Meppien mietteitä Euroopan liikennepolitiikasta

KYSYMYKSET

1. Millainen on mielestäsi tiestön ja tieliikenteen asema EU:ssa?

2. Miten eri maiden liikenteen erityispiirteitä huomioidaan EU-tasolla?

3. Mihin kolmeen asiaan haluaisit vaikuttaa EU:n tieliikenteessä tai -infrassa?

4. Mikä on mielestäsi tärkein keino tieliikenteen päästöjen vähentämisessä?

 

Laura Huhtasaari, Identity & Democracy -ryhmä

1. Euroopassa tiestö on hyvin eri tasoista ja autoiluun suhtaudutaan eri tavoin esimerkiksi verotuksessa. Tiestö muodostaa sekä Suomessa että Euroopassa liikenteen "verisuoniston", jota ilman emme pärjäisi. Tällä hetkellä tieliikenne on kovien päästövähennyspaineiden kohteena, ja liikenteessä on menty paljon teknologisesti eteenpäin. Suomen osalta tilanne on heikko, sillä korjausvelkamme on valtava ja autoilun sekä bensiinin hinta kova.

2. Suomen oma EU-politiikka ei ole riittävän tiukkaa ja siksikään erityispiirteemme eivät pääse usein esiin. Kun mitään ei vaadi, mitään ei saa. EU pyrkii kaikessa ratkaisuun, joka olisi kaikille mahdollisimman yhtenäinen, ja siksi kansallisten erityispiirteiden huomiointi pyritään aina minimoimaan. Suomi on myös itse tehnyt vastuuttomia ratkaisuja, kun on esimerkiksi suostunut osittain ulkoisen painostuksen alla luopumaan ohituskieltoviivan keltaisesta väristä, vaikka keltainen näkyy talviolosuhteissa parhaiten.

3. Raskaan liikenteen osalta olisi tärkeää varmistaa sääntely, joka ei koidu suomalaisen raskaan liikenteen ja siten viennin kohtaloksi. Isona nettomaksajana Suomen tulisi ärhäkämmin kärkkyä EU:n liikennerahoja erilaisiin hankkeisiin. Infra on pidettävä valtiollisessa omistuksessa ja kansallinen määräysvalta mahdollisimman isona. Tieliikennettä ei saisi rasittaa enempää.

4. Uskoisin, että moottoritekniikan kehittyminen ja sen kehityksen tukeminen ja oikeanlaiset verokannustimet ohjaavat kohti pienempiä päästöjä.

 

Nils Torvalds, Renew Europe -ryhmä

1. Tiestön ja tieliikenteen keskeinen rooli EU:ssa ei ole pienentynyt, vaikka keskustelu politiikassa ja mediassa on siirtynyt yhä enemmän raiteiden puolelle. Kustannus- ja maantieteellisistä syistä tiestön ylläpitäminen on usein ainoa vaihtoehto tavoitettavuuden takaamiseksi. Kukaan ei kiistä tiestön merkitystä taloutemme ja ihmisten hyvinvoinnin edistäjänä EU:ssa nyt eikä tulevaisuudessa. Kolme neljäsosaa EU:n liikenteestä kulkee tieverkoston kautta eikä tieliikenteen määrällisen tarpeen laskua ole syytä odottaa. On kuitenkin ymmärrettävä, että tämä tulee näkymään lähiaikoina tieliikenteen päästövähennystarpeiden huomioimisessa myös EU-tason päätöksissä.

2. Pitkien välimatkojen ja harvaanasutun Suomen olosuhteita ei aina muisteta ottaa huomioon EU-tasolla. Tämä ei tietenkään ole ainoastaan Suomen haaste. Kaikilla EU-mailla on erityispiirteensä, jotka otetaan kunnolla huomioon vasta, kun ongelmakohtiin kiinnitetään koordinoidusti ja järkevin vastaehdotuksin huomioita tarpeeksi aikaisessa vaiheessa. Väittäisin, että suomalaiset toimijat ovat keskimääräistä parempia yhdistämään voimansa ja koordinoidun vaikuttamistyön kautta parempia vaikuttamaan yleiseen ymmärrykseen meidän olosuhteistamme. Tämä ei kuitenkaan tapahdu automaattisesti, vaan vaatii jatkuvaa näkyvyyttä.

