Miten puolueet ratkoisivat liikenteen ja ilmaston yhtälön?

Vaalikoneen toisessa osassa käsittelemme liikenteen vaikutuksia ilmastoon. Puolueet pääsivät arvioimaan tie- ja liikennealan päästöjen vaikutuksia, pohtimaan hiilidioksidipäästöjen vähentämistä sekä paljastamaan, onko nykyisiä päästötavoitteita mahdollista saavuttaa.

MITKÄ OVAT SUOMEN TIE-JA LIIKENNEALAN PÄÄSTÖJEN VAIKUTUKSET?
MITEN VÄHENTÄISITTE HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJÄ TIE- JA LIIKENNEALALLA?
USKOTTEKO, ETTÄ PÄÄSTÖTAVOIT- TEET SAAVUTETAAN? PERUSTELE.

Keskusta

1. Tutkimusten mukaan liikenne on yksi suurimmista hiilidioksidi- päästöjen aiheuttajista. Suomea sitovista päästövähennystavoitteista jopa noin puolet kohdistuu liikenteen aiheuttamiin päästöihin. Päästöjen kokonaismäärää arvioitaessa myös poltto- aineen tuotantotavoilla on ratkaiseva merkitys. Liikkumisen ja liikkumistapojen muutos on myös välttämätön ilmastonmuutoksen torjunnassa.

2. Mikään yksittäinen keino ei riitä. Harvaan asutussa Suomessa auto on hyvin monelle ainoa liikkumisväline. Ilmasto ei pelastu sillä, että autoilusta tehtäisiin vain nykyistä kalliimpaa esimerkiksi nostamalla polttoaineiden hintoja tai leikkaamalla kilometrikorvauksia. Yksityisautoilua pystytään vähentämään erityisesti kaupunkialueilla tehokkaamman joukkoliikenteen avulla. Kevyenliikenteenväyliä on lisättävä ja maanteille reunaviivan viereen jätettävä riittävän leveä kaista pyöräilijöille. Sähköpyörien hankintatuki voitaisiin myös ottaa harkintaan. Liikenteen sähköistäminen on yksi keino päästöjen vähentämisessä. Haasteena on akkujen käyttöikä sekä tarvittavien mineraalien saatavuus, latauspisteiden määrä ja kylmyyden aiheuttamat haasteet. Sähköautojen määrä kasvaa, kun nämä haasteet on ratkaistu, hinta on tippunut tavallisten autojen tasolle sekä on onnistuttu luomaan vaihtoautomarkkinat.

Päästöjen vähentämisen tehokas ratkaisu on polttoaineiden sekoitevelvoite, jossa fossiiliseen polttoaineeseen on lisätty biopohjaista polttoainetta. Ajoneuvojen muuttaminen etanoli- tai kaasukäyttöisiksi on helppo ja edullinen tapa vähentää liikenteen päästöjä. Tällä hallituskaudella aloitettua muuntotukea tulee jatkaa. Etanoli ja biokaasu ovat ympäristöystävällisiä, kotimaisia ja edullisia vaihtoehtoja. Etanolilla on jo valmis jakelujärjestelmä huoltoasemilla koko Suomessa ja kaasun jakeluverkostoa pitää laajentaa. Suomessa on myös kehitystä ja tutkimusta aivan uusien ratkaisujen osalta, erityisesti ns. toisen sukupolven uusiutuvan biodieselin, jota voidaan valmistaa mm. jätteistä ja tähteistä. Tällaisia uusia innovaatioita tarvitsemme hyvin monipuolisesti, jotta pystymme vähentämään liikenteen päästöjä kokonaisvaltaisesti.

3. Suomi ei yksin voi ratkaista ilmastonmuutosta, mutta meidän tulee olla mukana sen torjumisessa. Päästötavoitteiden saavuttaminen vaatii kaikkien maiden ja toimijoiden sitoutumista. Ilmastonmuutoksen torjunnassa ei saa olla vapaamatkustajia.

Kokoomus

1. Liikenne tuottaa tällä hetkellä viidenneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Viime syksynä julkaistun hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportin viesti oli
selvä. Meidän on toimittava nopeasti, jotta voimme pysäyttää ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen esiteollisesta ajasta. Kahdeksan eduskuntapuoluetta on päässyt yhteisymmärrykseen ilmastotavoitteista. Edistämme vähäpäästöistä ja päästötöntä liikennettä seuraavalla hallituskau- della. Tulevaisuudessa liikenne ja lämmöntuotanto voivat hyvin nojata enemmän sähköön.

