Liikenteen kehittäminen vaatii eri alojen välisiä synergioita
Liikenne ja liikkuminen koskettavat lähes jokaisen arkea. Kurkistus eurooppalaisiin tutkimus- ja innovaatiotoiminnan rahoitusteemoihin antaa hyvää kuvaa tulevaisuuden ratkaisujen kehittämisestä.
Liikennepolitiikan keskiössä on jo pidemmän aikaa ollut varmistaa kestävä, vähäpäästöinen, energiatehokas, luontoa kunnioittava ja turvallisia digitaalisia ratkaisuja hyödyntävä liikkuminen niin kansallisesti kuin Euroopan tasolla.
Kestävä liikenne tarkoittaa myös käyttäjän asettamista etusijalle ja edullisempien, saavutettavampien ja puhtaampien vaihtoehtojen tarjoamista nykyisille liikkumisvaihtoehdoille. Liikenteen murros on avainasemassa EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoitusohjelma Horisontti Euroopan toteuttamisessa vuosina 2021–2027.
Liikenteen ja liikkumisen tulevaisuuden ratkaisuja kehitetään yhdessä
Vihreä siirtymä vie liikkumista entistä ympäristöystävällisempään suuntaan. Maailmanpoliittisesti herkkä energiatilanne vauhdittaa entisestään uusien ratkaisujen tuomista nopeammin kuluttajien käyttöön. Liikenne kaipaa todellista poikkitieteellistä lähestymistapaa. Mukaan tarvitaan yhteiskunnallisten ja humanististen tieteiden kuin myös eri tekniikan alojen osaajia. Yhteistyö yksityisen sektorin ja viranomaistahojen kanssa on tärkeää, kun uusia standardeja ja teknologioita kehitetään. Tutkimustuloksille on tilausta päätöksenteossa.
Horisontti Eurooppa -ohjelman Ilmasto, energia ja liikkuvuus -osa-alueesta rahoitetaan eri liikennemuotojen kilpailukykyä edistävää tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. Lisäksi tuetaan liikkumispalveluiden ja järjestelmätason ratkaisujen kehittämistä matkustajaliikenteeseen ja tavaroiden liikkumiselle. Jaossa tulee olemaan yhteensä yli 2,5 miljardia euroa, joista liikenteelle ja liikkumiseen kohdentuu noin 26 %.
Jäsenmaat mukana sisällönvalmisteluissa
Komissio vastaa ohjelman toimeenpanosta ja jäsenmailla on sisältövalmisteluissa roolinsa. Vuosien 2023–2024 työohjelmasisällöt ovat parhaillaan viimeistelyssä. Vuoden lopussa avattavien tutkimus- ja innovaatiohakujen teemat ovat jo tiedossa.
Esimerkiksi multimodaalisen liikenteen, infrastruktuurin ja logistiikan alalla yhteistyöhanke voisi rakentua Vähittäismyyjien, kuluttajien ja paikallisviranomaisten nollapäästöinen verkkokauppa ja rahdin jakelu- ja palautusvalinnat -teeman ympärille.
Liikenteen turvallisuus ja resilienssi -teemasta toivotaan löydettävän vastauksia muun muassa liikenteen distruptiivisten muutosten vaikutuksista resilienssiin, turvallisuuteen ja energiatehokkuuteen. Horisontti Eurooppa -ohjelma edistää myös tutkijoiden kansainvälistä liikkumista tutkijaliikkuvuusohjelmalla.
Uusia osaajia voidaan kouluttaa eurooppalaisessa yhteistyössä hakemalla rahoitusta tohtorikoulutusohjelmalle.
Tieliikenteen puhtaat ja automaattiset ratkaisut kehitteillä
Teollisen kilpailukyvyn vahvistaminen kulkee käsikädessä huipputason tutkimuksen kanssa. Tutkimuslaitosten, yliopistojen ja korkeakoulujen osaamisen hyödyntäminen on avainasemassa uusien ratkaisujen ja osaamisen kehittämisessä. Horisontti Euroopan rahoitus kanavoituu pääosin eri liikennemuotojen teollisuusvetoisten kumppanuusverkostojen toimintaan.
Kumppanuusohjelmat tuovat osaajaverkostot pidemmältä ajalta yhteen. Esimerkiksi vähäpäästöiseen ajoneuvoliikenteeseen tähtäävän Towards zero emission road transport (2ZERO) -kumppanuuden tutkimus- ja innovaatioagenda perustuu European Green Cars Initiative (2009–2013) ja European Green Vehicles Initiative (2014–2020) -aloitteisiin.