3. EU:n tieliikenteen tulevat päästönormit ovat loppuvuodesta tulossa Euroopan parlamentin käsittelyyn. Kyseiset normit otettaisiin käyttöön vuodesta 2025 lähtien. On ehdottoman tärkeää, että nämä normit ottaisivat huomioon kaikki päästövähennykset neutraalilla tavalla.

Kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategiasta äänestetään syksyllä Euroopan parlamentin täysistunnossa. Tämän osalta valmistelutyö on parhaillaan käynnissä liikenne- ja matkailuvaliokunnassa.

Lisäksi maakohtaisia EU-varoja kestävää liikkuvuutta ja matkailua varten on nyt ja tulevaisuudessa jaossa. Kaikissa näissä työkaluissa haluan painottaa sitä, miten tärkeää on kehittää tieliikennettämme kestävämpään suuntaan huomioiden eri maiden ja alueiden erityispiirteet ja kustannustehokkaat vaihtoehdot tavoitteiden saavuttamiseksi.

4. Kun otetaan huomioon EU:n ilmastoneutraalisuustavoite vuoteen 2050 mennessä, on erittäin tärkeää, että myös tieliikenteen päästöjä vähennetään, koska 30 % EU:n päästöistä tulee tieliikenteestä. Päästöjä ei vähennetä nopeilla taikatempuilla ja tästä syystä siirtymävaiheessa on yhä paremmin huomioitava uusiutuvia polttoaineita, kuten biodieseliä, jota voidaan jakaa nykyisten verkkojen kautta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettemmekö tarvitsisi myös enemmän latausasemia sähkökäyttöisille ajoneuvoille. Meidän tulee olla avoimia kaikille ratkaisuille, jotka vievät meitä ilmastoneutraalisuuden tavoitteeseemme.

 

Alviina Alametsä, Vihreät/Euroopan vapaa allianssi -ryhmä

1. Tiet ovat tärkeitä turvaamaan niin ihmisten kuin myös tavaran liikkuvuuden siellä, minne raiteet, vesiliikenne tai pyöräily eivät yllä. Kun tieliikenne on saatu kehitettyä riittävän vähäpäästöiseksi ja vähäpäästöisen liikkumisen edellytykset on turvattu kaikille teillä liikkujille, toimivat ne yhdessä raiteiden kanssa maaliikenteen selkärankana.

2. Jäsenmaat voivat muun muassa pyytää, että heidän maantieteelliset tai logistiset erityisolosuhteensa huomioidaan komission lakiehdotuksissa, mikäli tämä katsotaan aiheelliseksi. Esimerkiksi Suomi ja Viro ovat pyytäneet komissiota huomioimaan talvimerenkulun aiheuttamat lisäpäästöt merenkulun päästökaupan valmistelussa.

3. On erityisen tärkeää, että sähköajoneuvojen latauspisteitä ja vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria laajennetaan nopeasti kaikkialle unionissa, jotta jokainen voi yhtä kivuttomasti ja luottavaisin mielin siirtyä ilmastoystävälliseen yksityisautoiluun. Näin vihreän siirtymän kustannukset eivät koidu epäoikeudenmukaisesti syrjäisten tai harvaan asuttujen alueiden asukkaiden maksettaviksi.

On myös tärkeää, että tämä infrastruktuuri toimii helposti ja saumattomasti eri valtioiden välillä niin, että kansalaiset voivat liikkua vapaan liikkuvuuden alueemme sisällä huolehtimatta siitä, voiko uudella autolla ajaa myös naapurimaassa tai toimiiko sama maksujärjestelmä myös naapurimaan latausasemilla. Lisäksi haluaisin vaikuttaa siihen, että tiet olisivat turvallisia kaikille ja että pyöräily ja jalankulku mahdollistetaan turvallisella tavalla yhä suuremmalla pinta-alalla.

