Onnettomuustilastot valottavat liikenneturvallisuuden kehitystä Suomessa

Tilastokeskuksen virallisen liikenneonnettomuustilaston mukaan tieliikenteessä kuolleiden määrä oli viimeisen kerran yli 400 vuonna 2002, viimeisen kerran yli 300 vuonna 2008 ja viimeisen kerran yli 200 vuonna 2021. Vuonna 2022 tieliikenteessä kuoli 196 henkilöä ja ennakkotietojen perusteella myös vuonna 2023 liikennekuolemat jäivät alle kahdensadan.

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien toimintaa koordinoivan Onnettomuustietoinstituutti OTIn tilastollinen tietokanta kertoo liikennekuolemien kehityksestä samaa hyvää tarinaa, vaikka Tutkijalautakunta-aineiston luvut eivät ole täysin yhteneviä Tilastokeskuksen julkaisemien lukujen kanssa.

Suomi on liikenneturvallisuudessa Euroopan kärkimaita. Euroopan liikenneturvallisuusneuvosto ETSC:n tuoreen raportin mukaan vuonna 2023 Suomen tieliikenteessä kuoli 33 henkilöä miljoonaa asukasta kohden, kun EU-maiden keskiarvo oli 46. Vuoden 2023 tietojen perusteella Suomi oli seitsemänneksi paras EU-maista, kun vuonna 2013 sijoitus oli 13. Suomi sijoittuu korkealle myös kymmenen vuoden aikana eniten liikennekuolemia vähentäneiden maiden joukossa. 

Mainittakoon, että koronavirusaikana useiden maiden liikennekuolemien määrä laski äkillisesti, mutta Suomen liikennekuolemien trendiin korona-aika ei sen sijaan erityisemmin vaikuttanut. Suomessa pandemia-aika näkyi kuitenkin selvästi liikennemäärän eroihin herkästi reagoivassa vakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilastossa, jossa raportoitiin viidenneksen vahinkomäärän lasku vuonna 2020.

Mistä hyvä kehitys on peräisin?

OTIn tilaston mukaan viimeisimmän kahdenkymmenen vuoden aikana tieliikenneonnettomuuksien kuolonuhreista suurin osa, noin 60 prosenttia, on ollut henkilöautojen kuljettajia ja matkustajia. Tässä ryhmässä on tapahtunut myös kappalemääräisesti merkittävin kuolleiden määrän vähenemä. Parikymmentä vuotta sitten henkilöautoissa kuoli vuosittain 200–230 henkilöä, kun viimeisimpinä vuosina kuolleita on ollut noin 120. Yli puolet kuolleiden kokonaisvähenemästä selittyykin henkilöautoissa kuolleiden vähentyneellä määrällä.

Henkilöautoissa kuolleiden jälkeen seuraavaksi eniten ovat vähentyneet tieliikenteessä kuolleiden jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden määrät. Jalankulkijoita kuolee tieliikenteessä nykyisin vuosittain noin 30 vähemmän parinkymmenen vuoden takaiseen verrattuna ja polkupyöräilijöitäkin noin 15 vähemmän. Jalankulkijoiden, polkupyöräilijöiden ja henkilöautoilijoiden kuolemien vähentymät selittävät yhdessä 85 prosenttia liikennekuolemien kokonaisvähenemästä ja muut kulkutavat loput 15 prosenttia.

Hyvä uutinen on myös se, että yhdessäkään ajoneuvotyypissä kuolleiden määrä ei ole olennaisesti kasvanut parinkymmenen vuoden aikana. Ajoneuvokohtaisessa tarkastelussa mielenkiintoista on se, että onnettomuuksissa kuolleiden moottoripyöräilijöiden vuotuinen määrä on pysynyt pitkään suunnilleen samana. Onnettomuuksissa on kuollut vuodesta toiseen noin 20 moottoripyöräilijää ja niiden matkustajaa.

Vuonna 2023 tapahtunutta

Vuonna 2023 tapahtuneista liikenneonnettomuuksista on käytettävissä vasta karkeita ennakkotietoja, koska tätä kirjoitettaessa useimpien onnettomuuksien tutkinnat ja vuosiaineiston kokoaminen olivat vielä kesken. Ennakkotietojen mukaan edellisiin vuosiin verrattuna vuonna 2023 vähenivät moottoriajoneuvojen väliset yhteenajo-onnettomuudet ja niistä varsinkin kohtaamisonnettomuudet.

