Mitä puolueet ajattelevat kuntien tieinfrasta?

Tänä keväänä puolueet mittelevät kannatuksesta kuntavaaleissa. Selvitimme, mitä mieltä puolueissa ollaan kuntien tiestöön liittyvistä asioista ja keräsimme vastaukset yhteen. Kuntavaalit järjestetään 18. huhtikuuta 2021.

1. Mikä merkitys tieinfralla on Suomen kunnissa?

2. Mikä on yksityisteiden rooli kunnille ja kaupungeille?

3. Kunnat saavat avustuksia tieinfraan liittyen. Mikä on niiden merkitys?

4. Minkä yhden asian haluaisit nostaa aiheesta esiin?

Keskusta:

1. Tieinfralla, etenkin hyväkuntoisella, on erittäin tärkeä merkitys ihmisten, tavaroiden ja palveluiden liikkumiselle sekä koko elinkeinoelämälle. Esimerkiksi kaupan tuotteet, metsistä saatava puu ja muut alkutuotannon tuotteet liikkuvat teitä pitkin. Matkailu tai muut konkreettiset palvelut eivät onnistu kaupunkien ulkopuolella ilman teitä. Hyväkuntoisella tieinfralla on merkitys myös liikenneturvallisuudelle.

2. Yksityisteiden osuus Suomen tieverkosta on noin 80 %. On selvää, että niiden merkitys on suuri erityisesti kunnissa mutta myös kaupungeissa. Keskustan mielestä yksityisteiden peruskorjaus tarvitsee riittävän valtionrahoituksen, ja kunnilla pitää olla oma, riittävä rahoitus yksityisteiden kunnossapitoon. Keskustalle on tärkeää, että parlamentaarisessa liikenne 12 -suunnitelmassa myös yksityisteille osoitetaan riittävä, vuosittainen määräraha. Kunnilla on oltava asianosaava elin, joka pystyy auttamaan yksityisteiden hoitokuntia erilaisissa tienhoitoon liittyvissä käytännön asioissa.

3. Avustuksilla on tärkeä merkitys kuntien elinvoimalle. Hyväkuntoiset tiet ovat yksi kuntien vetovoimatekijä. Parempikuntoisella tieverkolla polttoaineen kulutus jää vähäisemmäksi ja liikenneturvallisuus paranee.

4. Perustienpito tarvitsee korkeamman rahoitustason. Sitä nostettiin tälle hallituskaudelle 300 miljoonalla eurolla per vuosi. Liikenne 12 -suunnitelmassa perusväyläpidon taso on linjattava nykyistä korkeammalle tasolle, jotta korjausvelkaa saadaan kurottua umpeen. Samoin talvikunnossapidon tasoa tulee parantaa.

”Keskustalle on tärkeää, että parlamentaarisessa liikenne 12 -suunnitelmassa myös yksityisteille osoitetaan riittävä, vuosittainen määräraha.”

Kokoomus:

1. Suomi elää tavaroiden, ihmisten, palveluiden ja datan liikkeestä. Tieinfran hyvä kunto on täysin keskeinen osa kaupunkiseutujen ja maaseutumaisemman Suomen saavutettavuutta ja kilpailukykyä. Siksi kokoomus on esittänyt vaihtoehtobudjetissaan kaikkiaan 522 miljoonan euron ”Koko Suomi kuntoon” -pakettia, jolla edistettäisiin asumista ja liikennettä tukevia paikallisia hankkeita ympäri Suomea.

2. Yksityistiet ovat merkittävä osa Suomen tieverkostoa. Niiden merkitys on hyvin erilainen eri puolella Suomea. Erityisen merkittäviä ne ovat metsätalousvaltaisilla seuduilla sekä mökkipaikkakunnilla. Niiden kunnosta tulee pitää huolta, ja tiekuntia tulee avustaa jatkossakin. Esimerkiksi suomalaisen puutavaran liikuttamiseen tämä tieverkko on täysin välttämätön.

3. Avustuksien merkitys on keskeinen. Kuntakenttä on Suomessa moninainen, joten eri elinkeinot ja niiden tarpeet korostuvat eri alueilla.

4. Korjausvelka. Monien kuntien katuverkkojen korjausvelka on mittava. Koko tieverkon korjausvelkaa tulee lyhentää määrätietoisesti, oli kyse sitten valtion maanteistä tai suomalaisten kuntien katuverkoista.

”Tieinfran hyvä kunto on täysin keskeinen osa kaupunkiseutujen ja maaseutumaisemman suomen saavutettavuutta ja kilpailukykyä.”

Perussuomalaiset:

1. Tieinfran laajuudella ja kunnolla on keskeinen merkitys elinkeinoelämällemme. Tieverkon ylläpitovastuussa on valitettavasti perustavanlaatuinen rakenteellinen ongelma. Yksittäiset kansalaiset vastaavat tieverkostomme ylläpidosta noin 80 prosenttisesti, pääosin yksityistiemaksuina. Valtion vuosittaiset verotulot tieliikenteestä ovat yli 8 miljardia euroa, josta ainoastaan vajaat 20 % käytetään teiden ylläpitoon ja investointeihin. Liikenteestä kerättävistä veroista on ohjattava jatkossa asteittain 50 % teiden ylläpitoon ja investointeihin. Ainoastaan näin on mahdollista korjata rakenteellinen ylläpitovastuun ongelma ja siirtää päävastuu tieinfrasta julkiselle vallalle.

