Talvikelien ja kunnossapidon haasteita tunturimaisemissa

Ylläksen matkailutarjonnasta nauttii vuosittain lähes miljoona kävijää. Pidempään majoitukseen jää tasapuolisesti ulkomaisia ja kotimaisia turisteja, joiden lisäksi vieraita ovat lähialueen mökkeilijät ja muut päiväkävijät.

Suomalaiset tulevat Ylläkselle etenkin laskettelemaan ja hiihtämään. Kansainvälisiä turisteja kutsuu Lapin luonto, josta nautitaan esimerkiksi lumikengillä, moottorikelkoilla, husky- ja poroajeluilla, porotilavierailuilla sekä revontuli- ja talvipyöräilyretkillä.

Saavutaanpa pohjoiseen sitten lentäen, junaillen tai autokyydillä, päätyy jokainen matkailija jossakin vaiheessa tien päälle.

– Tiestön merkitys alueen matkailulle on tietenkin valtava. Lappiin tullaan paljon autolla, junalla tai lentäen, mutta loppumatka Ylläkselle tehdään aina omalla tai vuokra-autolla, tilaustaksilla tai bussilla, kertoo Visit Ylläksen toimitusjohtaja Kati Vehmas.

Toimiva tiestö palvelee sekä liikkumista että liiketoimintaa

Tiet ovat tärkeitä myös perillä Ylläksellä, jonka matkailutarjonta on levittäytynyt laajalle alueelle. Asiakkaita kuljetetaan moniin luontoaktiviteetteihin tilausbusseilla, joiden lisäksi Äkäslompolon ja Ylläsjärven kylien välillä kulkee oma aluebussi.

– Bussikuljetuksia tehdään useita päivässä, joten teiden kunto vaikuttaa suoraan liiketoimintaan ja jopa matkailuyrittäjien investointipäätöksiin. Tietyillä tieosuuksilla joudutaan kuitenkin kapeille väylille, joilla vastaan voi tulla sekä busseja että poroja. Esimerkiksi Äkäslompolo–Muonio-väli on osittain tosi kapeaa tietä. Yksi tyypillinen lähitie on Jauhojärventie, joka on huonolla kelillä ihan mahdoton ajaa, toteaa Vehmas.

Paikalliset osaavat valita talvikeleissäkin toimivimmat reitit, mutta hankalampaa on etelämpää tulevilla suomalaisilla ja etenkin auton vuokranneilla ulkomaalaisilla, joille jo penkinlämmitinkin voi olla iso ihmetyksen aihe.

– Etelästä tullaan paljon kitkarenkailla, jotka eivät ole täällä aina paras vaihtoehto. Turisteja kuljettavat monesti muualta tulevat bussikuskit ja yhä enemmän myös ulkomaiset oppaat, jotka eivät ole tottuneet Lapin olosuhteisiin.

Kunnossapidossa tulisi huomioida ruuhkahuiput ja turistit

Teiden talvikunnossapitoon ei voi aina luottaa, joten autoilussa täytyy osata varautua vaihtuviin olosuhteisiin ja tilanteisiin.

– Kun laskeudutaan Ylläksen tunturiylängöltä alemmas Rovaniemelle jokilaaksoon, ovat olosuhteet siellä kosteammat ja kuiva pakkaskeli voi vaihtua jäähän. Ilmastonmuutoksen myötä lumisateet ja lauhat ilmat ovat lisääntyneet. Kun järvet, suot ja ojat jäätyvät heikosti, ovat teillä yleistyneet niille nousevasta vedestä syntyvät ns. paannejäät. Täällä teitä ei myöskään voi suolata, koska se houkuttelisi niille poroja.

– Yksi parannustoive voisi olla Rovaniemi–Kittilä-välin talvihoitoluokan nostaminen. Esimerkiksi Kolari–Pello-väliä ylläpidetään huonoillakin keleillä paremmin kunnossa rekkaliikennettä varten.

Kaiken kaikkiaan Vehmas toivoo teiden kunnossapitoon näkökulmaa, jossa huomioidaan paremmin liikennemäärien piikit ja turistien tarpeet.

