Sähköpotkulautojen plussat ja miinukset

Vuokrattavat sähköpotkulaudat eli skuutit saavuttivat kaupungeissa nopeasti suuren suosion. Ne ovatkin kätevä tapa siirtyä paikasta tai liikennevälineestä toiseen – varsinkin kun vapaan laudan käyttöönotto ja siitä luopuminen sujuvat yhtä vaivattomasti kuin matkan maksaminen älypuhelimella.

Toisaalta moni sanoo lautojen vaarantavan kävelijöiden, pyöräilijöiden ja itse lautailijoiden turvallisuutta. Kritiikkiä kuullaan siitäkin, että niitä jätetään huolettomasti paikkoihin, joissa ne ovat muiden kadulla kulkijoiden tiellä.

Valtteina helppous ja joustavuus

Mainittuja sähköpotkulautoihin liittyviä kysymyksiä pohditaan luonnollisesti myös Helsingin kaupungin liikenne ja katusuunnittelupalvelussa. Liikennejärjestelmä-yksikön päällikkö Heikki Palomäki ja suunnittelija Sirje Lappalainen suhtautuvat lähtökohtaisesti lautailuun varsin positiivisesti.

– Sähköpotkulautojen helppokäyttöisyys ja käyttäjäystävällinen toimintamalli palvelevat jo suurta käyttäjäryhmää tarjoamalla joustavuutta ja selkeitä etuja arkipäiväiseen kaupungissa liikkumiseen, kiteyttää Palomäki.

– Lisäksi lautojen käyttämä infrastruktuuri kaupunkiympäristössä on tilatehokasta ja voi potentiaalisesti edistää viihtyisien katutilojen kehitystä, kun niitä suunnitellaan pyöräilijöitä, kävelijöitä ja nykyään myös sähköpotkulautailijoita ajatellen, jatkaa Lappalainen.

Sähköpotkulaudoista on havaittu olevan iloa heillekin, joita esimerkiksi nykyinen julkinen liikenne ei täysin tavoita tai palvele, kuten yöaikaan työskentelevät tai ihmiset, jotka kokevat kaupungilla yöaikaan liikkumisen muuten turvattomaksi. Lautailun vaikutuksia liikennepäästöihin on kuitenkin vielä hankala osoittaa, sillä toistaiseksi ei ole selkeää käsitystä siitä, mitä kulkumuotoja skuuteilla tehdyt matkat Helsingissä korvaavat.

Yhteiskäyttöiset palvelut, kuten sähköpotkulaudat ja kaupunkipyörät ovat kuitenkin parhaimmillaan tärkeä osa kestäviä matkaketjuja yhdistäessään matkoja joukkoliikenteeseen.

Lautailun lieveilmiöt

Kuten julkisessa keskustelussa on nähty, ovat laudat tuoneet kaupunkiympäristöön myös akuutteja haasteita ja jopa konflikteja katutilaa käyttävien eri ryhmien välille.
– Saamme tasaisesti palautetta, josta suurin osa koskee pysäköintikäyttäytymistä, jalkakäytävällä ajoa ja liikaa ajonopeutta sekä infrastruktuurin puutteita. Palautteen perusteella ongelmia syntyy eniten kävelijöiden kanssa ja jalankululle tarkoitetuissa tiloissa, toteaa Lappalainen.

Palautetta tulee myös paljon kaupungin eri toimijoilta, joiden mukaan lautoja on pysäköity esimerkiksi kiinteistöjen ja palvelujen sisäänkäynneille ja tonttien ajoväylille. Huonosti pysäköidyistä laudoista voi olla harmia kunnossapidolle, näkö- ja liikuntarajoitteisille sekä kaupungin viihtyisyydelle ja jossain määrin myös yleiselle liikenneturvallisuudelle.