4. Henkilöautoilun päästöjen vähentämiselle tärkeintä on vaihtoehtoisilla polttoaineilla tai sähköllä toimivien ajoneuvojen nopea ja laaja käyttöönotto. Tämä vaatii kolmea toimenpidettä: 1) autonvalmistajien on tuotettava enemmän ilmastoystävällisiä ajoneuvoja, 2) ihmisten on ostettava ilmastoystävällisiä ajoneuvoja ja 3) valtioiden on rakennettava kattava latauspisteiden ja vaihtoehtoisen polttoaineen jakelun takaava infrastruktuuri kaikkialle niin, että kuluttajat uskaltavat hankkia niistä riippuvaisia ajoneuvoja. Mitä enemmän ajoneuvoja tuotetaan ja ostetaan, sitä alhaisemmaksi niiden hinta laskee, jolloin niiden hankinta on mahdollista kaikille kuluttajille. Siellä, missä henkilöautoilu voidaan korvata julkisella liikenteellä tai pyöräilyllä, tämän pitäisi toimia ensisijaisena ratkaisuna. Raskaalle liikenteelle biopolttoaineet ovat hyvä ratkaisu

 

Sirpa Pietikäinen, Euroopan kansanpuolueen ryhmä

1. Tiestö ja tieliikenne ovat olennainen ja tärkeä osa EU:n liikennettä ja esimerkiksi sisämarkkinoiden toimivuutta. Tiet yhdistävät konkreettisesti EU-maat toisiinsa, ovat osa ihmisten arkipäivää ja edistävät liikkuvuutta, joten tieliikenteellä on tärkeä rooli sekä ihmisten että tuotteiden ja palveluiden liikkuvuudessa. Siksi tieliikennettä, sen turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä on tärkeää kehittää. Komissio on mielestäni kiitettävästi huomioinut työssään myös tiestön ja tieliikenteen: se on linjannut EU:n liikenneturvallisuuspolitiikan puitteet vuosiksi 2021–2030, jotka viitoittavat tietä Vision Zero -tavoitteen saavuttamiseksi (nolla kuolemaa EU:n liikenteessä vuoteen 2050 mennessä) ja kehittänyt EU:n strategisen liikenneturvallisuuden toimintasuunnitelman. Lisäksi komissio kehittää Euroopassa kestävää liikkuvuutta ja liikkumista palveluna (Mobility as a Service, MaaS).

2. Erityispiirteet otetaan kyllä huomioon. Tieliikenteessä ei mitään muuta olekaan kuin erityispiirteitä, sillä kaikilla mailla ja alueilla on omanlaiset haasteensa: Saksan rekkajonot, vuoristoiset alueet Espanjassa, Suomessa pitkät etäisyydet ja kylmät talvet, Bulgariassa eläinkuljetukset raja-alueilla Turkkiin, tai suurkaupungeissa niiden lähialueiden ruuhkat. Ei ole olemassa ikään kuin standarditietä tai perustarvetta, josta jotkut maat poikkeavat, vaan kaikilla on erilaiset haasteet, jotka otetaan huomioon.

3. Tiestö pitää suunnitella ja rakentaa hyvin mahdollisimman hyvään kuntoon. Tällä hetkellä erot tiestön kunnossa eri jäsenmaissa ovat liian suuria. Hyväkuntoinen tieinfra on sekä ympäristö- että turvallisuuskysymys. Tavaroiden ja ihmisten kuljetuksen logistiikan pitää myös olla hyvin suunniteltu, jotta se on mahdollisimman tehokasta ja optimaalista liikenteen sujuvuuden kannalta.

Päästöttömien ajoneuvojen käyttöönottoa pitää tukea entistä enemmän. Lisäksi eurooppalaisen tieliikenteen pitää olla nykyistä kestävämpää ja älykkäämpää. Liikenteen tarjonnan pitäisi perustua yhä enemmän kysyntään ja kuluttajien tarpeisiin, joiden kartoittamisessa voidaan hyödyntää esimerkiksi digitalisaatiota ja tekoälyä. Siirtyminen liikkumiseen palveluna on toinen keino, jolla voidaan paitsi palvella ihmisten ja yritysten tarpeita paremmin myös edistää ympäristöystävällisempää tieliikennettä, kun liikkuminen vastaa todelliseen kysyntään.