– Esimerkiksi lauantai on matkailuvarauksissa tyypillisesti ruuhkaisempi vaihtopäivä. Lisäksi koko kunnossapitoa tehdään nyt lumisateen ja paikkakuntalaisten tarpeiden mukaan, mutta se olisi tärkeintä kotimaisille ja ulkomaisille turisteille, jotka eivät ole tottuneet selviämään paikallisissa oloissa.

Lapin maakunnan maanteiden hoidosta vastaa Lapin ELY-keskus

Lapin ELY-keskus järjestää toimialueellaan valtion maanteiden kunnossapidon samalla, kun kunnat ja tiekunnat ylläpitävät omia teitään. Hoitourakointi tilataan laatuvastuuperiaatteella pääurakoitsijalta, jonka tehtävä on varmistaa, että sopimuksen vaatimukset täytetään.

– Pääurakoitsijoilla on usein hyvin vähän omaa talvihoitokalustoa, joten he teettävät auraukset ja muut käytännön toimenpiteet aliurakointina. Pääurakoitsijoiden on kuitenkin tarkkailtava työn laatua, kertoo kunnossapitovastaava Joona Peltoniemi Lapin ELY-keskuksesta.

Urakoitsijat määrittävät itse kalustoresurssinsa sen mukaan, että pystyvät hoitamaan tiestöä laatuvaatimukset täyttäen.

– Talvihoitoa tehdään pääosin kuorma-auto- ja traktorikalustolla. Jonkin verran käytetään myös tiehöyliä ja pyöräkuormaajia. Urakoitsijalla on työnjohtajia tuhatta tiekilometriä kohden 2–3, riippuen urakan vaativuudesta. He päivystävät vuorotellen ja vastaavat muun muassa laaduntarkkailusta, töiden suunnittelusta ja toimenpiteiden käynnistämisestä, sanoo Peltoniemi.

– ELY-keskuksella puolestaan on hoitourakoiden valvontatehtävissä yksi maanteiden hoidon projektipäällikkö noin 2 000 tiekilometriä kohden. Pistokoelaadunvalvontaan käytetään lisäksi ulkopuolisia laadunvalvontakonsultteja.

Tunturikohteiden erityispiirteitä

Maanteitä hoidetaan niille määritellyn hoitoluokan mukaisesti. Esimerkiksi korkeassa luokassa olevilla pääteillä tarvittavat toimenpiteet tehdään ensimmäisenä. Priorisointeihin voivat vaikuttaa myös tuuli- tai saderintamien liikkeet.

Lapin ELY-keskuksen mukaan tietyillä matkailulle tärkeillä teillä tehdään korkeamman hoitoluokan mukaista ns. täsmähoitoa, tiiviimpää säätilan seurantaa ja hoidon ennakointia etenkin lomakausien ja niiden vaihtolauantaiden sekä juhlapyhien aikaan, kun liikennemäärät kasvavat.

Tunturikohteet ovat talvella muuta tiestöä alttiimpia tuiskulumelle, ja mäkiset alueet vaativat muutenkin liukkaudentorjunnan osalta tarkkaa havainnointia ja ylläpitoa.

Myös lumetukset aiheuttavat lähialueen tiestöllä lisätoimia esimerkiksi aurauksessa, liukkaudentorjunnassa ja kuurautuneiden liikennemerkkien puhdistuksessa.

Kovalla tuulella auraukseen lähtöjä on runsaasti vaikkei sataisikaan, kun tuuli kuljettaa lunta. Lisäksi teille on asetettu pidemmät ja vahvemmat aurausviitat, jotka varustetaan näkyvyyden parantamiseksi leveillä heijastimilla.

Lapissa haasteita tuo myös paannejää, jolla tarkoitetaan maan tai kallion pinnalle kerroksittain kertyvää jäätä. Paanteet vaihtelevat keliolosuhteiden mukaan vuosittain, ja niitä ehkäisemään on erityisesti Ivalon ja Kittilän hoitourakoiden alueille tehty kymmenittäin erilaisia rakennelmia, joita urakoitsijat pitävät kunnossa.

Erityisesti vähälumisina ja kylminä talvina paanteita nousee esiin paljon. Tällöin tienkäyttäjien on tarkkailtava tiestöä tavanomaista enemmän, Lapin ELY-keskukselta muistutetaan.

 

Teksti: Harde Kovasiipi
Kuva: Eetu Leikas/Visit Ylläs