Puolueiden nuorisojärjestöjen puheenjohtajat: tiestön merkitys on valtava

Väylät ja liikenne -päivillä Hämeenlinnassa maaliskuussa kohtaa suomalaisen liikennepolitiikan tulevaisuus, kun puolueiden nuorisojärjestöjen puheenjohtajia kokoontuu paneelikeskusteluun kertomaan näkemyksistään ja järjestöjensä linjauksista. Tässä jutussa voi tutustua alustavasti kunkin puheenjohtajan ajatuksiin liikennepolitiikasta.

 

ALEKSI SANDROOS, Keskustanuoret

1. Millainen on tiestön merkitys suomalaisessa liikennejärjestelmässä?

Tiestöllä on valtava merkitys koko liikennejärjestelmässämme. Myös tulevaisuudessa suomalaisten yleisin liikkumismuoto on teitä pitkin, vaikka raideliikenteenkin kehittämistä tulee jatkaa. Tällä hetkellä suomalaiset tiet ovat liian huonossa kunnossa. Keskustanuoret panostaisivatkin korjausvelan vähentämiseen.

2. Mikä on liikenteen ja liikenneverkkojen sekä niiden kunnon merkitys suomalaiselle yhteiskunnalle?

Suomi on laajasti asuttu maa. Teiden kunto on taattava etenkin maaseudulla, mutta myös kaupungeissa. Koko Suomen pitäminen asuttuna on turvallisuuspoliittinen kysymys. Alueiden kehittyminen vaatii toimivia ja alueellisesti tasavertaisia liikenneverkkoja. Ilman tätä Suomessa ei voi kehittyä tasapuolista elinkeinoelämää.

3. Kuinka liikenne pitäisi järjestää alueilla, joissa ei ole joukkoliikennettä?

Keskustanuoret uskovat yksityisautoilun säilyvän tärkeimpänä vaihtoehtona alueilla, joissa joukkoliikennettä ei voida toteuttaa. Kehittäisimme biopolttoaineiden ja kaasun verottomuudella sekä sähköautojen jakelupisteiden laajentamisella yksityisautoilun mahdollisuuksia. Vihreässä siirtymässä jokaiselle meistä tulee löytää oikeudenmukainen ja edullinen tapa liikkua.

4. Voisiko Suomi toimia älyliikenteen edelläkävijänä? Jos voi, millaiset edellytykset tähän ovat?

Suomen tulee olla älyliikenteen edelläkävijä, sillä suomalaisten valmiudet älyteknologian haltuun ottamiseksi ovat keskivertoa paremmat. Erityisen suuria mahdollisuuksia älyliikenne antaa päästöjen vähentämiseen, ruuhkien välttämiseen ja toimivampaa pysäköintiin. Keskustanuorten mielestä tutkimus-,koulutus- ja innovaatiotoimintaa tulee lisätä myös älyliikenteen osalta.

5. Millaista tulevien sukupolvien älyliikenteen tulisi olla?

Meidän on valmistauduttava robotiikkaan paremmin. Esimerkiksi Länsimetron ajamisessa ihmiskuljettajien piti jo olla historiaa. Robotiikkaan panostamisen tulee olla kaiken liikennetoiminnan lähtökohta, sillä se lisää sekä päästöttömyyttä että turvallisuutta.

IDA LEINO, Kokoomusnuoret

1. Millainen on tiestön merkitys suomalaisessa liikennejärjestelmässä?

Tiestöllä on yhä suuri merkitys suomalaisessa liikennejärjestelmässä. Tulemme myös tulevaisuudessa tarvitsemaan tieverkkoa, koska emme vielä tiedä, mitkä kulkumuodot muodostavat liikenteen valtavirran kymmenien vuosien kuluttua. Kaikkialle tuskin tulee pääsemään julkisen liikenteen avulla, joten tarvitsemme tietä täällä harvaan asutussa Suomessa.

2. Mikä on liikenteen ja liikenneverkkojen sekä niiden kunnon merkitys suomalaiselle yhteiskunnalle?

Liikenneverkon merkitys on tärkeä niin yksilön kuin elinkeinoelämänkin kannalta. Kaikilla ei ole mahdollisuutta kulkea julkisen liikenteen välineillä, joten liikenneverkko mahdollistaa elintärkeät kulkureitit julkisen liikenteen ulkopuolella. Vähäliikenteisistä päällystetyistä teistä huonossa kunnossa on 20 prosenttia ja korjausvelka kasvaa, kun väylien priorisoinnit menevät vilkkaasti liikennöidyille väylille. Tieverkko tulee priorisoida ylläpidon eri tasoille ja hoitovelka taittaa vuoteen 2030 mennessä.