4. Päästövähennyksissä näen tärkeimpänä keinona Kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategian (sustainable and smart mobility) kehittämisen ja toteuttamisen. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma sisältää tavoitteen, jonka mukaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään EU:ssa 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Tieliikenteellä on Green Dealin toteutumisessa merkittävä rooli. Kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategian on tarkoitus varmistaa, että liikenne EU:ssa täyttää puhtaan, digitaalisen ja nykyaikaisen talouden vaatimukset. Kaupunkisuunnittelulla on kestävässä ja älykkäässä liikkuvuudessa suuri merkitys, sillä se vaikuttaa liikkuvuuden mukavuuteen, kaupunkien toimivuuteen ja sitä kautta päästöihin.

 

Petri Sarvamaa, Euroopan kansanpuolueen ryhmä

1. Viime vuosina Euroopassa on pitkälti keskitytty rautatieinfrastruktuuriin ja leijonanosa liikenteen kehittämiseen merkityistä tuista onkin suunnattu raideliikenteeseen. On kuitenkin huomioitava, että toimiva tieliikenne on suomalaiselle teollisuudelle ja kansalaisille elinehto. Esimerkiksi suomalainen maa- ja metsätalous sekä ensiluokkainen elintarviketeollisuus saavat alkunsa tiestön varrelta, puhumattakaan toimivan tieverkoston merkityksestä huoltovarmuuden, matkailun ja vapaa-ajan saralla.

2. Eurooppalaisessa päätöksenteossa ja yhtä lailla mepin työssä korostuvat kaikkien osapuolten kuulemisen ja jatkuvan keskustelun merkitys. Mikäli haluaa saada oman kantansa tai erityispiirteensä muiden kuuluviin, tulee olla oma-aloitteinen.  Parlamentissa vaikuttaminen perustuu pitkälti toimivien henkilösuhteiden ja verkostojen rakentamiseen. Parhaan lopputuloksen voi saavuttaa olemalla itse etsimässä, esittämässä ja neuvottelemassa kompromissiratkaisuja.

Toimivan tieliikenteen kohdalla meidän päättäjien tehtävänä on huolehtia, että suomalaisilla tuottajilla ja liikennöitsijöillä on toimivat edellytykset harjoittaa elinkeinoaan ja pärjätä eurooppalaisessa kilpailussa.

3. Suomalaisena meppinä en voi olla nostamatta esille valtatie 4:n tilaa. Valtatie 4 on Suomen tärkeimpiä päätieyhteyksiä ja tie kuuluu valtakunnalliseen TEN-T-ydinverkkoon. Asetus edellyttää, että ydinverkon väylät ovat asetuksen edellyttämässä kunnossa vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä tilanne näyttää kuitenkin siltä, että mainittu tavoite on jäämässä hartaaksi toiveeksi.

Toisena alati kasvavana ja kehittyvänä teemana on automatisoituvan tieliikenteen valtava potentiaali erityisesti liikenneturvallisuuden saralla. Digitalisaation myötä ajoneuvoihin voidaan synkronoida esimerkiksi digitaalisia liikenne- ja riistaeläinvaroituksia.

Valtioneuvoston tilastojen mukaan pelkästään suomalaisen liikenneverkoston korjausvelka on kivunnut jo peräti 2,5 miljardiin euroon. Toimivien sisämarkkinoiden ja liikenneturvallisuuden kannalta on tärkeää, että tavarat ja ihmiset liikkuvat turvallisesti eurooppalaisella tiestöllä.  Hyvässä kunnossa oleva tiestö toimii samalla kilpailuvalttina, sillä nykypäivänä elinkeinoelämän kannalta kuljetusten laatutekijöistä korostuvat useimmin täsmällisyys ja kustannustehokkuus.

4. Aihe on ajankohtainen Euroopassa ja globaalisti. Esimerkiksi Suomessa valtioneuvosto on tehnyt päätöksen puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Panostuksia tulee tehdä erityisesti t&k-rahoituksen lisäämiseksi, myös EU-budjetin kautta. Investointien ja innovaatioiden myötä esimerkiksi vety saattaa nousta tieliikenteen energianlähteeksi tulevaisuudessa.

