Toimiva tiestö pitää elinkeinoelämän liikkeellä

Suomen oloissa liikenneyhteyksien merkitys elinkeinoelämälle on erityisen suuri ja konkreettinen. Tieverkon kattavuuden lisäksi tärkeää on teiden kunto, joka vaikuttaa suoraan ihmisten ja tavaroiden liikkumisen sujuvuuteen ja kustannustehokkuuteen. Suomen Yrittäjien liikennepoliittinen asiantuntija Emma-Stina Vehmanen sanookin, että toimiva tieverkko on yrittämisen elinehto nyt ja tulevaisuudessa.

– Kuljetetuilla tonneilla mitattuna noin 90 % kaikista tavarakuljetuksista kulkee Suomessa teitä pitkin. Siksi hyväkuntoinen tieverkko on keskeinen tekijä tehokkaan logistiikan varmistamisessa. Kuljetusten lisäksi yrityksille tärkeää on henkilöliikenne eli esimerkiksi työmatkojen turvallisuus ja sujuvuus.

– Myös tieverkon laajuus on kriittinen tekijä. Yritykset ovat siitä monesti riippuvaisia erityisesti maa- ja metsätaloudessa, mutta myös useilla muilla toimialoilla. Esimerkiksi matkailualan kasvumahdollisuuksien kannalta on tärkeää, että kaikkialla maassa on riittävä ja hyväkuntoinen tiestö, Vehmanen jatkaa.

Suomen Yrittäjien saamassa palautteessa yritykset kokevat tiestön huonon kunnon vaikuttavan arkeensa etenkin Etelä-Suomen ulkopuolella.

– Kaupungeissa ongelmana on pääteiden ruuhkautuminen varsinkin pääkaupungin sisääntuloväylillä. Pahimmillaan huonokuntoinen tie estää liiketoimintaa, jos esimerkiksi raskailla ajoneuvoilla ei painorajoitusten vuoksi päästä perille. Toisaalta panostuksilla tiestöön voidaan parantaa yritysten toimintaedellytyksiä. Konkreettinen esimerkki on hyväkuntoinen, tasaisen matkanopeuden mahdollistava tie, joka vähentää polttoaineen kulutusta ja kuljetusten päästöjä, Vehmanen toteaa.

Kattava tieverkko tukee saavutettavuutta, elinvoimaa ja tehokkuutta

Myös Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopolitiikan asiantuntija Päivi Wood korostaa tieverkon ja infran merkitystä laajassa maassa alueiden elinvoimalle ja siellä toimiville yrityksille. Tavaroiden ja tuotteiden on liikuttava, ja tietyillä teollisuudenaloilla esimerkiksi raaka-ainekuljetuksia täytyy tehdä hyvinkin pieniä teitä pitkin. Onneksi tieverkkomme on jo nykyisellään aika laaja suhteessa väestöpohjaan.

Laajankin tieverkon käytettävyys on kuitenkin kiinni sen ylläpidosta. Wood huomauttaa, että tiestön kunto vaikuttaa suoraan yritysten mahdollisuuksiin suunnitella kuljetusreittejään järkevästi niin aikataulujen, kustannusten kuin ympäristönkin kannalta.

– Kun tiet ja sillat pääsevät huonoon kuntoon, joudutaan esimerkiksi painorajoitusten vuoksi käyttämään aikaa ja kustannuksia lisääviä kiertoteitä. Samalla fyysinen saavutettavuus vaikuttaa tietysti myös yrityksille sopivan työvoiman saatavuuteen.

Kaupan ala palvelee asiakkaitaan ympäri maata

Kaupan liiton edunvalvontajohtaja Simo Hiilamo toteaa, että tiestöllä on kaupan alalle suuri merkitys, sillä sen kuljetukset kulkevat pitkälti kumipyörillä.

– Kauppa palvelee kaikkia suomalaisia ympäri maata, ja tekninen kauppa pitää puolestaan teollisuuden pyörät pyörimässä. Toimivat ja kattavat maantieyhteydet ovat alan yrityksille erittäin tärkeitä.