3. Kuinka liikenne pitäisi järjestää alueilla, joissa ei ole joukkoliikennettä?

Tulevaisuudessa näen kimppa-autojen sekä robottiautojen yleistyvän. En usko, että kaikkien on esimerkiksi välttämätöntä kulkea omalla autolla joka paikkaan, vaan kulkeminen tapahtuu joko yhteisomistetulla autolla, alustatalousyrityksen autolla tai robottiautolla. Liikenteen sähköistymistä tulee vauhdittaa koko maan kattavalla latausinfrastruktuurilla.

4. Voisiko Suomi toimia älyliikenteen edelläkävijänä? Jos voi, millaiset edellytykset tähän ovat?

Voisi hyvinkin toimia. Esimerkiksi Tampereella robottiautoja on testattu jo vuoden verran ja tällä hetkellä koeajoja tehdään robottibusseilla. Suomen sää saattaa olla vaikeimmasta päästä erilaisten innovaatioiden kehittämiselle, sillä pakkaset haastavat kalustoa ja vievät paljon sähköä. Toisaalta jos näissä olosuhteissa jokin liikkumismuoto saadaan toimimaan, toimii se monessa muussakin paikassa.

5. Millaista tulevien sukupolvien älyliikenteen tulisi olla?

Meidän tulee miettiä jatkuvasti keinoja vähentää liikenteen päästöjä. Älyliikenteessä on paljon potentiaalia ratkomaan juuri näitä kysymyksiä. Ihmisten täytyy tulevaisuudessakin liikkua paikasta toiseen ja mielellään mahdollisimman ympäristöystävällisesti. Kun ihmisellä on lähes aina mukanaan älylaite, myös liikkuminen on tehokkaampaa. Käytössä ovat kartat, joukkoliikenteen sovellukset, kaupunkipyörien sovellus, potkulautasovellus, parkkisovellus ja liuta ruokasovelluksia. Todennäköisesti tulevaisuudessa yleistyvät myös robottiautot ja -bussit sekä dronet, jotka kuljettavat ilmateitse tavaroita paikasta toiseen.

PINJA PERHOLEHTO, Demarinuoret

1. Millainen on tiestön merkitys suomalaisessa liikennejärjestelmässä?

Ihmisten ja raaka-aineiden sujuvan ja kestävän liikkumisen edistäminen on koko maan viennin, elinvoiman ja hyvinvoinnin kannalta tärkeää. On alueiden elinehto, että saavutettavuudesta ja kattavista liikenneyhteyksistä huolehditaan.

2. Mikä on liikenteen ja liikenneverkkojen sekä niiden kunnon merkitys suomalaiselle yhteiskunnalle?

Toimivat, turvalliset ja nopeat liikenneyhteydet varmistavat sujuvan arjen ja elinkeinoelämän toimintamahdollisuudet. Toimivien ja nopeiden yhteyksien ansiosta työssäkäyntialueet laajenevat ja asuinpaikkansa voi valita joustavammin. Kaupunkiseuduilla oikein kohdennetut investoinnit joukkoliikenteeseen vauhdittavat myös yksityisen sektorin asunto- ja palveluinvestointeja.

3. Kuinka liikenne pitäisi järjestää alueilla, joissa ei ole joukkoliikennettä?

Julkisen liikenteen parantaminen vähäisten matkustajamäärien ja pitkien etäisyyksien takia ei ole realismia juuri tässä hetkessä. Näiden alueiden kannalta sujuva liityntäpysäköinti, yhteiskäyttöautot, kaupunkipyörät, erilaiset kutsuliikenteen muodot sekä esimerkiksi toimivat ja laajat koulukyydit ovat tärkeitä. Myös teiden kunnossapitoon ja turvallisuuteen vaikuttavien tekijöiden, kuten valaistuksen ja nopeusrajoitusten, tulee olla kunnolla järjestettyjä.

4. Voisiko Suomi toimia älyliikenteen edelläkävijänä? Jos voi, millaiset edellytykset tähän ovat?

Ilmastonmuutos ja digitaalinen kehitys muokkaavat nopeasti tapoja liikkua. Suomen kannattaa pyrkiä edelläkävijyyteen ja aloitteellisuuteen parhaiden teknologioiden kehittämisessä ja käyttöönotossa, sillä potentiaalia etenkin vihreän siirtymän ja liikenneturvallisuuden kannalta on valtavasti. Liikenteen digitalisoinnin ja automaation edistäminen paitsi parantaa Suomen toimivuutta ja saavutettavuutta, tarjoaa innovaatiohakuisille toimijoille mahdollisuuksia menestyä kasvavilla markkinoilla.