2. Kokoomuksen mielestä uusien autojen verotus on siirrettävä kokonaan auton hankinnan verotuksesta autoilun päästöjen verotukseen. Tavoitteena on, että sähköä tai biokaasua käyttävä ajoneuvo on suomalaiselle aina fossiilista polttoainetta käyttävää autoa kilpailukykyisempi vaihtoehto viimeistään 2030-luvulla. Ohjauskeinojen valinnassa tunnistetaan alueelliset erot. Käyttövoimavero on poistettava kaasu- ja sähköautoilta. Haluamme tukea auton muuntamista kaasuautoksi määräaikaisesti konversiotuella. Työsuhdeautoihin vaikuttamalla voidaan muuttaa merkittävästi Suomeen uusina rekisteröitävien autojen ominaisuuksia ja saada uuden tekniikan autoja muutamassa vuodessa käytettyjen autojen markkinoille. Tämän vuoksi työsuhdeautojen verotusarvo tulisi porrastaa jyrkästi päästöjen mukaan.

3. Me luotamme, että päästötavoitteet saavutetaan. Olemme nykyisen hallituksen myötä ensimmäisten maiden joukossa, jolla on suunnitelma siitä, miten fossiilisen öljyn käyttö puoli- tetaan liikenteessä jo vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteeseen ei kuitenkaan päästä tällä aikataululla ilman nykyisten auto- jen polttoaineen vaihtamista. Onneksi maallamme on metsä- talouden runsaiden sivuvirtojen ansiosta mahdollisuus lisätä kestävästi kotimaisten biopolttoaineiden osuutta.

Biokaasulla on Suomessa paljon kasvuvaraa, mutta sen luonteva potentiaali kattaa kuitenkin vain pienen osan koko ajoneuvoliikenteen tarpeesta. Nestemäisten biopolttoaineiden osuutta liikenteessä ei voida kuitenkaan lisätä kestävästi yli vuodelle 2030 asetetun 30 % tason. Kestävä liikenne on siis ennen pitkää perustettava muille voimanlähteille. Niihin siir- tymisen vauhdittumisella on ratkaiseva rooli jo vuoden 2030 tavoitteiden saavuttamisessa.

Omalla esimerkillämme on väliä. Meidän on jatkettava puhtaan teknologian ja ratkaisujen kehittämistä. Näin voimme myydä ratkaisumme kasvumarkkinoille, joiden kehitys ratkaisee ilmastonmuutoksen globaalisti.

Sosialidemokraatit

1. Suomi on tällä hallituskaudella sitoutunut leikkaamaan liikenteen taakanjakosektorilla CO2-päästöjä noin puolella vuoteen 2030 mennessä on osana Pariisin ilmastosopimusta ja EU:n 2030-tavoitteita.

2. Kannustaminen vähäpäästöisempiin vaihtoehtoihin, parlamentaarinen sopu mm. biopolttoaineosan jakeluvelvoitteen kasvattamiseksi. Joukkoliikenteen kehittäminen uusien, parempien vaihtoehtojen saamiseksi. Teknologiakehityksen hyödyntäminen. Sähköautojen yleistymisen vauhdittaminen, samaan aikaan biopolttoaineiden kehityksen kanssa. Varsinkin ammattiliikenteessä biopolttoaineiden merkitys korostuu.

Yhdyskuntarakenteessa ja työelämässä otettava huomioon paremmin vaikutukset liikkumisen tarpeelle. Suomen tarpeisiin yksi teknologia tai yksi ratkaisumalli ei todennäköisesti sovi, tarvitaan useampia malleja joilla jokainen voi osallistua.

3. Tavoite on haastava, mutta oikeilla toimilla liikenteen päästötavoitteiden saavuttaminen on mahdollisuuksien rajoissa.

Sininen tulevaisuus

1. Maapallon mittakaavassa Suomen liikenteen päästöt ovat vähäi- set. Kuitenkin tehdyt sopimukset, kuten Pariisin ilmastosopimus ohjaa päästöjen vähentämistä Suomessa vahvasti liikennesektorille. Päästövähennyksiä tehdessä tulee ottaa huomioon Suomen kilpailukyky ja autoilun välttämättömyys maassamme.

