Liikenteen mutkia ja mahdollisuuksia ELY-keskusten näkökulmasta

Päivi Nuutinen, 51, on toiminut Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen johtajana 1.9.2020 alkaen. Itä-Suomesta kotoisin oleva Nuutinen on koulutukseltaan rakennusalan diplomi-insinööri.

–  Pitkään virkamiehenä toimineena olen ehtinyt työskennellä Tielaitoksessa, Tiehallinnon keskushallinnossa ja Liikennevirastossa sekä Väylävirastossa. Työ on sisältänyt mm. kehittämistehtäviä tie- ja liikennetekniikan sekä hankesuunnittelun parissa. Tiepiiriajoilta kokemusta minulla on Uudeltamaalta, Kaakkois-Suomesta ja Oulusta. Nykyiseen tehtävään ELY-keskuksessa siirryin Väyläviraston hankesuunnitteluosaston johtajan tehtävästä. Väylävirastossa toiminta kattoi teiden ohella myös rata- ja vesiväyläasiat. Tiet risteävät usein muiden väylämuotojen kanssa, esimerkkinä tunnin junat ja raitiotiehankkeet Helsingin seudulla, joten eri liikennemuotojen ymmärryksestä on hyötyä myös Uudenmaan ELY-keskuksessa työskentelylle.

Tuovi Päiviö, 50, aloitti 1.9.2020 työt Varsinais-Suomen ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen johtajana. Hän siirtyi toimeen Uudenmaan ELY-keskuksen   L-vastuualueen johtajan paikalta työskenneltyään sitä ennen Liikennevirastossa ja Tiehallinnossa. Turun suunnalta kotoisin oleva Päiviö oli uransa alkumetreillä ATK- suunnittelijana yksityisellä sektorilla. 90-luvun lopulla hän aloitti työt Tielaitoksella, joka muuttui sittemmin Tiehallinnoksi.

– Olin jo lukioiässä kiinnostunut tieasioista ja halusin juuri tie- ja liikennetekniikan alalle. Opiskelijana harjoittelin Turun ja Hämeen tiepiirissä. Turku, Häme ja Uusimaa ovatkin minulle työn puolesta tuttuja alueita. Erityisen hohdokkaaksi koin Uudenmaan ELY-keskuksen kunnossapitopäällikön käytännönläheiset ja kiinnostavat tehtävät. Ennen Uudenmaan ELY-keskuksen L-johtajuutta toimin myös Liikennevirastossa ELY-johtajana.

Mitkä teemat puhuttavat juuri nyt liikennevastuualueella?

Tuovi Päiviö mainitsee tämän hetken puheenaiheeksi valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman ja Väyläviraston valmisteleman investointiohjelman, jotka vaikuttavat suuresti ELY-keskusten toimintaan. Toinen ajankohtainen teema on korona, josta on kärsinyt erityisesti joukkoliikenne. ELY-keskuksilla on merkittävä rooli joukkoliikenteen järjestämisessä, ja tavoitteena on saada matkustajat takaisin sen pariin.

– Oma valtava työsarkansa ovat tiestön ja siltojen kunto sekä korjausvelka. Tiestön kunto on asiakkaiden mielessä joka päivä, ja tilanteen kohentamisessa riittää haastetta. Isoja kysymyksiä ovat lisäksi ilmastonmuutoksen vaikutukset tienpitoon ja liikenteeseen. Tähän liittyy esimerkiksi kestävien liikkumismuotojen edistäminen eli tienpidon ja liikenteen päästöjen vähentäminen. Alueellisessa tienpidossa katse kohdistuu myös teiden kunnossapidon päästöihin.

Myös Päivi Nuutinen nostaa ajankohtaisista aiheista esiin Liikenne 12 -suunnitelman. Suunnitelmakokonaisuus sisältää suunnittelu- ja investointiohjelmien lisäksi liikennejärjestelmän strategisen tilannekuvan, johon ELY-keskuksilla on tarjota alueellista tietoa. Suunnitelman toimeenpanossa tulee pohtia, miten strategiset linjaukset viedään kunkin ELY-keskuksen toimintaan ja erilaisiin toimintaympäristöihin.

– Uudenmaan ELY-keskuksen alueella korostuvat kaupunkiympäristöt. Useat isot ja keskisuuret kaupunkiseudut luovat mahdollisuuksia kestävän liikkumisen edistämiselle. Koronan jälkeinen joukkoliikenne on iso puhuttava teema.

Tulevaisuuden toimintaympäristöön liittyy useita suuria kysymyksiä.

– Millaisia ovat tulevaisuuden liikenteen volyymi ja muodot tai työn tekemiseen liittyvät muutokset? Miten ennustamme tulevaa liikkumiskäyttäytymistä, miten muutokset heijastuvat joukkoliikenteeseen ja kuinka tämän pohjalta kehitämme väyläverkkoa jatkossa? Miten onnistumme hillitsemään ilmastonmuutosta ja edistämään uusien käyttövoimien hyödyntämistä? Tässä teemoja, joihin löytyy toivottavasti ratkaisuja tulevaisuudessa, sanoo Nuutinen.