5. Millaista tulevien sukupolvien älyliikenteen tulisi olla?

Älyliikenteen tulee keskittyä erityisesti logistiikan tarpeisiin ja yksityisautoilulle vaihtoehtoisten kulkutapojen kehittämiseen. Joukkoliikenteen käytön helpottamisessa keskeistä on edistää eri liikennemuotojen ja liikennöitsijöiden yhdistelyä matkaketjuiksi sekä mahdollistaa yhtenäiset lippujärjestelmät avoimien rajapintojen avulla. Kiinnostavia innovaatioita jo tänä päivänä ovat muun muassa vähäpäästöisempien kulkutapojen liikennevaloetuudet risteyksissä, teiden kunnon mittaaminen sensoreilla, suojateiden varoitusjärjestelmät näkövammaisten turvallisuuden parantamiseksi sekä yhteiskäyttöiset resurssit, kuten autot ja polkupyörät. Kaikilla näillä ratkaisuilla voidaan kannustaa ihmisiä turvalliseen, tehokkaaseen ja kestävään liikkumiseen.

JAMI HAAVISTO, Vihreät nuoret

1. Millainen on tiestön merkitys suomalaisessa liikennejärjestelmässä?

Tiet ovat tavallaan simppeliä infrastruktuuria: tasaista ja esteetöntä maata pisteestä A pisteeseen B. Teitä voi kuitenkin hyödyntää monipuolisesti, luotettavasti ja joustavasti eri käyttötarkoituksiin. Oli määränpää mikä tahansa, useimmiten vähintään alku ja loppu taittuvat tietä pitkin. Näen siis tiestön roolin paitsi itsenäisenä osana liikennejärjestelmää myös muita liikennejärjestelmän osia, kuten raideliikennettä ja vesireittejä, täydentävänä elementtinä.

2. Mikä on liikenteen ja liikenneverkkojen sekä niiden kunnon merkitys suomalaiselle yhteiskunnalle?

Suomalainen yhteiskunta toimii vain, jos ihmiset, tavara ja tieto liikkuvat vapaasti paikasta toiseen. Tämä on markkinatalouden perusedellytys. Jos liikenteen perusedellytys sakkaa, se vaikuttaa suomalaisten hyvinvointiin, vapauteen ja talouteen. Tätä voi testata ajatusleikillä: kauan oma kotipitäjä pysyisi pystyssä ilman fyysisiä yhteyksiä ulkopuoliseen maailmaan?

3. Kuinka liikenne pitäisi järjestää alueilla, joissa ei ole joukkoliikennettä?

On varmasti kaikille selvää, että suuressa osassa Suomea liikkuminen on kätevintä omalla autolla. Liikenteen päästöjä vähennettäessä on pidettävä huolta siitä, että fossiilisten polttoaineiden käyttöä vähennetään siellä, missä se on helpointa: kaupungeissa ja kaupunkiseuduilla. Olisi toivottavaa, että joukkoliikennettä voitaisiin palauttaa sellaisille alueille, joissa sitä on aiemmin ollut. Samalla tulisi huolehtia myös turvallisen kävelyn ja pyöräilyn edellytyksistä. Tämä tekisi liikenteestä yhdenvertaisempaa, sillä suurten kaupunkien ulkopuolella asuvat lapset ja ajokortittomat ikäihmiset eivät pääse välttämättä lainkaan liikkumaan itsenäisesti. Ehkäpä kutsuliikenteestä löytyisi apu tähän ongelmaan?

4. Voisiko Suomi toimia älyliikenteen edelläkävijänä? Jos voi, millaiset edellytykset tähän ovat?

Tietenkin voi. Jotta älyliikenne voisi toimia kitkattomasti, täytyy fyysisen liikenneinfrastruktuurin lisäksi löytyä myös nopeat tietoliikenneyhteydet ja osaamista kerätyn datan hyödyntämiseen. Finntraffic kerää jo nyt valtavia määriä dataa, jota on valjastettu käyttöön monissa hyödyllisissä sovelluksissa. Lisäksi monissa Suomen kaupungeissa on jo vuosia testattu autonomista liikennettä. Tästä kaikesta pitäisi löytyä tarvittavat eväät menestykseen.

5. Millaista tulevien sukupolvien älyliikenteen tulisi olla?

En lähde arvailemaan, mihin suuntaan kehitys tästä kulkee – poliitikot ovat nimittäin keskimäärin aika kehnoja ennustajia. Kuitenkin toivon, että seuraavien vuosikymmenten aikana älyliikenne auttaa meitä tekemään liikenteestä ekologisempaa, turvallisempaa ja yhdenvertaisempaa.

 

Koonnut: Mikko Aaltonen 
Kuva: Shutterstock