Muutos on mahdollisuus

Muutoksen merkit ovat nähtävillä niin kansainvälisissä ilmastokokouksissa, eurooppalaisessa liikennepolitiikassa, eri maiden hallitusohjelmissa kuin kaupunkien ja yritysten strategioissa. Liikennesektorista on tullut erittäin dynaaminen toimiala, jossa on runsaasti mahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle. Tulevaisuuden liikennejärjestelmän tärkein lähtökohta on käyttäjälähtöinen uudistuminen, kestävyys on sen tärkein päämäärä ja data on sen tärkein rakennuselementti.

Nykyaikainen liikennejärjestelmä rakentuu liikenneinfrastruktuurista ja liikennevälineistä, tieto- ja energiaverkoista, erilaisista älykkään liikenteen teknologioista ja ratkaisuista, moninaisista tietovarannoista ja palvelualustoista sekä varsinaisista liikkumis- ja kuljetuspalveluista.

Kehitys kaikissa liikennemuodoissa vie kohti puhtaita käyttövoimia käyttävää, jaettua ja asteittain etenevää autonomista liikennettä sekä integroitua liikennejärjestelmää, jossa liikkumisen ja logistiikan eri muodot ja palvelut kytketään saumattomasti toisiinsa.

Älykäs ja kestävä liikennejärjestelmä sisältää uusia innovaatiomahdollisuuksia kaikilla tasoilla ja läpi koko järjestelmän. Perinteisesti suurimmat liiketoiminta-alueet ovat löytyneet järjestelmän kapasiteettia lisäävistä ratkaisuista, mutta yhteiskunnalliset tavoitteet yhdessä digitalisaation kanssa ovat muokkaamassa koko liikennesektoria.

Nyt kasvussa ovat erityisesti tehokkuutta ja kestävyyttä edistävät ratkaisut, joissa keskiössä on digitaalinen uudistuminen, vihreä siirtymä sekä perinteisiä toimintamalleja haastavat innovaatiot.

Päästötavoitteet ovat tulleet jäädäkseen

Maailman tämän vuoden tärkein kokous pidettiin marraskuun alussa Skotlannin Glasgow’ssa. Kokouksen aiheena oli maapallon tulevaisuus ja liikenne oli vahvasti mukana tässä tulevaisuuskeskustelussa. Liikenteen osalta kyse on ennen kaikkea päästöjen vähentämisestä, tai oikeastaan päästöjen lopettamisesta.

Syyskuussa julkaistun YK:n ilmastosopimussihteeristön raportin mukaan päästöt ovat kasvamassa 16 prosenttia 2030 mennessä, kun IPCC:n mukaan niitä pitäisi vähentää 45 prosenttia. Menemättä sopimuksen yksityiskohtiin, lopputulema oli varsin selvä. Tavoitteet eivät tule lieventymään jatkossakaan ja toimenpiteitä tulee jouduttaa entisestään. Eli edessä on valtava haaste.

Toisaalta Glasgow’n julistukset olivat rohkaiseva viesti siitä, että yhä useampi maa aikoo vaiheittain vapautua fossiilisista polttoaineista, oli kyseessä tie-, meri- tai lentoliikenne. Glasgow’n sitoumukset ovat linjassa Suomen kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden kanssa ja vahvistavat samalla Suomen ajattelua kääntää haasteet mahdollisuuksiksi eli kehittää korkean teknologian maana ilmastoystävällisiä ratkaisuja liikenteeseen ja erityisesti vientimarkkinoille.

Päästöhaaste on liikennealalle suuri mahdollisuus

Liikenteen murroksesta ja uusien digitalisaatioon perustuvien teknologioiden ja palveluinnovaatioiden mahdollisuuksista puhutaan varsin paljon ja usein hieman futuristisessa  muodossa. Nykyään liikennesektorilla ei kehitetä mitään uutta teknologiaa tai palvelua, jossa ei ole mukana digitaalista ulottuvuutta.

Kaikki uudet teknologiat ja palvelut tuottavat ja hyödyntävät aikaan ja paikkaan sidottua dataa, jota käytetään matkojen ja kuljetusten seurantaan, hinnoitteluun, yhdistämiseen, tehostamiseen, päästöjen alentamiseen ja asiakaskokemuksen parantamiseen.

Liikenteen digitalisoituminen on jo täällä, josta yhtenä hyvänä käytännön esimerkkinä Ahola Transport, jonka konsernijohtaja Hans Ahola kirjoitti digitalisaation vaikuttavuudesta ja mahdollisuuksista LVM:n ImpulssiBlogissa.

Ahola Transport on onnistunut vähentämään päästöjään peräti 60 prosenttia viimeisen 15 vuoden aikana, joista peräti 75 prosenttia digitalisaation avulla. Tämä antaa hyvän viestin kaikille muillekin toimijoille digitalisaation potentiaalista – liikennejärjestelmän tuottavuuteen ja tehokkuuteen investoiminen on hyväksi sekä kilpailukyvylle että ympäristölle.

Kansallisesti on myös hyvä pitää mielessä, että Suomessa liikennesektorilla on erinomaista osaamista datapohjaisissa digitaalisissa teknologioissa ja palveluissa. Suomalaiset yritykset hyödyntävät ja kehittävät aktiivisesti kaikkia liikenteen datatalouteen liittyviä elementtejä ja olemme ehdotonta kansainvälistä kärkeä avainteknologioiden kehittämisessä ja soveltamisessa. Työ- ja elinkeinoministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön johtamassa ”Liikennealan kestävän kasvun ohjelma 2021–2023” -ohjelmassa rakennetaan suomalaisesta liikenteen teknologiaosaamisesta vientivetoista kasvualaa.

Tuottavuuden nosto on paras hiilinielu

Liikennehallinnossa on viime vuosina lanseerattu ajatus, jonka mukaan ”Tieto on viides liikennemuoto”. Tätä ajatusta tukee myös Liikenne 12 -suunnitelmassa tehty linjaus ”Tiedon hyödyntäminen ja automaatio ovat keinoja edistää kaikkia suunnitelman tavoitteita. Strategisten linjausten mukaan digitalisaation mahdollisuudet hyödynnetään täysimääräisesti kaikissa liikennemuodoissa.”

Meidän pitää investoida liikennejärjestelmän tehokkuutta ja tuottavuutta kehittäviin teknologioihin, dataan ja digitaalisiin prosesseihin, jotka poistavat hävikin sekä matka- ja kuljetusketjuista että kaikista muista tukiprosesseista. Yksittäiset yritykset ovat jo lähteneet rakentamaan kilpailukykyään digitaalisen osaamisen varaan ja saavuttaneet hienoja tuloksia omassa toiminnassaan.

Nyt tuo sama ajattelu ja osaaminen pitäisi tuoda koko liikennejärjestelmän kehittämisen pohjaksi. Nyt olisi korkea aika tuoda liikennealan hankkeiden yhteiskuntataloudelliset kannattavuustarkastelut 2020-luvulle ja katsoa, että laskelmien hyödyt vastaavat yhteiskunnallisia tavoitteita. Uudistustyössä olisi hyvä pitää ohjenuorana taloustieteen nobelistin Paul Krugman’n  neuvo: “Productivity isn’t everything, but in the long run, it’s almost everything.”

Teksti ja kuva: Marko Forsblom