2. Tie on välttämätön yhteiskunnan infrastruktuurin osa, sillä tielle ei ole vaihtoehtoa. Siksi tien ylläpitoa ei voi suhteelliseen taajaan asutulla kunta-alueella jättää asukkaiden itsensä huolehdittavaksi, vaan tien kulkukelpoisena pitäminen kuuluu kunnan perustehtäviin.

3. Valtion tulee nelinkertaistaa vuosittaiset panostukset yksityistieverkkoon 120 miljoonaan euroon. Yksityistiet ovat välttämättömiä raaka-aineen hankinnassa esimerkiksi metsä- ja kaivannaisteollisuudelle. Silta- ja tiekorjausinvestointien rahoittaminen yksityisteiden osakkailla on taloudellisesti kestämätöntä.

4. Asemakaava-alueen ulkopuolella asuvat ovat valmiita hyväksymään sen, että heidän maksamistaan kuntaveroista huolimatta useimmat kunnan palvelut eivät ole samaa tasoa kuin asemakaava-alueella. Toimivat tieyhteydet eivät ole ylellisyyttä, ne ovat osa elintärkeää perusinfrastruktuuria. Veronmaksajien yhdenvertainen kohtelu edellyttää, että oikeus tiehen, tien hoitoon ja tien käyttöön rahoitetaan kunnallisella kiinteistö- ja tuloverolla. Verorasituksen on oltava yhdenvertainen yksityisteiden varsilla asuvilla ja toimivilla yrityksillä suhteessa asemakaava-alueeseen. Mahdolliset perittävät yksityistiemaksut on hyvitettävä vastaavansuuruisilla kunnalliseen kiinteistöveroon kohdistettavilla alennuksilla.

”Tien ylläpitoa ei voi suhteelliseen taajaan asutulla kunta-alueella jättää asukkaiden itsensä huolehdittavaksi, vaan tien kulkukelpoisena pitäminen kuuluu kunnan perustehtäviin.”

Vihreät:

1. Asukkaiden ja elinkeinoelämän kannalta on tärkeää, että liikenteen infrastruktuuri pidetään hyvässä kunnossa. Tämä vaikuttaa liikenteen sujuvuuteen, liikenneturvallisuuteen ja päästöihin. Tieinfran merkitys on erityisen suuri alueilla ja aloilla, joita raideyhteydet eivät palvele. Tieinfrastruktuurin ohella valtion ja kuntien on panostettava sähköisen ja biokaasuliikenteen edistämiseen. Tämä vaatii tiheämpää ja toimivampaa lataus- ja tankkausinfrastruktuuria. Hallitus onkin osoittanut merkittävän lisärahoituksen latauspisteiden määrän nostamiseksi kunnissa.

2. Yksityistiet ovat merkittäviä esimerkiksi maa- ja metsätalouden kuljetuksille, pysyvälle ja vapaa-ajan asumiselle sekä matkailulle. Kunnossa olevat yksityistiet ovat tärkeitä myös sen varmistamisessa, että palo- ja pelastustoimi pääsee hätätilanteissa sujuvasti paikalle. Hallituksen tavoitteena on vähentää alemman tieverkon ja yksityisteiden korjausvelkaa, ja hallitus on sitoutunut turvaamaan yksityisteiden peruskorjausmäärärahat.

3. Isommille kaupungeille maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimukset ovat elintärkeitä. Valtion osallistuminen toimien rahoitukseen on niin ikään erittäin tärkeää. Kunnat saavat avustuksia mm. joukkoliikenteen järjestämiseen ja kävelyn ja pyöräilyn infrastruktuurin kehittämiseen. Nämä avustukset ovat tärkeitä alueiden elinkeinoelämälle, sillä toimiva joukkoliikenne ja kevyen liikenteen väylät houkuttelevat ihmisiä asumaan alueelle. Myös teollisuus tarvitsee toimivaa liikenneinfraa, ja se on syytä huomioida tukipolitiikassa.

4. Hallituksen tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Tämän tavoitteen tulee ohjata liikenteen infrastruktuuria koskevia päätöksiä siten, että liikkumista siirretään raiteille ja muuhun joukkoliikenteeseen siellä, missä se on mahdollista ja kävelyn ja pyöräilyn infraa parannetaan. 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma on avainasemassa sen varmistamisessa, että infrastruktuurin hoitamisen parlamentaarisesti sovitut tavoitteet ja toimet ovat pitkäkestoisia.

”Tieinfran merkitys on erityisen suuri alueilla ja aloilla, joita raideyhteydet eivät palvele.”