– Myös tieverkon kunto on toimialalle tärkeä asia, sillä kaupan logistiikka on tarkkaan suunniteltu ja aikataulutettu. Teiden kunto vaikuttaa suoraan kaupan kuljetuskaluston kuntoon ja ylläpitokuluihin sekä toimitusaikaan. Lisäksi kaupan asiakkaat tarvitsevat toimivia tieyhteyksiä niin kaupungeissa kuin haja-asutusalueilla.

Akuutteja haasteita kotimaassa ja kansainvälisissä yhteyksissä 

Tällä hetkellä liikenteeseen ja tiestöön kohdistuu pitkittyneiden rahoitusongelmien lisäksi uusia paineita ja ratkaistavia kysymyksiä.

– Akuuteimmat haasteet ovat polttoaineen hinnasta johtuva kuljetuskustannusten nousu, päästöjen merkittävä vähennystarve sekä kasvava korjausvelka. Korjausvelan osalta tilanne vain pahenee rahoituksen puutteiden vuoksi. Seuraavissa hallitusneuvotteluissa tulee sopia sitoutumisesta riittävään rahoitustasoon, jotta korjausvelka saadaan käännettyä laskuun, Emma-Stina Vehmanen sanoo.

Myös Päivi Wood ja Simo Hiilamo näkevät akuutteina haasteina liikenteen kohonneet kustannukset, tiestön korjausvelan ja liikenneinvestointien alhaisen tason. Wood nostaa esiin myös laajemmin Suomen logistiseen sijaintiin liittyvän kysymyksen.

– Venäjän aloitettua hyökkäyssodan sen ilmatila meni kiinni. Tämän seurauksena Helsinki-Vantaan asema idän ja lännen solmupisteenä heikentyy ainakin hetkellisesti, ja Suomi uhkaa ajautua Euroopassa pääteasemaksi. Tämä on iso asia, eikä pelkästään Aasian lentojen vuoksi. Vaikka sota loppuisi heti huomenna, olisi pakotteista luopuminen hidas ja hankala prosessi, joten niiden vaikutukset näkyvät pitkään.

– Suomen logistiseen sijaintiin vaikuttavat myös raideyhteydet. Ruotsissa on tehty jo pitkällä aikavälillä suuria raideinvestointeja, ja etelän suunnalla rakennetaan Rail Baltica -yhteyttä. Uhkana on, että jäämme tässä suhteessa lähtötelineisiin, kun muualla trimmataan koneistoja huippukuntoon, Wood jatkaa.

Lisää paineita tuovat liikenteen viherryttäminen ja päästövähennykset, jotka tulevat koskemaan jokaista liikennemuotoa. Tieliikenteen osalta Wood näkee haasteena erityisesti sen, miten raskas liikenne saadaan vihreämmäksi.

– Teknologisten ratkaisujen lisäksi se vaatii kestäviä, uusiutuvia polttoaineita, joita tarvitsevat myös lentoliikenne ja merenkulku. Raaka-ainepohja on kuitenkin rajallinen. Siksi kysymys kuuluukin: miten puolitamme liikenteen päästötavoitteiden mukaisesti vuoteen 2030 mennessä sillä tavoin, ettei yritysten kilpailukyky kärsi?

Korjausvelkaa riittää sekä raiteilla että maanteillä 

Kun rahaa on rajatusti, joudutaan liikennepuolellakin tekemään valintoja raide- ja tieliikenteen investointien suhteen. Emma-Stina Vehmasen mielestä Suomen oloissa on kuitenkin välttämätöntä pitää huolta tieverkon toimivuudesta.

– Tällä hetkellä sekä kansallisen että EU-tason liikennepolitiikan suuntaus on, että rahoitusta ohjataan raiteisiin teiden kustannuksella. Päästövähennysten vuoksi on järkevää parantaa raideliikenteen edellytyksiä, mutta tieliikenne on Suomessa nyt ja jatkossakin elinkeinoelämälle olennaisin liikenteen muoto. Siksi tiestön korjausvelan vähentämiseen ja tarvittaviin investointeihin on saatava riittävät resurssit.

Simo Hiilamo toteaa, etteivät junakuljetukset sovellu nykyisellään kaupan alan tarpeisiin.

– Raideliikenne ei tällä hetkellä ole varteenotettava vaihtoehto. Ongelmana ovat aikataulut, junakalusto ja raideverkoston puutteellinen kattavuus.

