Tieverkko on hyvä investointikohde kaikissa taloustilanteissa

1. Tieverkko on aina osa kuljetusketjua

 

Tieverkko on laajin maan liikenneverkko. Noin 480 000 kilometrin mittainen verkko koostuu valta- ja kantateistä, seutu- ja yhdysteistä, kaduista ja yksityisteistä. Tämä tarkoittaa, että tieliikenne on osana kaikissa matka- ja kuljetusketjuissa sekä ympärivuorokautisissa kuljetuksissa.

Logistisen prosessin näkökulmasta koko kuljetusketju alemmalta tieverkolta pääteille muodostaa elintärkeän kokonaisuuden. Ilman tieliikennettä rautatiekuljetus, lentorahti tai merikuljetus eivät toimisi parhaalla tavalla tai ollenkaan.

– Tieverkko on aina jossain vaiheessa osa kuljetusketjua. Joko raaka-aineet lähtevät liikkeelle teitä pitkin tai loppupäässä jakelu hoidetaan tieverkkoa pitkin. Useimmiten kuljetukset taittavat koko matkan tieverkkoa pitkin. Tieverkko on kattavuudessaan ylivoimainen verkko, joka tukee muita liikennemuotoja, sanoo Suomen Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Nina Raitanen.

– Tieverkon roolia pitää tarkastella kokonaisvaltaisesti, jotta sen merkitys yhteiskunnassa avautuu. Tieverkolla on ratkaisevan tärkeä rooli kilpailukykytekijänä, Koneyrittäjien toimitusjohtaja Matti Peltola muistuttaa.

2. Kriisitilanteessa tieverkko tuo turvaa

Tiestö on hyvin joustava liikkumisen alusta. Se on käytössä kaikkina vuorokauden aikoina, joka päivä. Siksi Suomen päivittäistavarakauppa toimii tieverkon varassa. Päivittäistavarakaupan toiminta on huoltovarmuuskriittistä. Tämä korostui esimerkiksi kevään 2020 pandemian myötä.

– Pandemian aikana ihmisiä on siirtynyt väliaikaisesti joukkoliikenteestä yksityisautoiluun ja on hyvä, että tämä on tarpeen vaatiessa mahdollista. Kriisitilanteessa tieverkko turvaa niin sähkön kuin energiantuotannonkin, Raitanen kertoo.

Suomen lääkehuolto perustuu pääsääntöisesti tiekuljetuksiin. Toimituksia on koko Suomeen aina pohjoisimpiin apteekkeihin asti teitä pitkin. Myös kotimaan elintarvikekuljetukset tarvitsevat toimivaa ja kattavaa tieverkkoa.

Elintarviketeollisuudesta kuljetukset suuntautuvat rekoilla kaupan valtakunnallisiin terminaaleihin. Kaupan kotiinkuljetusmäärät ovat kasvaneet nopeasti, ja kauppa tuo myös paljon elintarvikkeita Suomeen ulkomailta.

– Tieverkko tavoittaa kaikki suomalaiset ja koko suomalaisen elinkeinoelämän, kun taas vaikkapa rata-, vesiväylä- ja lentoliikenneverkko vain osan ihmisistä ja yrityksistä. Tieverkon merkitys elinkeinoelämälle on korvaamaton, sanoo INFRA ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö.

3. Väylien kunnossapito vähentää päästöjä

Tiestön kunnossapito vaikuttaa päästöihin ja kuljetuskustannuksiin. Tiekuljetuksissa polttoainekustannusten osuus on 20–25 % ja linja-autoliikenteessä 15–17 %. Päällysteiden epätasaisuus voi nostaa polttoaineen kulutusta jopa 10 %, koska vierintävastus voi enimmillään kaksikertaistua. Tiegeometrian parantaminen vähentää päästöjä parhaimmillaan jopa 20 %.

– Kunnossa oleva tiestö vaikuttaa merkittävästi tieverkon liikenteen päästöjen vähentämiseen, muistuttaa logistiikkapäällikkö Outi Nietola Metsäteollisuus ry:stä.