Onnettomuudet vähenivät erityisesti valta- ja kantateillä, henkilöautoilijoilla ja toisaalta 25–44-vuotiaiden kuljettajien aiheuttamina. Vuosi 2023 oli kaiken kaikkiaan positiivinen valta- ja kantateillä, sillä myös muiden kuin kohtaamisonnettomuuksien määrät vähenivät niillä selvästi: suistumisonnettomuuksia oli viisi vähemmän ja esimerkiksi onnettomuustyypiltään muihin onnettomuuksiin lukeutuvia peräänajoja tapahtui neljä vähemmän kuin vuonna 2022. 

Vuonna 2023 menehtyi ennakkotietojen mukaan 20 jalankulkijaa, 22 pyöräilijää sekä yksi kevyellä sähköajoneuvolla liikkunut henkilö. Jalankulku- ja pyöräilyonnettomuuksia oli 43, mikä on kuusi enemmän kuin vuonna 2022.

Moottoripyöräilyn muuttumaton tilanne

Moottoripyöräonnettomuuksissa kuoli viimeisten kymmenen vuoden aikana (2014–2023) 185 moottoripyörän kuljettajaa ja yhdeksän matkustajaa. Kuolleista 68 (35 %) oli joko yhteenajo-onnettomuuden pääaiheuttajia tai pääaiheuttajan kyydissä.

Tieltä suistumisen kaltaisissa yksittäisonnettomuuksissa kuoli 77 moottoripyöräilijää (40 %) ja eläinonnettomuuksissa kuoli 12 moottoripyöräilijää. Yhteenajojen vastapuolina kuoli 37 moottoripyöräilijää (19 %). Onnettomuuksissa kuolleista moottoripyöräilijöistä suurimmat ikäryhmät olivat 25–44-vuotiaat (32 %) ja 45–64-vuotiaat (29 %).

Toisin kuin autoilijoilla pakollisten turvavarusteiden käyttämättömyys ei näy merkittävänä ongelmana moottoripyöräilijöiden kuolemissa. Lähes jokainen moottoripyöräonnettomuuden uhri käytti suojakypärää, mutta osalla kypärän hihna oli jäänyt löysälle tai kokonaan kiinnittämättä, minkä vuoksi kypärä lensi päästä onnettomuuden yhteydessä.

Monet moottoripyöräonnettomuudet olivat seurausta turhasta riskinotosta. Kuolemaan johtaneen onnettomuuden vuosina 2013–2022 aiheuttaneista moottoripyöräilijöistä yli puolet (66 %) ajoi onnettomuushetkellä ylinopeutta vähintään 10 km/h. Valtaosa ajoi huomattavaa, yli 30 km/h ylinopeutta. Kolmannes (35 %) onnettomuuden aiheuttaneista motoristeista oli päihtyneitä.

Muiden kuin moottoripyöräilijöiden aiheuttamat moottoripyöräonnettomuudet tapahtuivat yleensä kääntymistilanteissa. Tyyppitapauksessa toisen moottoriajoneuvon kuljettaja kääntyi vasemmalle, vastakkaisesta tai risteävästä suunnasta lähestyneen moottoripyöräilijän eteen. Tyypillistä oli, ettei toisen ajoneuvon kuljettaja ollut havainnut moottoripyöräilijää ennen kääntymistä.

Kolmannes (34 %) kuolemaan johtaneisiin tieliikenneonnettomuuksiin osallisista moottoripyöräilijöistä ajoi selvin päin, enintään 9 km/h ylinopeutta ja oli voimassa olevan moottoripyöräajokortin haltija. Nämä moottoripyöräilijät joutuivat muita tyypillisemmin toisten moottoriajoneuvonkuljettajien aiheuttamiin onnettomuuksiin tai eläinonnettomuuksiin.

Moottoripyöräilyn kannalta positiivista on se, että vakuutusyhtiöiden liikennevakuutuksesta korvaamiin vahinkoihin osallisten moottoripyöräilijöiden määrä on vähentynyt kymmenen vuoden tarkastelujaksolla. Kymmenen vuotta sitten liikennevahingoissa oli osallisena noin 1 900 moottoripyöräilijää vuodessa, kun vuonna 2022 heitä oli noin 1 300. Myös moottoripyöräilijöiden henkilövahingot ovat viime vuosina vähentyneet.

