Tiestö on eräs suurimpia kansallisia omaisuusarvojamme asuntojen ja metsien ohella

Suomen Tieyhdistyksen 15. puheenjohtaja Juha Ojala aloitti vuoden 2019 alussa Juha Marttilan (MTK) astuttua syrjään seitsemän vuoden puheenjohtajuuden jälkeen. Juha Ojala on ehkä hieman tuntematon tiealalla, mutta metsäteiden ja yksityisteiden parissa hän on vanha konkari. Seuraavassa uusi puheenjohtaja kertoo itsestään ja ajatuksistaan puheenjohtajuuspestin alkaessa.

JUHA MARTTILA toteutti omana puheenjohtajakautenaan vanhaa talonpoikaista perinnettä siitä,että ”perintö” luovutetaan edelleen entistä paremmassa kunnossa seuraajalle. Lämmin kiitos Juhalle tästä urasta, joka MTK:n puheenjohtajan vastuiden ohessa on vaatinut todellista venymistä. Tieyhdistys on hyvässä
iskukunnossa tulevaisuuteen, tästä on hyvä jatkaa ja erinomainen aloitus onkin keväällä työn alle tuleva strategian päivittäminen. MTK:n isännän saappaat ovat isot ja tilavat.

Monipuolinen työhistoria metsäalasta terveydenhoidon kautta työtehoseuraan

Työhistoriani on monipuolinen metsäalasta terveydenhoitoon. Olen valmistunut 1984 Helsingin yliopistosta metsänhoitajaksi pääaineena liiketaloustiede oikeustieteillä höystettynä. Valmistumiseni jälkeen toimin pitkään Metsähallituksessa erilaisissa metsäalan johtotehtävissä sekä kentällä että pääkonttorissa. Välillä tein pienen poikkeaman metsänhoitoyhdistysten toimintakenttään Länsi-Suomessa. Metsäalan työtehtävät edellyttivät asumista eri puolilla Suomea: Kemijärveltä Tuusulaan ja Lieksasta Poriin -akseleilla. Se oli hyvin mielenkiintoista aikaa oppia Suomen maantietoa ja yhteiskuntaa käytännössä. On aivan eri asia asua Lapissa muutamia vuosia kuin käydä Saariselällä hiihtelemässä. Osa sydäntäni jäi Lapin erämaihin, joissa tulee käytyä vähintään kerran vuodessa metsästämässä tai hiihtämässä vaimon ja koirieni kanssa. Mieluummin kuitenkin syvällä kairassa kuin hiihtokeskuksissa. Tiestön merkitys koko Suomessa on aivan keskeinen, oli sitten kysymys Lapin matkailusta tai Pohjanmaan maataloudesta.

Vuodenajatkin kohtelevat tiestöä aivan eri tavoin pohjoisessa kuin etelässä.

Ruuvanojan silta kemijoen yli on uuden puheenjohtajan rakennuttama

Metsäalan töissä tieasiat tulivat hyvin tutuksi. On tullut rakennutettua metsäteitä satoja kilometrejä ja muutamia isoja siltojakin. Kohokohtana ehdottomasti Ruuvanojan silta Kemijoen yli. Puukuljetusten ohjauksessa teiden kantavuudet ovat arkipäivän isoja ongelmia edelleen sekä yksityisteillä että paikallisteillä. Metsäalan jälkeen olen toiminut johtotehtävissä Oulun kaupunkikonsernissa ja HUS-kuntayhtymässä sekä isohkossa konsulttiyrityksessä.
Palasin juurille työ- ja elinkeinoministeriöön käynnistämään Metsäalan strategista ohjelmaa, josta sitten ajauduin ylijohtajaksi maaja metsätalousministeriöön. Siellä vastuulleni kuului luonnonvarapolitiikka, josta tärkein oli metsäpolitiikan kokonaisuuden uudistaminen. Sitä tehtiin laajassa yhteistyössä alan toimijoiden kanssa ja se loi pohjaa nykyiselle metsäalan kukoistuskaudelle. Se oli myös erinomaisen mielenkiintoista aikaa ja siinä sai olla politiikan ytimessä valtioneuvostossa työskentelemässä. Tehokas edunvalvontakin tuli tutuksi eri toimijoiden kautta. Tällainen asiaorientoitunut poliittisesti sitoutumaton helposti kyllääntyy politiikkaan, joka ei useinkaan perustu faktoihin – vaan politiikkaan. Kun tarjoutui mahdollisuus nykyiseen Työtehoseuran toimitusjohtajuuteen, tartuin siihen. Työtehoseura toimii monella toimialalla ammatillisessa koulutuksessa ja tutkimusja kehittämishankkeissa. Tälläkin hetkellä teemme myös metsätieasioissa kehittämistyötä yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Logistiikassa olemme maan kärjessä kehittämässä ajoneuvoautomaatiota.

Tiestön merkitys koko yhteiskunnalle ja kansalaisille on suuri

Suomen Tieyhdistyksen merkityksen näen sekä asiantuntijana että laajasti käsitetysti elinkeinoelämän yhtenä tärkeänä edunvalvojana. Yksityisteiden edunvalvonta ja osaamisen jakaminen ovat mielestäni edelleen yhdistyksen työn keskiössä. Edunvalvojan rooli on näin laajassa kentässä haastava, mutta strategiatyön yhteydessä toivon sen kirkastuvan entisestään. Tiestön ja tietysti koko väyläverkoston merkitys koko yhteiskunnalle ja meille kansalaisille on äärettömän suuri. Maaja metsätalous hyödyntää koko valtakunnan tieverkkoa Savukosken ja Sallan perukoilta asti maalikyliin. Logistiikka-ala toimii pääväylillä ja jatkaa siitä edelleen viennin tukena kansainvälisille markkinoille. Ja tietysti itse kukin tarvitsee oman tieverkon asumiseen ja vaikkapa harrastuksiin. Itse olen tässä mielessä varsinainen suurkuluttaja. Asumme Nurmijärven haja-asutusalueella yksityisen tien varrella ja vapaa-aikaa vietämme Keski-Suomessa ja Satakunnassa usein omia metsiä hoitamassa. Tätä kautta olen tällä hetkellä osakkaana yhdeksässä tiekunnassa. Näiden tiekuntien osalta on todettava, että ne kaikki ovat erinomaisen hyvin ja asiallisesti hoidettuja. Lisäksi on huomattava, että tiestö on eräs suurimpia kansallisia omaisuusarvojamme asuntojen ja metsien ohella.

Tieyhdistyksen henkilöstö ja hallituksen jäsenet ovat hyvin asiantuntevia ja osaavia monen eri alan asiantuntijoita. Tästä syystä on mukava tulla yhdistyksen hallintoon luottavaisin mielin.

JUHA OJALA