2ZERO-kumppanuus keskittyy nollapäästöisen tieliikenteen kehittämiseen vuoteen 2050 mennessä. Keskiössä ovat seuraavan sukupolven energiatehokkaat ja edulliset ajoneuvot (akkusähköautot kaikkiin käyttötapauksiin ja polttokennosähköautot raskaisiin sovelluksiin), liikkumisratkaisut ja niiden kustannustehokkaat latausinfrastruktuurit.
Connected, Cooperative and Automated Driving (CCAM) -kumppanuus vauhdittaa innovatiivisten, verkottuneiden, yhteistyökykyisten ja automaattisten liikkuvuuden teknologioiden ja palveluiden käyttöönottoa. Demonstraatio- ja pilotointitoiminnot ovat keskeisiä, kun kehitetään automaattisia ajoneuvoja ja niihin liittyviä infrastruktuureja.
Tärkeää on myös kasvattaa tietopohjaa käyttäjäkokemuksista. Suomi on aktiivisesti mukana CCAM-kumppanuusverkoston toiminnassa. Esimerkiksi Tampereella on testialue, jossa halukkaat voivat päästä automaattisten testiajoneuvojen kyytiin osana raitiovaunumatkaa Hervantaan.
Kumppanuusohjelmissa rahoittajina Euroopan komission lisäksi voivat olla julkiset viranomaiset, yksityisen sektorin toimijat tai teollisuusjärjestöt. Julkisen tuen avulla on tarkoitus jakaa riskiä, suunnata toimia ja mahdollistaa eri toimijoiden ja toimialojen yhteistyön tiivistäminen.
Apua hakemusten valmisteluun
Vihreä ja digitaalinen siirtymä tarjoaa yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia, ja EU-projekti on usein hyödyllinen osa kansainvälistymisen strategiaa, koska yhteistyöhankkeet tuottavat helposti uusia asiakkuuksia. Moni suomalainen yritys kuitenkin kamppailee julkisen rahoituksen tukiviidakossa tietämättä, millaista apua on oikeastaan tarjolla.
Vuoden 2021 alussa Business Finlandiin perustettu EU-rahoitusneuvontapalvelu kokoaa yhteen tietoa EU:n avustuksista, lainoista, takauksista, pääomasijoituksista, tuista ja julkisista hankinnoista sekä neuvoo niiden käytössä. Palvelun tavoitteena on tarjota keskitettyä tietoa EU-rahoituksesta ja edesauttaa sen kansallista hyödyntämistä.
Mukana palvelussa ovat myös ohjelmista vastaavat ministeriöt ja virastot. Yksin ei siis kannata jäädä, vaan kysyä rohkeasti apua. Erilaiset koulutus- ja verkostoitumistilaisuudet tarjoavat lisätietoja ja uusia verkostoja. Horisontti Eurooppa -ohjelman kansalliset yhteyshenkilöt mm. kommentoivat hakemuksia ja auttavat hankkeen budjetoinnissa ja sopimusasioissa.
Kirjoittaja toimii tutkimusjohtajana liikenne- ja viestintäministeriössä. Hän toimii myös Suomen edustajana Horisontti Eurooppa -ohjelman Klusteri 5: Ilmasto, energia, liikkuvuus -ohjelmakomiteassa.
Horisontti Eurooppa -ohjelma
Ohjelman edustuksesta Suomessa vastaavat ohjelman toimeenpanoa valvovat komiteajäsenet ja ohjelman kansalliset NCP-yhteyshenkilöt.
Komiteajäseninä ovat asiantuntijat ministeriöistä, Business Finlandista ja Suomen Akatemiasta. NCP-resursseista vastaavat Business Finland ja Suomen Akatemia. Komiteatyön kansallisesta kokonaiskoordinaatiosta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikan kansallisena vastuuministeriönä.
NCP-toiminnan koordinaatiosta vastaa Business Finlandin isännöimä EU:n tutkimus- ja innovaatio- ohjelmat-tiimi (EUTI). EUTIsta ja komiteajäsenilta saa myös lisätietoja valmisteilla olevista hakukuulutuksista.
Lisätietoa: www.horisonttieurooppa.fi ja www.eurahoitusneuvonta.fi.
TEKSTI: Hanna Vuorinen
KUVA: Shutterstock