygård sanoo.

Täysimääräisesti uusien toimintamallien hyödyt näkyvät, kun urakat on kilpailutettu vuosina 2019–2023 ja urakoitsijat ovat paremmin pystyneet huomioimaan muutokset kalusto- ja reittivalinnoissaan.

– Erityisen suuret hyödyt uudesta urakkamallista saadaan säiltään vaihtelevina talvina, jolloin resurssien käytön suunnittelu helpottuu, riskien jako paranee ja toiminta on joustavampaa ja avoimempaa. On myös syytä huomata, että alemmalla tieverkolla toimenpideajat lyhenevät vuosina 2019–2023 urakoiden kilpailuttamisen myötä.

Koetaanko aliurakointi riittävän houkuttelevana?

Tällä hetkellä maanteiden hoitourakoita kilpailutetaan toista kertaa uudella maanteiden hoitourakkamallilla.

– Näyttää siltä, että tarjoushalukkuus on kasvanut, ja saamme uusia urakoitsijoita maanteiden hoitourakointiin, mikä on erittäin myönteinen asia. Kilpailutusprosessin aikana urakoitsijoilla on hyvä mahdollisuus kehittää osaamistaan ja yhteistyövalmiuksiaan, Väyläviraston Nygård kertoo.

Aliurakoitsijoista puhuttaessa tilannetta arvioidaan kuitenkin hieman varovaisemmin.

– Toivomme, että urakoita toteutettaessa myös toimiminen aliurakoitsijana olisi riittävän houkuttelevaksi koettua työtä. Tämä ei ole itsestään selvää, ja aliurakoitsijoita on eri osapuolten syytä tukea ja kannustaa työssään. Yhteiskunnan ja kuljetusten toimivuuden kannalta työ on erittäin tärkeää ja arvokasta. Uusissa urakkamalleissa on pääurakoitsijoilla mahdollisuus myös luvata hieman bonusta hyvästä aliurakoinnista, Nygård jatkaa.

Tilanteen on huomannut myös työmaapäällikkö Manninen.

– Teimme tarjouspyyntöjä tilaajan kanssa. Huomasimme, että todellisia tarjouksia tuli lopulta aika vähän. Ainakaan meillä sellainen raaka tarjouspyyntömenettely ei toiminut. Mutta valitsemme yhdessä tilaajan kanssa potentiaalisimmat neuvottelukumppanit, sitä kautta päästään lopputulokseen eli saadaan sovittua toteutettavista urakoista.

Yhteistyömallilla jatketaan oikeaan suuntaan

Väylävirasto ja ELY-keskukset ottavat yhteistyössä uuden urakkamallin käyttöön vaiheittain lähivuosien aikana. Tällä turvataan entistä paremmin maanteiden hoidon laatu tienkäyttäjien tarpeet huomioiden.

– Uudet toimintatavat ovat entistä joustavampia, ja näin pystytään nopeammin reagoimaan uusiin asiakastarpeisiin ja olosuhteisiin. Uusien toimintamallien ja toiminnan entistä vahvemman digitalisoinnin myötä tullaan tarjoamaan entistä laadukkaampaa maanteiden hoitoa, Kärki sanoo.

Myös Markku Manninen kehuu asiassa Väylävirastoa.

– Väylä on mennyt tässä hoitourakkamallissa oikeaan suuntaan. Tällä lailla asioita pitääkin kehittää ja viedä niitä eteenpäin kokemuksen kautta. Ja mikä positiivista, Väylävirasto tilaajana on ottanut urakoitsijat hyvin huomioon. He haluavat kehittää toimintaa urakoitsijoiden kanssa yhteistyössä. Kun Väylän ja urakoitsijoiden kokemus laitetaan yhteen, tulee kokonaisuudesta hyvä.

Teksti: Miika Halmela

Tie & Liikenne 1/2020