Tiestö on matkailun ja matkaketjujen olennainen lenkki

Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun yhteinen Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti (MTI) rakentaa työllään pohjaa matkailualan toimintaedellytysten kehittämiselle. Sen piiriin kuuluu yli 50 matkailualan tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämisen asiantuntijaa, jotka työskentelevät korkeakoulujen useissa eri yksiköissä.

Yksi asiantuntijoista on yliopistonlehtori Maria Hakkarainen, joka toimii Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa matkailututkimuksen parissa. Työssään hän on osallistunut lukuisiin MTI:n tutkimus- ja kehityshankkeisiin, joiden aiheena ovat olleet esimerkiksi matkailuliikkuminen, matkailun jakamistalous, alan koulutuksen kehittäminen sekä matkailun taloudelliset vaikutukset.

Tällä kertaa pyysimme Hakkaraista pohtimaan tiestöön ja matkailuun liittyviä kysymyksiä, joihin häneltä löytyy sekä pohjoista että valtakunnallista näkökulmaa.

Maria Hakkarainen toimii yliopistonlehtorina Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa matkailututkimuksen parissa. Kuva: Marko Junttila

Lapin nousukiito, notkahdus ja uusi nousu

Toimiva tieverkko on matkailun kannalta elintärkeä etenkin Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa, jossa useisiin matkakohteisiin on mahdollista kulkea vain tietä pitkin. Tämä on näkynyt erityisen vahvasti Lapin ja Pohjois-Suomen matkailussa. Tiestö oli aikanaan mahdollistamassa esimerkiksi saksalaisten ahkeraa charter-bussimatkailua, joka oli oma ilmiönsä 1990-luvun lopulla ja aiemminkin.

– Tuolloin charter-busseilla saatettiin ajaa läpi Suomen aina Norjan Nordkappiin saakka, mutta tällaisten matkojen määrä on sittemmin huomattavasti vähentynyt. Nykyisinkin Lappiin ja Pohjois-Suomeen saapuu esimerkiksi Baltiasta busseja, jotka tuovat asiakkaita paikallisten matkailuyritysten palvelujen pariin. 

Bussi-, asuntoauto- ja karavaanimatkailu kasvoi lupaavasti Lapin matkailun nousukiidon aikana ennen koronapandemiaa.

– Etenkin talviajan matkailu kehittyi tuolloin voimakkaasti. Vuodesta 2020 odotettiinkin alalla huippuvuotta, mutta sitten tuli korona. Lappi on kuitenkin matkailualueena toipunut erittäin nopeasti pandemian aiheuttamasta notkahduksesta. Sen aikana patoutunut kysyntä alkoi poikkeusajan jälkeen kohdistua vahvasti myös Lappiin, ja matkailijamäärät lähtivät nousuun aikaisemmin kuin esimerkiksi Etelä- Euroopan kohteissa, kertoo Hakkarainen.

Nopeaa elpymistä tuki vahvasti Lapin matkailualueen pitkäjänteisesti tehty markkinointityö, joka on tuottanut hyvää tulosta etenkin joulumatkailuun liittyen.

– Lappi vastaa globaalien matkailutrendien kysyntään ilmastonsa ja luontonsa suhteen, ja valttina ovat myös revontulet ja muut taivaan yhteispohjoismaiset tai yhteisarktiset ilmiöt. Monet vetovoimatekijät ja markkinointikin ovat fokusoituneet nimenomaan talvisesonkiin. Nyt kun talvi vetää jo hyvin, on panostettu enemmän myös sulan ajan kesäsesonkiin.

Lennot tuovat matkailijavirtaa myös tieverkolle

Kysynnän elpyminen on näkynyt suoraan Rovaniemen ja Kittilän lentokentälle suuntautuvien suorien reittilentojen määrässä, jossa tavoitellaan vuoden 2023 ennätyslukemien jälkeen jälleen uusia huippuja. Vaikka ulkomaiset turistit saapuvat Lappiin tyypillisesti lentäen, merkitsee tämä kehitys lisää käyttöä ja tarvetta myös toimivalle tieverkolle.

– Reittilennot tuovat Lappiin jatkuvasti suurempia matkailijamääriä, joten esimerkiksi Rovaniemen majoitustarjonta ei riitä tyydyttämään kysyntää. Tarjolla onkin paljon matkailuyritysten tuottamia palveluja, joiden puitteissa turistivirrat leviävät tieverkon kautta eri puolille Lappia, Pohjois-Pohjanmaalle sekä myös Ruotsiin ja Norjaan, sanoo Hakkarainen.

– Matkaa tehdään esimerkiksi charter- ja minibusseissa, mutta myös henkilöautokortilla ajettavilla vuokra-autoilla. Vuokra-autokanta on hyvin käytössä, ja ajoneuvoja tuodaan alan yritysten toimesta lisää varsinkin sesonkiaikana. Viime kaudella havaittiin ensimmäistä kertaa taksiliikenteen vapautumisen jälkeen, että Rovaniemelle tullaan nyt aiempaa useammin myös takseilla muualta Suomesta ja jopa Baltiasta saakka.