Usein turvallisuusriskit kohdistuvat kuitenkin lautailijaan itseensä. Kokemattomuus tai päihtymystila voi heikentää laudan hallintaa, ajonopeuden arviointia ja reaktiokykyä, jolloin seurauksena on kaatuminen. Palomäen mukaan juuri kaatumiset ovatkin uusi liikenneturvallisuuteen liittyvä ongelma, johon mietitään jatkuvasti erilaisia ratkaisuja.

Yhteistyö alan toimijoiden kanssa

Sähköpotkulautoihin liittyvät pulmat juontuvat paljolti siitä, että ne ovat täysin uusi liikkumismuoto, joihin ei olla totuttu kaupunkina, käyttäjinä, ei-käyttäjinä tai edes alan toimijoina. Sesonkiaikana skuuttien määrä on valtava, ja kaupungilla on hyvin rajalliset valtuudet ohjata katualueillaan tapahtuvaa yritystoimintaa – etenkin, kun tähän liikkumisen palveluun ei tarvita kauppapaikkaa tai toimilupaa. Ongelmiin on kuitenkin tartuttu operaattorien ja kaupungin yhteistyöllä, jossa haetaan ratkaisuja turvallisuus- ja pysäköintikysymyksiin erityisesti ydin- keskustan alueella.

– Haluamme löytää yhdessä ratkaisuja, joilla palvelun käyttö on tulevaisuudessa entistä turvallisempaa, eikä niistä kaupunkilaisille aiheutuviin haittoihin tarvitsisi puuttua voimakkailla rajoittamistoimenpiteillä, sanoo Palomäki.

Hänen mukaansa yhteistyö on lähtenyt liikkeelle hyvin. Kaupunki on tuonut aktiivisesti esiin kaupunkilaisten huolia, joihin on suhtauduttu ratkaisukeskeisesti. Kaikki keskustelut on käyty hyvässä hengessä, ja parhaillaan suunnitellaan tulevan kevään sekä kesän ratkaisuja.

Kokonaiskuva tarkentuu ajan myötä

Yhteistyön tuloksena sähköpotkulautojen enimmäisnopeuksia laskettiin syksyllä 25:stä 20 kilometriin tunnissa ja öisin 15 kilometriin tunnissa. Syyskuussa Helsingissä käynnistyi myös kokeilu, jossa vuokralaudat otettiin viikonloppuöisin kokonaan pois käytöstä.

Nämä rajoitukset ovat näkyneet selkeästi vähentyneinä tapaturmina, mutta kovin tarkkaa aineistoa tai analyysia aiheesta ei ole vielä saatavilla.

– Meillä on käynnissä tutkimushanke, jossa seurataan rajoituksien vaikutuksia ja tutkitaan sähköpotkulautojen käyttöä myös laajemmassa mitassa, kertoo Palomäki. Kaiken kaikkiaan sähköpotkulautailu on melko tuore ilmiö, josta saadaan kattavampi kokonaiskuva vasta ajan, kokemusten ja tutkimusten myötä. Palomäki ja Lappalainen kuitenkin toivovat, että yhdessä eri toimijoiden kanssa lautailua saadaan kehitettyä edelleen kestävämmäksi, turvallisemmaksi ja toimivammaksi osaksi kaupungin liikennejärjestelmää.

Palveluntarjoaja TIER uskoo lautojen päästövaikutuksiin

Euroopan johtaviin sähköpotkulautojen vuokraajiin kuuluva saksalaisyritys TIER toi skuuttinsa Suomeen vajaat kolme vuotta sitten. TIER Finlandin maajohtaja Elina Bürkland vahvistaa, että laudat muokanneet nopeasti kaupunkiympäristöä ja monipuolistaneet kaupunkilaisten liikkumisvaihtoehtoja.

