Ulkomaiset osaajat apuun

Kun Aalto-yliopiston geotekniikan professorilta Leena Korkiala-Tantulta kysyy infra-alan työvoimapulan juurisyistä, saa ensin vastaukseksi syvän huokauksen. 

Asia ei ole yksiselitteinen, ja siksi yhtä kattavaa vastausta ei ole. Haasteina ovat esimerkiksi rakenteelliset esteet, pienenevät ikäluokat sekä alan imago. 

– Lähes kaikilla rakennusalan sektoreilla on työvoimapulaa. Samoin pula osaajista on rakennusalan ulkopuolella monilla yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeillä aloilla, kuten sairaanhoitoalalla. Taustalla on iso rakenteellinen muutos koko yhteiskunnassa, Korkiala-Tanttu toteaa. 

Samaan hengenvetoon Korkiala-Tanttu toteaa, että haastetta olisi helpompi ryhtyä ratkomaan, jos opiskelijoita olisi enemmän. Toisaalta, jos opiskelijoita olisi enemmän, Aalto-yliopiston opetusresurssit olisivat koetuksella. 

– Emme pystyisi silloin tarjoamaan laatuvaatimuksiamme vastaavaa opetusta. Ei sekään olisi hyvä tilanne. Esimerkiksi georakentamisen maisteriohjelmaamme on asetettu tavoitteeksi 35 opiskelijaa vuodessa. Sen määrän pystymme kouluttamaan suhteellisen hyvin alalle. 

Korkiala-Tanttu kertoo, että opiskelijan kansallisuus ei vaikuta opiskeluun Aallossa. 

– Jos opiskelijat eivät itse onnistu saamaan suomalaisista yrityksistä diplomipaikkoja, yritämme auttaa heitä kontaktien luomisessa. 

Tarkat pätevyysvaatimukset 

Aaltoon tulevat ulkomaiset opiskelijat käyvät läpi tarkan seulan. Esimerkiksi heidän yliopistojensa laatua, opintomenestystä, englannin kielen taitoa ja motivaatiota arvioidaan. 

Suurin osa kansainvälisistä opiskelijoista on toistaiseksi työllistynyt pariin-kolmeen alan yritykseen. Toivottavaa olisi, että useammat yritykset olisivat valmiita työllistämään näitä opiskelijoita. 

– Luvanvaraisen rakentamisen osalta pohjarakenteiden suunnittelussa ja rakentamisessa on lain edellyttämät pätevyysvaatimukset. Lisäksi infrapuolella on vastaavat alan määrittelemät osaamisvaatimukset. Tämän takia meidän täytyy olla varmoja, että opiskelijat osaavat pätevyyteen vaadittavat asiat, Korkiala-Tanttu kertoo. 

Hän painottaa, että vastaavasti myös rakennustekniikassa pääsuunnittelijalla täytyy olla rakennussuunnittelijan pätevyys. 

Rakennusala kärsii myös mielikuvaongelmista, mitkä vaikuttavat erityisesti halukkuuteen hakea opiskelemaan alaa. Tavoitteena olisi saada myös lisää naisia alalle. Eli alan houkuttelevuutta on tarvetta parantaa. 

– Kun taloudellinen tilanne yhteiskunnassa paranee, nais-mies-roolit eri aloille hakeutumisessa korostuvat. Kun ajat ovat huonot, hakeudutaan enemmän aloille, joilla on hyvä palkkataso. Taloudellisesti hyvin aikoina perinteisten roolimallien vaikutus kasvaa: naiset hakeutuvat tällöin enemmän esimerkiksi hoiva-alalle, jossa palkkataso on huonompi. Tällaisten inhimillisten muuttujien tunnistaminen ja hahmottaminen on tärkeää. 

Korkiala-Tantun mukaan mielikuva alasta muokkautuu usein jo varhaisessa vaiheessa elämää. 

– Monilla Aallon geotekniikan opiskelijoilla vanhemmat ovat olleet rakennusalalla. Nämä opiskelijat siis tietävät jo jotain siitä, mitä tämä työ on.  

Yritykset: rekrytoikaa rohkeammin! 

Yritysten avarakatseisempi rekrytointipolitiikka helpottaisi rakennusalan yritysten työvoimakurimusta – mutta kokonaan se ei sitä poistaisi.  

– Yritysten pitäisi nähdä, että ulkomaisten osaajien avulla voitaisiin helpottaa pahinta pulaa. Mutta ei tästä kokonaisratkaisuksi ole. Jos kovasti lisätään sisäänottomääriä sekä opetuksen että opiskelijoiden tulokset laskevat, Korkiala-Tanttu sanoo. 