Lisää julkisen liikenteen ja matkailutoiminnan yhteispeliä

Suomalaiset matkailevat kotimaassa etenkin kesäisin mielellään omalla autolla. Pitkillä matkoilla junien autovaunut myydään usein loppuun, kun oma auto tuodaan raiteita pitkin matkan pääte- tai välipisteeseen, josta jatketaan sitten itse tien päälle. 

Raideliikenteeseen liittyvää tieliikennettä edustavat myös VR-junabussit, joita käytetään paljon kesäisin ja talvellakin.

– Kehitys näyttää kulkevan siihen suuntaan, että kysyntää on yhä enemmän myös julkisille ja jaetuille liikkumisen muodoille. Lennon tai junan jälkeen on vuokra-auto aika tyypillinen valinta suomalaistenkin jatkomatkalle. Kaikkien matkailutoimijoiden yhteinen intressi on, että julkisia liikennepalveluja on tarjolla mahdollisimman helposti ja sujuvasti, joten suuret matkailuvolyymit ovat hyvä peruste niiden kehittämiseen, toteaa Hakkarainen.

– Tässä suhteessa matkaketjujen parantamiseen tarvitaan enemmän eri palvelumuotoja yhteen tuovaa näkökulmaa. Suomessa on totuttu kyllä tarjoamaan kansalaisille julkisen liikenteen palveluja, mutta niiden yhteyttä matkailuun ei ole kunnolla tunnistettu. Molempia toimialoja on ajateltu ja käsitelty liikaa kuin erillisissä siiloissa, mutta kumpikin voisi voittaa, jos niitä tarkasteltaisiin enemmän yhdessä.

Tätä synergia-ajattelua on nähty jo jonkin verran ympäri Suomea siten, että esimerkiksi matkailija- ja koulumatkakuljetuksia on yhdistetty samaan bussiin. Hakkarainen toteaa, että jo olemassa olevaa tieverkon liikennettä voitaisiinkin hyödyntää ja tarjota monipuolisemmin erilaisille liikkujille. Tähän liittyy mahdollisuuksia, mutta toki myös paljon suunnittelua ja muuta työtä.

– Vaikka esimerkiksi digitaalisen löydettävyyden suhteen on julkisen liikenteen eteen tehty jo paljon, riittää kokonaisuudessa edelleen runsaasti puutteita ja ratkaistavia kysymyksiä.

Kun eri digiratkaisujen avulla saadaan liikkumisen palvelut ja matkailupalvelut pelaamaan sujuvasti yhteen, voidaan samalla parantaa niiden käyttöasteita.

Seikkailuautoilua vieraassa ympäristössä

Jotta ryhmä- ja omatoimimatkailijat saavuttavat sujuvasti kohteensa, täytyy matkaketjun jokaisen lenkin toimia moitteettomasti. Tieliikenteen osalta tämä edellyttää huolenpitoa teiden kunnosta ja niihin liittyvästä opastuksesta. Nämä kriittiset tekijät korostuvat talvilomakohteissa ja harvaan asutuilla seuduilla, joissa tiestön ylläpito vaikuttaa suoraan alueen elinvoimaisuuteen ja matkailuliiketoimintaan.

Hakkaraista huolettavat eniten omalla tai vuokra-autolla itse liikkuvat matkailijat. Teiden rapistuminen johtaa helposti ongelmiin varsinkin, kun autoilija on itselleen vieraissa ympäristöissä ja etenkin talviolosuhteissa.

– Suomalaiset tiet kulkevat tyypillisesti maaseutumaisissa olosuhteissa, minkä ymmärtäminen voi olla vaikeaa jo helsinkiläisellekin, saati sitten kansainväliselle matkailijalle. Kun turisti lähtee Lapissa vaikkapa Rovaniemeltä kohti Saariselkää, voi hänen olla haasteellista ajaa pimeissä talviolosuhteissa, joissa voi liikkua porojakin.

– Suurkaupunkeihin tottuneen kannalta uhkana Lapissa ja syrjäseuduilla on sekin, että Google Mapsin ohjaamana hän voi päätyä ajamaan surutta esimerkiksi latuverkostolla, jossa reitit saattavat olla paremmin aurattuja kuin autoliikenteelle tarkoitetut tiet. Me näemme täällä lähes päivittäin tällaista seikkailuautoilua, naurahtaa Hakkarainen.

Samalla hän pohtii, että talviolosuhteista voitaisiin valistaa turisteja esimerkiksi informaatiolla digitaalisissa reittioppaissa ja muissa sähköisissä palveluissa, joita he muutenkin jo käyttävät.