2. Autokannan uudistamiseksi autovero tulee poistaa pitkällä aikavälillä. Ottaisimme käyttöön myös pysyvän romutuspalkkion, joka kannustaa hankkimaan vähäpäästöisemmän auton. Joukkoliikenteen käytöstä tulee tehdä entistä houkuttelevampaa ja panostaa nopeisiin ratayhteyksiin. Myös raskaan liikenteen tulee osallistua talkoisiin. Liikenneinfraa kehittämällä raskaan- kaluston kasvaneet mitat ja massat saadaan kokonaisuudessaan hyötykäyttöön, jolla on ilmastokysymyksiin positiivinen vaikutus. Myös vaihtoehtoisella polttoaineella on tässä oma roolinsa, raideliikenteen merkitystä unohtamatta.

3. Kyllä. Ilmastonmuutos on globaali ongelma, jonka ratkaisemiseksi kaikkien pitää onnistua. Maailmanlaajuista tilannetta tulee seurata ja havaitut ongelmat tulee ratkaista globaalisti, tässä Suomella on mahdollisuus toimia innovaattorina ja teknisenä ratkaisijana.

Perussuomalaiset

1. Suomessa ei voida mm. maantieteellisistä syistä luopua nestemäisten polttoaineiden käytöstä kaavaillussa aikataulussa. Yksityisauton käytön korvaaminen ei ole mahdollista eikä sähkö- tai biokaasuautojen hankinta ole ihmisille taloudellisesti laajasti mahdollista lähivuosikymmeninä. Emme näe tarpeelliseksikaan ilmastopolitiikassa asetettujen liikenteen päästötavoitteiden toteuttamista, koska Suomen osuus päästöistä on minimaalinen globaalissa mittakaavassa.

2. Liikenteen vero- ja maksurasitus on jo nyt Suomessa kohtuuton. Uusien kustannusrasitteiden synnyttäminen autoilijoille ei ole hyväksyttävää. Päästövähennykset on etsittävä siten, että kotimainen elinkeinotoiminta, työllisyys ja autoilija eivät ole maksajina. Kotimaisen uusiutuvan energian käytön lisääminen on kannatettavaa siltä osin kuin se ei vaadi julkisia tukia eikä rasita tuotantoa ja ihmisiä. Suomen tulee sekä globaalisti että EU:ssa toimia suomalaisten etujen mukaisesti.

3. Päästötavoitteet ovat Suomen kannalta niin kohtuuttomat, että niihin ei ole mahdollista päästä. Päästöjen leikkausvaatimukset on kohdistettava niihin EU- ja muihin maihin, joissa päästöt ovat suuret.

Vihreät

1. Liikenteen hiilidioksidipäästöt ovat noin viidennes kaikista päästöistä. 2030-luvun aikana on päästävä nollapäästöiseen liikenneteeseen. Se on suuri muutos, mutta tehtävissä. Ja vaihtoehtona on, että epäonnistumme ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä, minkä seuraukset ja kustannukset ovat valtavasti pahemmat. Kaikkien alojen aika toimia on nyt. Fossiilisista polttoaineista irtautumiseen tarvitaan sekä liikennejärjestelmän kehittämistä että teknisiä ratkaisuja. Vähentäisimme yksityisautoilun osuutta investoimalla joukkoliikenteeseen sekä teillä että raiteilla ja panostamalla jalankulun ja pyöräilyn olosuhteisiin. Tulevaisuus on pääsääntöisesti sähköauton, mutta erityisesti raskaassa liikenteessä tarvitaan biopolttoaineita.

2. Vauhdittaisimme sähköautojen yleistymistä vapauttamalla ne auto- ja ajoneuvoverosta määräajaksi sekä laajentamalla latausverkkoa. Kestävästi tuotetut biopolttoaineet on ohjattava ensisijaisesti raskaaseen tavaraliikenteeseen ja lentoliikenteeseen. Biokaasun käyttöä erityisesti raskaassa liikenteessä voitaisiin tukea Ruotsin tapaan, sillä nesteytetty biokaasu (LBG) on käyttö- kelpoinen ratkaisu jo nyt.

3. Kyllä. Päästötavoitteet on täysin mahdollista tavoittaa. Jo käynnissä olevaa murrosta voidaan vauhdittaa, kun luodaan johdonmukaisia kannustimia ja ohjauskeinoja. Teknologia kehittyy ja puhtaan liikenteen kustannukset alenevat vauhdilla. Ainoa, mitä puuttuu tällä hetkellä, on poliittista tahtoa yhteiskunnalta asettaa rohkea ja selkeä tiekartta puhtaaseen liikenteeseen: tätä yhteiskunta edellyttää, tämä on Suomen tavoite. Sen varassa liikennealan toimijoiden olisi helppo varautua tulevaisuuteen ja tehdä itse kunnianhimoisia ratkaisuja, kun toimintaympäristön kehitys olisi tiedossa ja ennakoitavissa.