 

Elsi Katainen, Renew Europe -ryhmä

1. Poliittisessa keskustelussa tieliikenne on turhan parjattu sektori, joka jää muiden liikennemuotojen varjoon. Tämä johtuu ilmastokeskustelusta. Meillä on kuitenkin kaikki mahdollisuudet viedä tieliikenteen päästöt alas siinä missä merenkulun tai ilmailun. Maantiet ovat nyt ja tulevaisuudessa elintärkeitä henkilö- ja tavaraliikenteelle harvaan asutussa Suomessa.

2. Erityispiirteet huomioidaan mielestäni kohtuudella, mutta vahvaa vaikuttamistyötä se vaatii. Tästä esimerkkinä on Suomen ja Ruotsin muuta Eurooppaa raskaammat ja kookkaammat rekat. Talviolosuhteiden, kelirikkojen ja niistä johtuvien liikenneturvakysymysten selittäminen eteläeurooppalaisille kollegoille on välillä haasteellista.

3. Tärkeitä teemoja ovat tieturvallisuuden vahvistaminen, tekoälyn ja automaation vauhdittaminen sekä kustannustehokkaiden päästövähennysten edistäminen siten, että jäsenmaiden erilaiset vahvuudet, kuten biopolttoaineiden mahdollisuudet ja tarpeet, kuten esimerkiksi jakeluvelvoitteen haasteet tulevat huomioiduksi.

4. Päästöjen vähentämisessä tarvitaan monia keinoja eikä jäsenmaita voi tässäkään laittaa yhteen muottiin. Energiamuutos on pysyvän ratkaisun kannalta välttämätön – fossiiliset polttoaineet on korvattava uusiutuvilla, kuten biokaasulla, sähköllä ja vedyllä. 

 

Miapetra Kumpula-Natri, S&D-ryhmä

1. Tieliikenteen asema on hyvin keskeinen koko Euroopassa, ja meillä se on keskimääräistä korostuneempi pitkien etäisyyksien maana. TEN-T eli Euroopan laajuinen liikenneverkko on EU:n keskeinen työkalu liikennepolitiikassa. Se linkittää rautatiet, tiet, vesireitit sekä lentoliikenteen yhtenäiseksi EU-tason liikenneverkoksi ja yli rajojen toimivaksi. Verkkojen Eurooppa (CEF) -ohjelmalla rahoitetaan liikenneverkon projekteja. CEF:ssä on painottunut erityisesti raideliikenteen hankkeiden tukeminen. Suomi sai CEF-tukea tiehankkeisiin vuosina 2014–2020 14,5 miljoonaa euroa. Meriliikenteen – joka meille on erittäin oleellinen – hankkeisiin saatiin 123 miljoonaa euroa, ratahankkeisiin 85,5 miljoonaa euroa ja lentoliikenteeseenkin 26,1 miljoonaa euroa.

Suomi voi myös jatkossa hakea rahoitusta kelpoisuusvaatimukset täyttäviin tiehankkeisiin. Uudessa CEF-lainsäädännössä koitetaan joustavammin yhdistää liikenteen, energian ja digitalisaation yhtymäkohdat: esimerkiksi älyn avulla tehokkuutta satamiin tai valmiuksia 5G varustelluille päätieverkoille.

2. Euroopan parlamentti totesi kannanotossaan TEN-T-verkostosta, että ”Euroopan laajuisella liikenneverkolla (TEN-T) varmistetaan taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus ja saavutettavuus kaikkialla EU:ssa ja sen alueilla, mukaan lukien maaseutualueet, syrjäiset, vuoristoiset ja harvaan asutut alueet, reuna- ja saarialueet sekä syrjäisimmät alueet”.

Onkin tärkeää, että Suomen kaltaisen harvaan asutun, syrjäisen ja pitkien etäisyyksien jäsenvaltion erityispiirteet huomioidaan. Suomi on myös ajanut joustovaraa olemassa olevaan sääntelyyn niin, että paremmin voidaan huomioida Suomen kaltaisen maan olosuhteet tiestöhankkeissa. Laatutason on oltava riittävä, mutta samalla on ymmärrettävä pitkien etäisyyksien asettamat kustannus-hyötyhaasteet.