– Ne ovat tuoneet nimenomaan lyhyille matkoille uuden, muuta liikennettä täydentävän kulkumuodon. Esimerkiksi Turussa julkinen liikenne perustuu lähinnä bussiverkostoon, jossa lähin reitti tai pysäkki on usein kaukana kulkijan määränpäästä tai bussivuorot ovat harvassa. Pääkaupunkiseudulla liikkumiseen on tarjolla vaihtoehtoja metrosta ratikkaan ja bussiin, mutta sähköpotkulaudat helpottavat siirtymistä niiden välillä.

Joustavuuden lisäksi sähköpotkulautojen etuna mainitaan usein ympäristöystävällisyys. Lautojen päästöt liittyvät niiden valmistusvaiheeseen, sillä käytössä sähkötoimiset skuutit ovat päästöttömiä. TIER on tarkastellut laskentamallillaan, kuinka automatkojen korvaaminen potkulaudoilla näkyy liikenteeseen liittyvissä päästöissä.

– Jos oletetaan, että automatkoja korvanneet lautailijat olisivat muuten ajaneet henkilöautolla, vähensivät sähköpotkulaudoillamme ajetut matkat vuonna 2021 Helsingin liikenteen päästöjä jopa 3,8 %. Luku on toki laskennallinen, mutta varmasti suuntaa antava. Lisäksi uusimmat potkulautamallit tuottavat jo yli 70 % vähemmän päästöjä yksityisautoihin verrattuna, kertoo Bürkland.

Enemmän hyöty- kuin huvikäyttöä

Toistaiseksi lautailun ovat löytäneet parhaiten nuorehkot käyttäjät, ja TIERin osalta enimmäkseen alle 40-vuotiaat. Bürklandin mukaan heidän asiakkaansa ovatkin keskimäärin hieman vanhempia kuin kilpailijoilla, ja kyselyjen mukaan lautailu liittyy pääosin arjen asiointiin.

– Noin 2/3 asiakkaistamme kertoo käyttävänsä lautoja jatkuvasti työ- ja koulumatkoihin, kauppareissuille ja harrastusmenoihin. Lisäksi 25 % yhdistää lautailun säännöllisesti julkisen liikenteen matkoihin. Eli lopulta vain osa käytöstä on silkkaa vapaa-ajan ajelua.

Suomessa sähköpotkulautailuun liittyvä erityispiirre on ajettujen matkojen suurempi pituus. Skuuteilla kuljetaan sitä pidempään, mitä pienemmästä kaupungista ja vähemmän tiiviistä julkisen liikenteen verkosta on kyse. Tällöin matka-aika voi venyä 10 minuuttiin ja ylikin.

– Toinen kiinnostava havainto on, että Suomessa laudoilla on enemmän naiskäyttäjiä kuin muualla Pohjoismaissa tai Euroopassa. Naisten osuuden ero esimerkiksi Ranskaan verrattuna on lähes 20 %.

Helsinki on oma lukunsa lautailussakin

Sähköpotkulautoihin liittyvän kritiikin suhteen Suomi tuntuu jakautuvan kahtia. Kehä I:n sisällä negatiivista palautetta tulee paljon nimenomaan lautojen pysäköinnistä. Tämä on tietenkin ymmärrettävää alueella, jossa on eniten sekä lautoja että niitä vuokraavia yrityksiä.

– Tällä hetkellä Helsingissä operoivat TIER, Voi, Lime ja Dott. Toimijoiden ja lautojen määrä on suuri suhteessa siihen, ettei kaupunki ole kapeine jalkakäytävineen kaikilta osin kovin lautailuystävällinen. Myös onnettomuusriskeistä on puhuttu eniten Helsingissä, mutta toki muissakin suurissa kaupungeissa. Vastaavasti esimerkiksi Lahdessa on vahinkoja sattunut todella vähän, sanoo Bürkland.

Hän muistuttaa, että skuutit ovat vielä tuore ilmiö, jonka käyttöön ei ole vakiintunutta kulttuuria. Ne ovat kätevä kulkupeli vaikkapa ravintolasta kotiin lähdettäessä, mutta vaativat ajoneuvona myös oman päihtymisen tason arviointia.