Liikenneturvallisuuskehityksen keskeisiä kulmakiviä

Matkalla kohti nollaa liikennekuolemaa on vielä monta kiveä kammettavana. Ehkä joitakin kiviä joudutaan jopa räjäyttämään ja etsimään kokonaan uusia lähestymiskeinoja. Moottoriajoneuvoliikenteessä tärkeimpiä puuttumista vaativia aihealueita ovat moninaiset ajoterveysongelmat päihderiippuvuus mukaan lukien, turvavyön käyttämättömyys, ylinopeudet, vanha autokanta sekä ajosuuntien fyysinen erottelemattomuus maanteillä.

Tutkijalautakuntien arvioiden mukaan joka toisella kuolonkolarin aiheuttajakuljettajalla on ollut jonkinasteisia onnettomuuden syntyyn vaikuttaneita terveysongelmia. Turvavyö on pelastanut ihmisiä jo yli puoli vuosisataa, mutta turvavyön käyttämättömyyttä esiintyy edelleen huolestuttavan paljon. Viime aikoina turvavyön käyttö olisi voinut pelastaa vuosittain 40:n autoissa kuolleen hengen. 

Monta onnettomuutta olisi ylipäänsä voinut jäädä tapahtumatta tai seuraukset olisivat ainakin voineet olla lievempiä, jos kuljettajat olisivat ajaneet uudemmilla, edistyneempää turvatekniikkaa sisältävillä autoilla ja pitäneet huolta renkaidensa kunnosta.

Nykyinen liikennejärjestelmä mahdollistaa edelleen sellaisten onnettomuuksien tapahtumisen, joissa kuolee sääntöjen mukaisesti liikkuneita ihmisiä. Ihmiskehon keston rajat tulevat vastaan, vaikka alla olisi uusi, turvallinen auto. On paljon näyttöä siitä, että jo taajamanopeuksilla tapahtuneiden onnettomuuksien törmäysvoimat saattavat olla kohtalokkaita erityisesti iäkkäimmille ihmisille.

Oma lukunsa ovat jalankulkijat, polkupyöräilijät ja muut vailla ajoneuvon korin suojaa olevat tienkäyttäjät. Jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden kuolemissa ovat jo kauan olleet merkittävimpänä ryhmänä yli 65-vuotiaat tienkäyttäjät. Vuosina 2018–2022 tieliikenteessä kuolleista jalankulkijoista ja polkupyöräilijöistä joka toinen oli yli 64-vuotias. Iäkkäimpien ihmisten omin voimin liikkumisen turvaamisen onkin oltava yksi liikenneturvallisuustyön tulevien vuosien keskeisimmistä teemoista.

Vakavien vammautumisten tilastoinnin haasteet

Liikenneonnettomuuksissa syntyviä vakavia vammautumisia tulisi ehkäistä samalla intensiteetillä kuin kuolemia. Tiedonpuute kuitenkin vaikeuttaa tehokkaimpien toimenpiteiden valintaa ja kohdentamista. Vain pieni osa vakavista vammautumisista tulee poliisin tietoon, ja sitä myötä viralliseen tieliikenneonnettomuustilastoon.

Etenkin polkupyöräilijöiden ja moottoripyöräilijöiden vakavien vammautumisten tiedetään olevan hyvin alitilastoituja. Tiedonsaantia kehitetään mm. valtakunnallisen liikenneturvallisuusstrategian velvoittamana ja esimerkiksi OTI on kehittänyt tarkoitusta varten uuden aiempaa kevyemmän liikenneonnettomuuksien tutkintamenetelmän.

Suomelle ansaittu palkinto

Suomessa liikenneturvallisuuden hyväksi tehty työ sai ansaitsemansa palkinnon Brysselissä 19.6.2024, kun liikenneministeri Lulu Ranne vastaanotti Suomen edustajana Euroopan liikenneturvallisuusneuvosto ETSC:n myöntämän PIN Award -palkinnon. Vuosittainen palkinto myönnetään liikenneturvallisuuttaan edistäneelle ja hyviä käytäntöjä kehittäneelle maalle. Suomen palkitsemisperusteita olivat muun muassa liikennekuolemien pitkäjaksoinen vähentäminen sekä kansainvälisesti ainutlaatuisen liikenneonnettomuuksien tutkintatoiminnan ylläpitäminen.

 

Teksti: Esa Räty/OTI
Kuva: Shutterstock