Tieverkon kehittäminen palvelee useita intressejä

Omat vaikutuksensa tiematkailuun tuovat Euroopan laajuinen TEN-T-liikenneverkko sekä Suomen Nato-jäsenyys.

– TEN-T-verkoston kehittämisen yhteydessä voidaan luoda yleiseurooppalaisia tieverkostoreittejä, joiden markkinointi luo niille erityistä asemaa ja vetovoimaa. Suomen tiivistynyt yhteistyö Natossa näkyy puolestaan yhä enemmän varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomen tieverkostolla. Se tuo teille lisää erityyppistä liikennettä ja siihen liittyviä erityisvaatimuksia, sanoo Hakkarainen.

Keskustelua on herättänyt etenkin länsirajan Kilpisjärvi–Tornio-tie, joka ei ominaisuuksiltaan ja kunnoltaan vastaa tietynlaisten sotilasjoukko-osastojen tai -kaluston kuljetusvaatimuksia.

– Tällaisten tieverkoston osien parantaminen hyödyttää kaikkia tien käyttäjiä ja luonnollisesti myös matkailua, ja niihin haettavassa rahoituksessa puhutaan jo merkittävistä summista. Vastaavia esimerkkejä löytyy esimerkiksi Pohjois-Ruotsista, jossa on erilaisten teollisuuteen liittyvien kestävyysinvestointien yhteydessä kehitetty infraa tavalla, joka palvelee myös ihmisten ja matkailijoiden liikkumista.

Vastuullisuus on monien osien summa

Matkailualan vastuullisuuden ytimessä ovat arvona kestävä kehitys sekä sen mukaiset tavoitteet ja prosessit. Hakkarainen muistuttaa, että kestäviä toimintatapoja on lupa odottaa sekä alan yrittäjiltä ja sidosryhmiltä että matkailijoilta itseltään.

– Suomessa kansallisen tason ohjaavin toimija vastuullisessa matkailussa on Visit Finland. Heidän Sustainable Travel Finland -ohjelmansa sisältää liikenteeseen ja kohteissa liikkumiseen liittyvät vastuullisuuden määrittelyt. Sen kautta Visit Finland tarjoaa tietoa ja ohjeistusta läpileikkaavasti matkailutoimijoille koko Suomessa. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö tuottaa kansallista matkailustrategiaa, jossa otetaan merkittävästi huomioon myös vastuullisuusasiat.

– Tiestöllä on matkaketjujen vastuullisuudessa tietenkin suuri merkitys, sillä jokainen matkailija päätyy väistämättä jossakin vaiheessa enemmän tai vähemmän tien päälle. Vastuullisuutta ovat myös jo edellä mainitut perusinfran kunnossapito sekä matkailijoille tarjottavat ohjeistukset ja opastukset. Myös Fintrafficin jakamat tiedot häiriötilanteista edustavat vastuullista palvelua, vaikka niitä ei suoraan mielletäkään matkailupalveluiksi, muistuttaa Hakkarainen.

Ympäristönäkökulmasta keskeinen ja paljon puhuttu kysymys on lentämisen kestävyys. Suomi on saarimainen kohde, johon ulkomailta saavutaan useimmiten siivillä, mutta myös kotimaiset matkailijat lentävät hyvillä reittiliikenteen yhteyksillä paljon Lappiin.

– Lentäminen on koko matkailutoimialalla ristiriitainen kysymys niin Suomessa kuin muuallakin. Sen tarjoamat yhteydet ovat kuitenkin tietynlaisen nykymuotoisen matkailun elinehto. Koska vastuullisuusajattelu yltää itse lentämisen tekniikkaan huonosti, pyritään ongelmia vähentämään esimerkiksi suorilla reiteillä ulkomaisista kohteista eri puolille Suomea. Lentokone kuluttaa eniten nousussa ja laskussa, joten matkailijan on parempi lentää Keski-Euroopasta suoraan kohteeseen ilman vaihtoa esimerkiksi Helsingissä, sanoo Hakkarainen.

Kaiken kaikkiaan matkailun vastuullisuuteen kiinnitetään hänen mukaansa huomiota jatkuvasti enemmän ja myös asiakkaat ovat sen suhteen yhä tiedostavampia.

– Erilaiset alan sertifikaatit ovat ihmisille jo aika tuttuja ja niitä osataan hakea. Toisaalta vastuullisuus näkyy asiakaskyselyissä usein kärkiarvona, mutta käytännön toiminnassa kuitenkin vähemmän. Taitaa olla aika normaalia ihmiskäyttäytymistä, että oma toiminta halutaan arvottaa eettisesti paremmaksi kuin se käytännössä onkaan. Sama pätee varmaan sekä matkailutoimijoihin että matkailijoihin.

 

TEKSTI: Harde Kovasiipi
KUVA: Shutterstock