Toiveena yhteiset pelisäännöt kaikille toimijoille

Bürkland korostaa, että ongelmiin on paljon ratkaisuvaihtoehtoja, ja mainitsee esimerkkinä ns. kannustetut pysäköintipaikat. Jos laudoille tarkoitettuja pysäköintitolppia tai -telineitä olisi tarjolla tarpeeksi tiheästi, oppisivat ihmiset pian myös käyttämään niitä. Norjan liikenne- tutkimuslaitoksen mukaan sopiva tiheys olisi 150–200 metriä.

– Lisäksi olemme muun muassa Tukholmassa testanneet hyvin tuloksin rahallista kannustinta, jossa laudan telineeseen jättäminen alentaa ajolaskua. Malmössä taas kokeiltiin valokuvan ottamista pysäköinnin yhteydessä. Järjestelmä antoi käyttäjälle palautetta kuvista, ja kahdessa kuukaudessa saavutettiin jopa 60 %:n parannus pysäköintitavoissa.

Turvallisuuden parantamisessa Bürkland uskoo kilpailutukseen sekä yhteistyön ja lainsäädännön kehittämiseen.

– Rajoittamalla eri toimijoiden, toimintamallien ja itse lautojen määrää voidaan niiden käyttöä kontrolloida paremmin. Lisäksi promillerajan säätäminen sähköpotkulaudoille muiden moottoriajoneuvojen tapaan olisi uusi ja selvä viesti käyttäjille olla ajamatta päihteiden vaikutuksen alaisena. Hän pitää tarpeellisina myös lautailun nopeus- ja käyttörajoituksia, kunhan ne ovat järkeviä ja kohdistuvat tosiasiallisiin ongelmiin. Tärkeää on, että kaikki toimijat sitoutetaan lain tai sopimusten kautta yhteisiin pelisääntöihin – muuten niistä on liian helppo irtautua ja yrittää jopa erottua siten kilpailussa.

Loppuvuonna 2021 kaikki Helsingin operaattorit osallistuivatkin viikonloppuöiden rajoituskokeiluun.

– Sen vaikutuksista ei ole vielä tutkimustuloksia, ja niiden arviointia hankaloittavat monet muuttujat. Kokeilun ajankohtana lautojen käyttöaste oli muutenkin laskenut kesäajasta, ja siihen vaikuttivat lisäksi koronapandemiasta johtuvat ravintolarajoitukset, huomauttaa Bürkland.

Sähköpotkulaudat ovat tulleet jäädäkseen

Kaiken kaikkiaan Bürkland on varma, että yhdessä kaupunkien päättäjien kanssa lautailusta saadaan järkevä, kaikkia palveleva ja päästöjä vähentävä liikennemuoto. Yhteistyöhön on ollut eniten tarvetta Helsingissä, mutta muutkin kaupungit ovat aktivoituneet huomattuaan, että lautailu on tullut jäädäkseen ja siihen liittyy kaiken muun liikenteen tavoin sekä hyötyjä että ratkaistavia ongelmia.

– Tällä hetkellä koko liikenne on mielettömässä murroksessa, ja kehitys kiihtyy vuosi vuodelta. Sähköpotkulaudat vakiinnuttavat varmasti paikkansa muiden kulkumuotojen joukossa ja tukevat niitä jatkossa yhä paremmin.

Toivon, että alalle tulee lisää laatustandardeja ja lautailu huomioidaan myös lainsäädännössä esimerkiksi käytön promillerajan suhteen. Elina Bürkland muistuttaa, että itseasiassa skuutit ovat merkittävin uutuus kaupunkiliikenteeseen sitten 1980-luvun lopun skeittilautojen.

– Matka on ollut huikea, mutta paljon on vielä tehtävää. Odotan innolla, mitä tulevaisuus tuo tullessaan!

 

TEKSTI: Harde Kovasiipi KUVAT: TIER