– Metsäteollisuudessa pidämme keskeisinä keinoina riittävää rahoitusta väylien kunnossapitoon ja suuremman, yli 76-tonnisen kuljetuskaluston yleistymistä. Kokeiluhankkeissa on todettu 84–104-tonnisten puutavarayhdistelmien vähentävän päästöjä 5–20 % per kuljetettu tonni. Onkin tärkeää sallia yli 76-tonnisen kaluston liikennöinti mahdollisuuksien mukaan ainakin osalla tieverkkoa, Nietola jatkaa.

4. Tieverkko on kriittinen osa globaalia kuljetusketjua

Kotimaan kuljetusten lisäksi tieverkko on aina osana globaaleja toimitusketjuja. Suomen vientikuljetukset alkavat pääosin tieverkolta. Tiestöä käytetään kuljetuksissa satamista tuotantolaitoksiin ja valtakunnallisiin terminaaleihin.

Valtaosa Suomen vienti- ja tuontitavarasta kulkee feeder-liikenteenä Keski-Euroopan suurimpien satamahubien kautta. Suomi on kuitenkin kaukana vientimarkkinoista, ajallisesti noin 2–3 vuorokautta kilpailijoitaan jäljessä. Keski-Euroopassa maiden pinta-ala on Suomea pienempi, markkinat keskittyneemmät ja kuljetusmatkat Suomea lyhemmät.

– On tärkeä muistaa, että Suomella on logistinen takamatka suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin. Laadukkaalla tieverkolla voidaan kuitenkin kompensoida Suomen etäisyyttä parantamalla toimitusketjujen varmuutta ja kustannustehokkuutta. Tiestö vaikuttaa suoraan viennin ja tuonnin toimivuuteen, Nietola sanoo.

5. Tieverkko on taloustilanteesta riippumatta hyvä investointikohde

Tieverkko vaikuttaa suuresti Suomen talouteen ja yhteiskunnan toimivuuteen. Tiestö kytkeytyy niin elinkeinoelämään, huoltovarmuuteen, väestöön, päästöihin, kuljetuskustannuksiin kuin infrarakentamiseen.

Voidaan sanoa, että tieverkon kunto vaikuttaa systeemiseen kokonaisuuteen, jonka kärkenä on Suomen kilpailukyky. Siten tiestön kuntoon laittamisella on merkittävä positiivinen kerrannaisvaikutus talouteen. Jos tieverkon annetaan heikentyä, sen kunnostaminen tulee entistäkin kalliimmaksi ja kuljetustalous heikkenee.

– Tieverkon kunnosta huolehtiminen ei halpene sitä lykkäämällä, vaan päinvastoin kallistuu. Kyse on terveestä tievarallisuuden hoidosta. Kaiken lisäksi teihin investointi on kilpailuneutraali tapa elvyttää taloutta ja luoda pohjaa tulevalle kasvulle ja kilpailukyvylle, Peltola huomauttaa.

Vaikuttaessaan kilpailukykyyn tieverkko on hyvä investointikohde kaikissa taloustilanteissa. Erityisesti heikossa taloustilanteessa tieverkkoon panostamalla saadaan nopeita ja tehokkaita vaikutuksia, kun tieverkon parantaminen työllistää pk-yrityksiä ympäri maan.

– Tieverkon rakentaminen tai korjaaminen 1 milj. eurolla työllistää 13–15 työntekijää vuodeksi. Elinkeinoelämän kannalta tärkeämpää on kuitenkin se, kuinka parannukset logistisissa oloissa muuttavat suomalaisten yritysten kilpailuasetelmaa kansainvälisillä markkinoilla. Kun laskusuhdanteessa investointi- ja korjaustoimenpiteet saadaan tehtyä edullisemmin, silloin suomalainen elinkeinoelämä on noususuhdanteessa paremmissa asemissa ottamassa osansa globaalista kasvusta, sanoo Syrjö.

Moni toimiala tarvitsee hyväkuntoisia teitä suhdanteesta riippumatta.