Sosialidemokraatit:

1. Tieinfralla on keskeinen merkitys Suomen kunnissa. Se on tärkeä niin elinkeinoelämän logistiikkaketjujen, kuntien ja alueiden saavutettavuuden kuin kansalaisten arjenkin kannalta. Valtaosa Suomen elinkeinoelämän kuljetuksista kulkee yhä kumipyörillä, joten talouden toiminnan ja yksittäisten yritysten kannalta toimiva tieverkosto on elinehto.

2. Suomen koko tieverkoston pituus on yli 450 000 kilometriä, mistä noin 350 000 kilometriä on yksityis- ja metsäautoteitä. Kuntien vastuulla tieverkostosta on noin 26 000 kilometriä ja valtion 78 000 kilometriä. Tämä mittaluokka kuvastaa sitä, kuinka suuri rooli yksityisteillä on. Esimerkiksi harvaan asutuilla seuduilla Suomen metsäteollisuudelle keskeiset puukuljetukset kulkevat logistiikkaketjun alkupäässä metsistä tehtaalle pitkälti juuri yksityis- ja metsäautoteitä pitkin. Samoin niillä on suuri merkitys muille elinkeinoelämän kuljetusketjuille sekä asutukselle maaseudulla ja sitä kautta alueiden elinvoimalle. Suomen kaltaisessa maassa yksityistiet tulevat varmasti olemaan keskeisessä roolissa myös tulevaisuudessa.

3. Kuntien vastuulla olevalla katuverkolla on merkittävä rooli Suomen liikennejärjestelmässä, ja valtion tieverkon tapaan myös sillä on merkittävästi korjausvelkaa. On tärkeää, että kunnat ja valtio tekevät yhteistyötä näiden merkittävien yhteyksien ylläpitämiseksi ja parantamiseksi, jotta maanteiden ja kuntien katuverkon väliset rajapinnat ovat mahdollisimman toimivia.

4. Sekä valtion että kuntien tieinfran korjausvelka on ollut pitkään kasvussa, minkä kääntäminen laskuun on ensiarvoisen tärkeää. Vaikka liikennettä pyritään muun muassa investointiosuuksia kasvattamalla ohjaamaan muihin liikennemuotoihin, on tärkeää pitää huolta tieinfran kunnossapidon riittävästä rahoitustasosta. Tämä on keskeistä myös liikenneturvallisuuden edistämisen kannalta.

”Kuntien vastuulla olevalla katuverkolla on merkittävä rooli suomen liikennejärjestelmässä, ja valtion tieverkon tapaan myös sillä on merkittävästi korjausvelkaa.”

Ruotsalainen kansanpuolue:

1. Hyvässä kunnossa olevat tiet ovat elintärkeitä, jotta arki olisi toimivaa kunnissamme. On huolestuttavaa, että teiden korjausvelka on niin suuri tänä päivänä. Lisäpanostukset ovat erittäin tervetulleita.

2. Yksityisteillä on tärkeä rooli, koska ei ole tarkoituksenmukaista, että kunnalla on täysi vastuu kaikista teistä. Suomen kaltaisessa maassa, jossa moni kunta on harvaan asuttu, yksityistiet ovat välttämättömyys, jotta asiat toimivat käytännössä.

3. Kuntien saama tuki on elintärkeää. Monella kunnalla on suuria haasteita talouden tasapainottamisessa, koska lakisääteiset menot ovat suuria ja monissa tapauksissa myös kasvavat samalla kuin veroaste on (liian) korkea. Kuntien elinvoimaisuuden kannalta teiden on oltava kunnossa, ja maksettava tuki on elintärkeä.

4. Tarvitsemme tulevaisuudessa kunnon panostuksen kuntien teihin. Suomen elinvoiman kannalta infrastruktuurin on oltava kunnossa.

”Tarvitsemme tulevaisuudessa kunnon panostuksen kuntien teihin. Suomen elinvoiman kannalta infrastruktuurin on oltava kunnossa.”

Kristillisdemokraatit:

1. Tieinfralla on todella suuri merkitys elinkeinoelämälle ja yksityisihmisten liikkumiselle. Valtaosa Suomen tavaraliikenteestä ja henkilöliikenteestä kulkee teitä pitkin. On erittäin tärkeää pitää huolta tiestön kunnosta ja panostaa riittävästi uusiin hankkeisiin.

2. Yksityisteiden merkitys vaihtelee eri kunnissa ja eri alueilla Suomessa. Niiden merkitys on todella suuri, sillä tiestöstä suurin osa on yksityisiä, kun katsotaan tiekilometrejä. Kuntien ja valtion pitää osoittaa riittävästi rahoitusta myös yksityisteiden ylläpitoon.

3. Monen kunnan taloudellinen tilanne on tänä päivänä haastava. Kaikki tuet ovat tarpeellisia. Tieinfran kehittäminen ja teiden ylläpito on välttämätöntä kuntien elinvoiman kannalta.

4. Taloudellisesti haastavina aikoina on tärkeää, ettei säästöjä haeta tieinfrasta vaan pyritään huolehtimaan riittävästä rahoituksesta myös tulevaisuudessa.

”Taloudellisesti haastavina aikoina on tärkeää, ettei säästöjä haeta tieinfrasta vaan pyritään huolehtimaan riittävästä rahoituksesta myös tulevaisuudesta.”