Päivi Wood ei halua asettaa eri liikennemuotoja keskenään kilpasille vaan toteaa, että kaikkia niitä tarvitaan.

– Olipa kyseessä sitten raide, tie, lento tai meri meidän täytyy miettiä kokonaisuutta ja Suomen etua. EU-komissiolta tulee pian iso lainsäädäntöpaketti, jossa tahtotilana on tavaraliikenteen viherryttäminen ja kuljetuksien siirtäminen raiteille ja vesiliikenteeseen. Suomessa tämän suhteen ongelmana on kova kapasiteettivaje. Niin kauan, kun emme pysty laittamaan raiteita ja teitä kuntoon, on korjaaminen molemmissa vain paikkaa paikan päälle laittamista.

Hyvät suunnitelmat uhkaavat jäädä toteutumatta

Vehmanen, Wood ja Hiilamo pitävät vuonna 2021 julkistettua Liikenne 12 -suunnitelmaa hyvänä askeleena kohti järjestelmällisempää liikenteen kehittämistä. Toisaalta he kaikki ovat myös pessimistisiä suunnitelmien toteutumisen suhteen.

– Liikenneverkkoa tulee kehittää pitkäjänteisesti eikä toiminnan suuntaa saa vaihdella rajusti vaalikausittain. Tämänhetkisellä rahoitustasolla ei eduskuntapuolueiden yhdessä sopimaa suunnitelmaa pystytä kuitenkaan toteuttamaan, Vehmanen sanoo.

– On hyvä, että Liikenne 12 -suunnitelma tehtiin, mutta valitettavasti rahoitus on ollut riittämätöntä sen toimeenpanoon, Hiilamo jatkaa.

– Valitettavasti liikenne on aina liian helppo kohde leikata. Tulee mieleen, että olisiko rahoitukseen keksittävä uusia keinoja. Jos valtion budjetti ei salli kansallisomaisuuden ylläpitoa tai investointeja uuden tekemiseen, ehkä pitäisi alkaa miettiä kokonaan uudenlaisia rahoitusmalleja, Wood pohtii.

Vehmanen näkee liikenteessä kuitenkin myös positiivista kehitystä.

– Uskon, että teknologinen kehitys muuttaa liikennettä nopeasti sekä käyttäjien että ympäristön kannalta huomattavasti parempaan suuntaan. Esimerkiksi vähäpäästöisten autojen määrä teillämme kasvaa nopeasti. Pitää vain varmistaa, että niiden tarvitsema lataus- ja tankkausverkosto palvelee riittävän kattavasti sekä henkilöautoliikennettä että raskaampaa ammattiliikennettä.

Aktiivisuus kannattaa niin kotimaassa kuin EU:n pöydissäkin

Viranomaiset ja päättäjät kuuntelevat elinkeinoelämää liikenneasioissa yleisesti varsin hyvin, mutta toki parantamisen varaakin aina löytyy.

– Kauppaa kyllä kuullaan, mutta ei aina kuunnella, lohkaisee Hiilamo.

Vehmanen toteaa, että vuorovaikutusta yritysten kanssa tulisi edelleen lisätä.

– ELY-keskusten, Väylän ja muiden tahojen on tärkeää kuunnella yrityksiäkin kriittisistä tienpidon hankkeista, jolloin rahoitusta osataan suunnata niille tärkeisiin kohteisiin. Kansanedustajat ovat usein kiitettävän aktiivisia omien alueidensa tiehankkeissa, joten yritysten kannattaa olla ahkerasti yhteyksissä poliittisiin päättäjiin.

Wood muistuttaa kuitenkin, että iso osa liikenteen lainsäädännöstä tehdään Brysselissä, josta tulevat direktiivit ja asetukset määrittävät myös suomalaisyritysten toimintaympäristöä.

– Siksi meidän tulisi tarttua aiemmin kiinni tuleviin kysymyksiin sekä tuoda esiin erityistarpeitamme ja niiden mukaisia ehdotuksia. Voisimme lisätä Suomen vaikuttavuutta, kun emme sano asioihin vain ’ei’, vaan esitämme niihin myös ratkaisuja. 

 

Teksti Harde Kovasiipi 
Kuva: Shutterstock