Uusi TEN-T-asetus annetaan vielä tämän vuoden aikana. Komission valmistelussa on käyty vuoropuhelua jäsenvaltioiden kanssa, jotta ne ovat voineet tuoda esiin erityispiirteitään.

3. Älykkäät, digitaaliset ratkaisut eri liikennemuodoissa parantavat käyttäjäkokemusta, vähentävät päästöjä ja tekevät liikenteestä myös turvallisempaa. Kun liikennejärjestelmää tarkastellaan aidosti kokonaisuutena ja tieliikennettä osana sitä, tehokkuutta on mahdollista parantaa. Uudet teknologiat mahdollistavat suuremman tehokkuuden ja alhaisemmat päästöt kaikissa liikennemuodoissa, myös tieliikenteessä. Kattava, hyväkuntoinen liikenneinfrastruktuuri parantaa alueellista saavutettavuutta sekä on keskeistä elinkeinoelämän kilpailukyvylle, työllisyydelle ja kansalaisten tasa-arvolle.

4. Päästövähennyksissä mikään yksittäinen toimi ei riitä. Tieliikenteen päästöjen vähentämistä on tehtävä usealla rintamalla. On saatava päästöttömiä/vähäpäästöisiä uusia autoja. Markkinoilla on jo alkanut nopeutuva muutos. EU on tässä autonvalmistajille velvoitteita asettavana tasona riittävän voimakas lainsäätäjä. On panostettava myös kestäviin, uusiutuviin polttoaineisiin. On tuettava sähköistymisen etenemistä rinnan päästöttömän sähköntuotannon kanssa. Lyhyiden kaupunkiajosuoritteiden määrää tulee vähentää julkisen liikenteen vaihtoehtoja parantamalla.

 

Heidi Hautala, Vihreät/Euroopan vapaa allianssi -ryhmä

1. Tiestöä voidaan pienimuotoisestikin rahoittaa EU:n aluekehitysrahastoista. Pääsääntöisesti huomio on kuitenkin eurooppalaisissa tieverkoissa (TEN). Ilmastosyistä raideverkoston kehittämistä suositaan. Kiinnostavaa on, että valtatiet saattavat tarjota mahdollisuuden sähköistettyyn linjastoon raskaalle liikenteelle.

2. EU:n aluepolitiikan kautta voidaan huomioida eri maiden tiestön erityispiirteet ja paikalliset haasteet. Pitäisi huomioida nykyistä enemmän raskaan liikenteen kauttakulkumaiden ongelmat.

3. Päästövähennysten keinojen tulisi olla tekniikkaneutraaleja, ts. tarvitaan useita keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Olen itse pyrkinyt puolustamaan jätteistä ja tähteistä saatavaa biokaasua, joka on jäämässä EU-tasolla väliinputoajaksi liikenteen sähköistyessä vauhdilla.

Suurten keskusten välisiä nopeita junayhteyksiä korostettaessa pienempien paikkakuntien asema heikkenee, ja siksi vaikutusarvioiden ja kannattavuuslaskelmien tulee olla avoimesti laadittuja. Esimerkiksi Suomessa nopea yhteys pääkaupunkiseudulta Tampereelle saattaa jättää Hämeenlinnan ikävästi sivuun.

Tiestön kulumista vastaan tulisi etsiä tehokkaita keinoja. Suomessa voitaisiin mm. kannustaa nastarenkaiden korvaamiseen kitkarenkailla; renkaiden aiheuttama mikromuoviongelma on valtava ja siihen tulee etsiä ratkaisuja.

4. On perusteltua nostaa yksityisautoilun hintaa siellä, missä joukkoliikenne on kunnollinen vaihtoehto. Digitalisaatio on omiaan vähentämään liikkumistarvetta ja matkustamista työn merkeissä.

 

Henna Virkkunen, Euroopan kansanpuolueen ryhmä

1. Eri jäsenmaissa olot vaihtelevat suuresti. EU:n liikennepolitiikan pääpaino on päästöjen vähentämisessä. Se edellyttää isoja investointeja niin tiestöön, rautateihin kuin satamiinkin: sujuvat nopeat yhteydet ja tehokas logistiikka on yksi tärkeä tekijä päästöjen vähentämisessä. Myös väylien hyvä ylläpito on tässä keskeistä.