Korkiala-Tanttu uskoo, että monella yrityksellä on edessään mietinnän paikka. 

– Kansainvälisillä opiskelijoilla on hyvät valmiudet työskennellä suomalaisissa olosuhteissa. Koulutamme opiskelijat tuntemaan suomalaiset suunnitteluohjeet, rakentamistekniikat ja maaperäolosuhteet. 

– Joissain yrityksissä tuntuu olevan kynnys sen ensimmäisen kansainvälisen opiskelijan palkkaamiseen. Kun tämä kynnys on ylitetty, koko kynnys yleensä poistuu. 

Monet yritykset mainitsevat yhä vaatimukseksi suomen kielen osaamisen. Kun opinnoissa on pärjännyt englannilla ja työelämässä pitäisikin osata suomea, se koetaan rekrytoivan tahon puolella helposti ylitsepääsemättömäksi. 

– Meillä Aallossa suomen kielen osaaminen ei ole vaatimus, mutta osa kansainvälisistä opiskelijoista ottaa silti suomen kielen kursseja. Tunnen opiskelijoita, jotka ovat muutamassa vuodessa oppineet suomen kielen. Se on pitkälti motivaatiokysymys.

 

---

 

”Tulin Suomeen jäädäkseni”

Aalto-yliopiston geotekniikan linjalta valmistunut Bruk Dejenie kehuu Suomea ylivertaiseksi sekä infra-alan koulutuksen laadun että alalle työllistymisen kannalta. 

Etiopiasta kotoisin oleva Bruk Dejenie muutti Suomeen opiskelemaan Aalto-yliopistoon syksyllä 2020. Hänellä oli vakaana aikomuksena jäädä työskentelemään Suomeen koulutuksen jälkeen. Työpaikka löytyikin heti valmistumisen jälkeisenä kesänä Rambollilta. 

– Aalto on paras mahdollinen paikka opiskella geotekniikkaa. Opetus oli todella korkealuokkaista ja inspiroivaa.  

Opinnot auttoivat suoraan Dejenietä saamaan vakituisen työpaikan. 

– Kerroin diplomityön ohjaajalleni, joka työskenteli Rambollilla, että haluaisin tulla harjoittelemaan kesäksi yritykseen. Hän sitten suositteli minua Rambollin tiiminvetäjälle. 

Dejenie toteaa, että hänen kokemuksensa perusteella Ramboll on yrityksenä eräänlainen poikkeuksen vahvistava sääntö – tai ainakin yksi harvoista sellaisista. Ennen Rambollille työllistymistään Dejenie oli hakenut jokaiseen avoinna olevaan geotekniikan harjoittelijan ja kesäharjoittelijan tehtävään, jotka olivat Suomessa olleet avoinna. Vastaus tuli vain yhdeltä yritykseltä. 

– Sanoisin, että Suomessa yritysten kannattaisi skarpata tässä. Yritysten olisi syytä rakentaa luottamusta kansainvälisiin opiskelijoihin, kun nämä opiskelevat Suomessa, ja uskaltaa antaa näille mahdollisuuksia. 

Rambollilla Dejenie työskentelee geoteknisenä suunnittelijana. Toimenkuvaan kuuluu muun muassa kaivuusuunnitelmien tekoa, kaltevuuksien laskemista ja asuttamisanalyysien tekemistä. 

– Rambollilla tunsin itseni heti tervetulleeksi. Sekä työkaverit että esihenkilöni ovat kannustavia ja rohkaisevia. Jotkut nykyisistä työkavereistani olivat luokkakavereitani Aallossa, joten tässä mielessä Ramboll ei ollut täysin uusi ympäristö minulle, Dejenie kertoo. 

Hänellä on kokemusta sekä opiskelusta että työllistymisestä Suomessa. Tämän ansiosta hänellä on myös näkemystä siihen, kuinka yritykset saataisiin rohkeammin tarttumaan tilaisuuteen palkata kansainvälisiä osaajia. 

Dejenie kehottaa oppilaitoksia tiiviimpään yhteistyöhön kaupungin hallinnon virkaelinten kanssa, jotta integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan muuttuisi sujuvammaksi ja uusien tulokkaiden kohdalla kielimuuri saataisiin purettua nopeammin. 

– Esimerkiksi Suomen kielen ja kulttuurin kurssien pitäisi olla ilmaiseksi saatavilla kansainvälisille opiskelijoille. Suomen kielen kursseja voisi järjestää myös lauantaisin ja kesälomilla, jolloin opiskelijoiden kalentereihin vapautuisi tilaa ammattiaineilta.

 

Teksti: Mikko Aaltonen
Kuvat: Nita Vera/Aalto-yliopisto