– Metsäteollisuuden kuljetuksista tiekuljetuksia on noin 75 %, ja osuus tulee pysymään keskeisenä jatkossakin. Myös ilmastonäkökulmasta tiestöstä tulee pitää huolta, oli suhdanne mikä tahansa. Kiertoteille joutuminen paitsi lisää kustannuksia, viivästyttää kuljetuksia ja lisää polttoaineen kulutusta ja päästöjä, sanoo Nietola.

Tieverkko ja globaalit toimitusketjut

Tieverkko on aina osana globaaleja toimitusketjuja. Sen rooli on merkittävä vienti-, tuonti- ja kotimarkkinakuljetuksissa. Tieverkkoa käytetään kuljetuksissa satamista tuotantolaitoksiin ja valtakunnallisiin terminaaleihin. Kotimaisessa raaka-aineen hankinnassa käytetään laajasti alempaa tieverkkoa raaka-ainelähteeltä tuotantolaitokseen.

Tuotantolaitoksista ja terminaaleista tavara kuljetetaan kotimaahan alueterminaaleihin ja sieltä jaellaan tie- ja katuverkkoa pitkin asiakkaille. Tuotantolaitosten välillä on myös paljon prosessikuljetuksia, joissa tieverkolla on tärkeä rooli. Tuotannosta kuljetukset suuntautuvat eri kuljetusmuodoilla kohti vientimarkkinoita.

Kohti laadukasta tieverkkoa – mutta miten?

– Painorajoitetut sillat pitäisi poistaa korjaamalla ne. Näin saadaan tieverkko koko laajuudessaan käyttöön. Metsätalouteen ei saa muodostua nolla-alueita sen takia, ettei normaalia puunkorjuukalustoa saada leimikolle tavanomaisella reitityksellä, sanoo Matti Peltola Koneyrittäjät ry:stä.

– Haluaisin seuraavaksi nähdä, että Suomen tieverkko miellettäisiin selkeästi osaksi eurooppalaista TEN-T-verkostoa. Tarvitsemme päätöksiä, joiden myötä Suomen maankamaralle ulottuvat osat yhteisestä eurooppalaisesta TEN-T ydinverkkokäytävistä, ydinverkosta sekä kattavasta verkosta saadaan TEN-T -asetuksen mukaiseen kuntoon. Lisäksi kotimaan kasvukeskuksia yhdistämään tarvitaan nelikaistainen moottoritie- tai moottoriliikennetietasoinen tieverkosto, sanoo Paavo Syrjö INFRA ry:stä.

– Tarvitsemme kunnossapitopuitteet alempiasteisella tiestöllä ja laajemmin, mukaan lukien myös sillat. Eteenpäin päästään pysyvällä (300 milj. euron) vuotuisella lisärahoituksella. Rahoituksen kohdentamisessa metsäteollisuus pitää tärkeänä jatkuvaa ja jo nyt toimivaa vuoropuhelua teollisuuden ja viranomaistahojen välillä, sanoo Outi Nietola Metsäteollisuus ry:stä.

– Mielestäni tiestön korjausvelka pitää saada lopultakin hoidettua. Hyväkuntoista verkkoa on helppoa ja nykykäytäntöä edullisempaa pitää kunnossa ennakoivasti ja digitaalisilla työkaluilla, sanoo Nina Raitanen Suomen Tieyhdistyksestä.

Artikkeli perustuu tuoreeseen Kohti laadukasta tieverkkoa 2020 -raporttiin, joka kuvaa tiestön merkitystä erilaisten elinkeinoelämän esimerkkien avulla. Selvityksen on laatinut WSP Finland Oy ja raportin ovat tilanneet Suomen Tieyhdistys ry, INFRA ry, Koneyrittäjät ry ja Metsäteollisuus ry. Se on luettavissa ja ladattavissa Suomen Tieyhdistyksen sivuilla: tieyhdistys.fi/uutiset

TEKSTI: Anna Karjalainen KUVAT: Unsplash ja Kohti laadukasta tieverkkoa 2020 -raportti