Käytännön huolena hän mainitsee vielä valtiontalouden pidemmän aikajänteen kehityksen ja korjausvelan pienentämismahdollisuudet. Siihen tarvitaan sekä tehokkaita toimenpiteitä että tietoa eri toimenpidevaihtoehtojen vaikutuksista. Toimenpiteiden vaikutuksista tulee myös viestiä entistä kattavammin.

Miltä tulevaisuus näyttää ELY-keskusten kannalta?

Nuutinen toteaa, että pitkäjänteinen Liikenne 12 -suunnitelma luo tulevaisuuden näkymää ELY-keskuksille, joiden vahvuutena on alueiden paikallinen tuntemus ja toimenpiteiden toimeenpanon osaaminen.

– ELY-keskusten osaamista tarvitaan ja toivottavasti hyödynnetään myös tulevaisuudessa suunnitelmia tehtäessä. Olemme asiakasta lähellä. Paikallisella yhteistyöllä on suuri merkitys, ja valtionhallinnossa tarvitaan myös alueen vahvasti tuntevaa toimijaa.

Päiviö muistuttaa, että ELY-keskusten historia ulottuu hiukan yli kymmenen vuoden taakse, ja tuohon aikaan on mahtunut jo todella paljon muutoksia.

– Muutoksia on varmasti luvassa myös tulevina vuosina. Asiat ja tarpeet ovat ja pysyvät kuitenkin huolimatta siitä, millä nimellä organisaatio toimii. Eli tekemistä piisaa varmasti jatkossakin.

Mitä ovat oman uuden työsi päällimmäiset haasteet?

– On haaste aloittaa uudessa työpaikassa koronan aikaan. Etänä työt hoituvat tosi hyvin, mutta uusiin ihmisiin on hankalampi tutustua. Esimerkiksi aloittaessani vuonna 2016 työt Uudenmaan ELY-keskuksessa se sujui helposti, sillä olimme kaikki fyysisesti samalla konttorilla, kertoo Päiviö.

Toisena haasteena hän pohtii, mistä saadaan osaajia ELY-keskuksiin ja ylipäätään koko tie- ja liikennealalle. Tekemistä riittää, sillä kyseessä ovat vaativat asiantuntijatyöt, joissa tarvitaan uudenlaista osaamista.

Kolmas kysymys Päiviön mukaan on siinä, kuinka liikenneasioissa voidaan vastata asiakkaiden korkeisiin ja perusteltuihin odotuksiin.

– Tiedämme, mitä haluaisimme ja pitäisi tehdä tieverkon parantamiseksi, mutta toiminnan puitteet ovat hyvin rajalliset. Joudumme tasapainottelemaan tarpeiden ja niukkojen resurssien kanssa.

Nuutinen tunnistaa oman työnsä haasteet paljolti samansuuntaisiksi. Pitkän etätyöjakson jälkeen olisi mukava tavata jo kollegoja ja sidosryhmiä. Tapaamisia toteutetaan toki virtuaalisesti, mutta fyysisiä tapaamisia jo kaivataan.

Miltä ELY-keskusten tulevaisuus liikenneasioissa näyttää?

Päivi Nuutinen korostaa, että toimintaympäristön muuttuessa tarvitaan jatkuvaa kehittymistä, sillä muutos on jatkuvaa ja muutokseen sisältyy aina mahdollisuus vaikuttaa. Tietopohjainen päätöksenteko luo ELY-keskusten tuottamalle tiedolle tarpeen ja tilauksen.

– Tärkeää on myös ympäristötietoisuuden jatkuva lisääntyminen sekä ammattilaisten että kansalaisten keskuudessa. Kansalaisten odotukset liikkumisen ja tienpidon ympäristöystävällisyydestä kasvavat ja me vastaavasti kehitämme toimintaamme jatkuvasti ympäristöystävällisempään suuntaan.

Tuovi Päiviön mukaan mielekkyyttä ja motivaatiota ELY-keskusten työhön tuo se, että asiakkaat ovat lähellä ja tehdään asioita, jotka näkyvät teiden käyttäjille nopeasti.

– Uudessa asiakkuusstrategiassa olemme miettineet paljon toiminnan kehittämistä asiakkaiden kannalta yhä paremmaksi. Esimerkiksi miten voimme kertoa toiminnastamme ja perustella sitä paremmin. Tienpito ja tieasiat ovat ihmisille ja yrityksille tärkeitä, joten niihin liittyy paljon odotuksia. Odotankin tulevaisuudelta yhdessä tekemistä ja ratkaisujen hakemista käytännönläheisesti.

Molemmat johtajat ovat kiitollisia siitä, että ELY-keskuksista löytyy runsaasti osaavaa ja sitoutunutta henkilöstöä. Tämä inspiroi myös johtajaa ja antaa energiaa omaan työhön.

 

Teksti: Harde Kovasiipi ja Liisa-Maija Thompson