2. Kyllä erityisoloja pyritään huomioimaan lainsäädännössä ja rahoituksessa, vaikka aina siinä ei riittävästi onnistuta. Sen lisäksi että Suomessa on pitkät etäisyydet, meillä on myös ankarat talviolosuhteet ja kaiken lisäksi Suomi on miltei saari: 80–90 prosenttia tavarasta liikkuu meriteitse Suomeen ja Suomesta. Meillä on siis liikenteessä useita erityispiirteitä ja haasteita.

3. Haluaisin kasvattaa isojen rajat ylittävien infrainvestointien osuutta EU-budjetissa (liikenne, digi ja energia yhdessä), mutta tähän jäsenmaat eivät valitettavasti suostuneet. Toivottavasti käyttävät nyt elpymisrahastoa tähän. Haluan myös varmistaa, että päästöjen vähentämisessä huomioidaan teknologianeutraalisti kaikki käytettävissä olevat keinot ja huomioidaan eri liikennemuodot ja alueiden erilaisuus. Lisäksi haluan edistää liikenteen digitalisaatiota ja automatisaatiota tehokkuuden ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi.

4. Tarvitaan toimia kolmella sektorilla: vähäpäästöisiä polttoaineita (näitä on useita, uusiutuvat biopolttoaineet, LNG, vety, sähkö jne.), tehokasta logistiikkaa, infraa ja hyvää liikennesuunnittelua, sekä uutta modernia ajoneuvoteknologiaa. Näihin kaikkiin kolmeen sektoriin investoimalla päästään parhaisiin tuloksiin.

 

Silvia Modig, Euroopan parlamentin vasemmistoryhmä

1. Toimiva tieverkosto on keskeinen osa hyvin suunnitellun yhteiskunnan infrastruktuuria ja erityisen tärkeä EU:n sisämarkkinoiden toiminnalle. Tieverkoston ja tieliikenteen merkitys ymmärretään hyvin EU:ssa. EU:n uusien ilmastotavoitteiden seurauksena tieliikenne ja sen kehitys ovat entistä enemmän politiikan keskiössä. Nyt on tärkeää tehdä pitkäjänteistä reilun siirtymän mukaista politiikkaa, jonka avulla vähennetään tieliikenteen päästöjä sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.

2. EU:n päätöksenteko perustuu yhteisömenetelmään, jossa keskitytään unionin yhteisiin ydintehtäviin, kuten ilmastopolitiikkaan, sisämarkkinoihin ja sosiaalisiin oikeuksiin. Kunkin jäsenmaan erityispiirteet otetaan myös huomioon päätöksenteossa. Kulkumuotona tieliikenteen asema on Suomessa vahva, ja sen aseman kehitykseen vaikuttavat muun muassa väestönkasvu, talouden tilanne sekä väestön ikärakenne ja liikkumistottumusten muutokset.

3. Eurooppalaisen tieliikenteen kehityksen keskiössä on reilu siirtymä. Tieliikenteen päästöjä on vähennettävä niin, että ihmisten liikkumistarpeet hoituvat varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta. Eurooppalaisella logistiikka-alalla on mahdollisuus olla globaali edelläkävijä ilmastotoimissa ja -innovaatioissa. Näiden lisäksi meillä on vielä tehtävää jalankulun sekä pyörä- ja julkisen liikenteen edistämisessä erityisesti kaupunkialueilla.

Nämä seikat ovat keskeisessä osassa eurooppalaisen tieliikenteen tulevaisuutta suunniteltaessa.

4. Mielestäni paras tapa vähentää tieliikenteen päästöjä on laaja kokonaisuus erilaisia päästövähennystoimia. Parhaat keinot päästöjen vähentämiseen sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla ovat hyvin erilaisia kaupungeissa ja haja-asutusalueilla. Esimerkki yksittäisestä keinosta tieliikenteen päästöjen vähentämisessä on uusien autojen päästörajojen tiukentaminen.

 

TEKSTI: Mepit / Harde Kovasiipi