Ruotsalainen kansanpuolue

1. Liikenteen päästöt muodostavat noin viidenneksen Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä ja noin 40 prosenttia taakanjakosektorin päästöistä. Kotimaan kaikista liikenteen päästöistä noin 90 prosenttia syntyy tieliikenteessä.

2. Liikenteen kasvihuonepäästöjen vähentäminen on keskeistä taakanjakosektorin päästövähennysten toteuttamisessa. Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa on asetettu tavoite, jonka mukaan liikenteen päästöjä tulee vähentää vuoteen 2005 verrattuna noin puolella vuoteen 2030 mennessä. Kotimaan tieliikenteen päästöistä noin 60 prosenttia aiheutuu henkilöautoliikenteestä.

Yksi keskeinen toimi vähentää liikenteen päästöjä on autokannan uusiutuminen vähäpäästöisillä vaihtoehdoilla. Suomen tavoitteena on, että meillä olisi vuonna 2030 vähintään 250 000 sähkökäyttöistä autoa (täyssähköautot, vetyautot ja ladattavat hybridit) ja vähintään 50 000 kaasukäyttöistä autoa. Ilman uusia toimenpiteitä sähkökäyttöisten autojen määrän lasketaan vuonna 2030 kuitenkin olevan vain 120 000 kappaletta ja kaasuauto- jen määrän noin 13 000 kappaletta. Sähkökäyttöisten autojen hankintakustannukset ovat polttomoottoriautoja korkeampia, mikä on este sähkökäyttöisten autojen hankkimiselle.

Vaikka esimerkiksi täyssähköautojen ensirekisteröintien määrä on kasvanut viime aikoina, on selvää, ettei yllä mainittua tavoitetta saavuteta ilman erillisiä politiikkatoimia. Vähäpäästöistä liikennettä voidaan mielestämme edistää tukemalla täyssähkö-, vety- ja kaasuautojen hankintaa. Ehdotammekin täyssähkö-, vety- ja kaasuautoille hankintatukea, joka kohdistuisi niin yksityishenkilöille kuin yrityksillekin.

Uusista myydyistä autoista noin viidennes on työsuhdeautoja ja niiden vaihtuvuus on nopea. Mikäli työsuhdeautot korvattaisiin vähäpäästöisillä vaihtoehdoilla, olisi kuluttajien saatavilla muutaman vuoden kuluessa merkittävä määrä käytettyjä vähäpäästöisiä autoja.

Meidän tulee kehittää joukkoliikennettä, jotta suomalaisilla olisi mahdollisuus asua myös pidemmän välimatkan päässä kasvukeskuksista.

3. Kyllä. Suomella on kaikki edellytykset olla edelläkävijä näissä asioissa.

Kristillisdemokraatit

1. Liikenteen osuus kokonaisuudessaan Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on noin 20 %. Tieliikenteen osuus liikenteen hiilidioksidipäästöistä on noin 94 %.

2. Autokannan uudistaminen on keskeinen toimenpide, mikä on jo tuottanut tulosta. Sähköautojen, hybridien ja biopolttoaineita käyttävien ajoneuvojen määrää tulee kasvattaa. Liikenteen päästöjä tulee pyrkiä vähentämään luomalla verotukselli- sia kannustimia sähkö- ja kaasu- ja hybridiautojen hankintaan mm. auto- ja ajoneuvoveron nollaverokannalla päästöttömille autoille, nykyään alin veron määrä on 106,21 euroa vuodessa.

3. Suomi on laaja ja harvaan asuttu maa. Tarvitsemme henkilöliikennettä ja kuljetuksia tavaroiden ja palveluiden siirtämiseksi paikasta toiseen. Päästötavoitteet eivät saa johtaa maaseudun näivettämiseen. Ilmastolain mukainen tavoite 50 % vähennyksestä liikenteen osalta vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä on todella kova ja sen saavuttaminen tulee vaatimaan mm. polttoaineverotuksen tuntuvaa kiristystä mitä emme pidä hyvänä. Päästötavoitteissa pitäisi olla realistisempi ja pyrkiä niihin teknologian kehittämisen ja verokannustimien kautta.