Liikenneturvallisuus on meidän kaikkien asia

Sisäisellä turvallisuudella viitataan siihen, että ihmiset voivat elää arkea turvallisesti ja nauttia oikeuksistaan ja vapauksistaan ilman muun muassa rikollisuudesta ja onnettomuuksista johtuvaa pelkoa tai turvattomuutta.

Liikenteessä turvattomuuden tunnetta voivat aiheuttaa erilaiset liittyvät riskitekijät, kuten ylinopeus ja päihteiden käyttö. Ne ovat myös sairaskohtauksien ohella yleisimmin kuolemaan johtaneiden liikenneonnettomuuksien taustalla. Suomessa liikenneturvallisuus on kehittynyt jo pitkään parempaan suuntaan, ja onnettomuudet ja liikennekuolemat ovat vähentyneet. Viime vuonna liikennekuolemien määrä jäi alle 200:n (pois lukien sairaustapaukset), mikä on merkittävä saavutus. Tämän vuoden luvut viittaavat siihen, että sama kehitys jatkuu.

–Toki tässä ovat vielä liikenneturvallisuuden kannalta haasteellisimmat kuukaudet edessä. Varsinkin marraskuussa liikennekuolemien määrä yleensä hieman nousee muuttuvien tieliikenneolosuhteiden takia. Ennakointi esimerkiksi omaa nopeutta suhteuttamalla liikenneolosuhteisiin, kuten liukkaaseen tiehen, on tällöin erityisen tärkeää, poliisiylitarkastaja Pasi Rissanen Poliisihallituksesta kertoo.

Yhteisellä suunnalla kohti nollavisiota

Liikenne- ja viestintäministeriön toteuttama Liikenneturvallisuusstrategia 2022–2026 antaa yhteistä suuntaa eri toimijoille liikenneturvallisuuden edistämiseksi. Strategialla on nollavisio eli sen tavoitteena on nolla loukkaantumista ja kuolemaa liikenteessä vuoteen 2050 mennessä.

Strategiassa ymmärretään liikenneturvallisuus laaja-alaisesti. Sen strategiset linjaukset kattavat laajasti liikenneturvallisuuden kokonaisuuden: muun muassa liikennekasvatuksen, asenteet, päätöksenteon ja tilastoinnin sekä eri toimijoiden yhteistyön. Strategian toimenpideohjelma sisältää keinoja kaikkien liikennemuotojen turvallisuuden parantamiseksi.

Toimenpiteitä on yli 100, joista tieliikenteeseen liittyviä toimenpiteitä on reilusti yli puolet. Tieliikenteen toimenpiteissä pureudutaan monipuolisesti ennaltaehkäisyyn, mutta myös riskitekijöihin, esimerkiksi lisäämällä liikennekasvatusta sekä tukemalla ennaltaehkäisevää päihde- ja itsemurhatyötä.

– Liikenne on moniulotteinen asia, ja siihen vaikuttavat elämämme ilot ja surut tai esimerkiksi päihdeongelmat. Siksi liikenneturvallisuutta parantavat toimenpiteet eivät ole pelkästään poliisin toimenpiteitä, poliisitarkastaja Jari Pajunen sisäministeriön poliisiosastolta toteaa.

Esimerkiksi päihteiden käyttöön liittyvissä toimenpiteissä vastuutahoina ovat ministeriöiden ja Poliisihallituksen lisäksi Rikosseuraamuslaitos ja järjestöjä, kuten SPR sekä Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry. Liikenneturvallisuuden edistämisessä ennaltaehkäisevillä toimilla onkin merkittävin vaikutus.

– Koska jokainen loukkaantuminen ja kuolema on liikaa, Pajunen toteaa.

Lisää yhteiskunnallista puhetta

Ennaltaehkäisyssä tärkeää on myös yhteiskunnallinen keskustelu liikenneturvallisuudesta, mikä on huomioitu myös liikenneturvallisuusstrategiassa. Pasi Rissasen mukaan tällainen ennaltaehkäisevä puhe on kuitenkin Suomessa vielä vähäistä.

– Ehkä olisi hyvä, jos lisäisimme keskustelua erityisesti liikenneturvallisuutta uhkaavien ilmiöiden juurisyistä ja yhteisistä keinoista niihin vaikuttamiseksi. Keskeistä lienee myös kirkastaa edelleen yhteistä tavoitetta ja yhteistä ymmärrystä nollavisiosta.

Rissanen toteaa, että Traficomin kesäkuun 2023 alussa julkaistussa vertailussa on todettu, että "pitkällä aikavälillä tieliikenteen turvallisuuden paraneminen on seurausta suuresta määrästä eri tekijöitä. Norjassa tieliikenteen turvallisuuden kehittämisessä tämä havainto on omaksuttu, ja sitä on sovellettu menestyksekkäästi”.

– Suomelle vertailussa suositellaankin muun muassa, että "vahvistetaan pitkäjänteistä, systemaattista, tutkimus- ja tietoperusteista ja tavoiteohjattua työskentelytapaa ja asetetaan enemmän ja konkreettisempia tavoitteita, jotka ohjaavat työtä ja määrittävät toimenpiteitä”, Rissanen jatkaa.

Yhteisen näkemyksen on läpäistävä koko kansa – viranomaiset ja päättäjät, mutta myös kansalaiset. Lopullinen päätös riskien ottamisesta kun tehdään ratin ja penkin välissä. Tähän päätöksentekoon viranomaiset pyrkivät vaikuttamaan toiminnallaan.

Poliisin keskeisin tehtävä liikenneturvallisuudessa on liikennevalvonta. Kun poliisi valvoo liikennettä ja tekee näin näkyväksi kiinnijäämisriskiä, voivat riskinotot ratissa vähentyä. Toisaalta myös jo se, että poliisi on näkyvä liikenteessä, lisää yleistä turvallisuuden tunnetta tien päällä.

Liikennevalvontaa kohdennetaan usein sinne, missä on arvioitu olevan merkittävin onnettomuusriski. Esimerkiksi heinäkuisin kuolee eniten ihmisiä rattijuopumuksen seurauksena, minkä vuoksi viime heinäkuussa korostettiin rattijuopumuksen valvontaa.

– Kohdennus näyttääkin onnistuneen, koska rattijuopumuksesta aiheutuneet kuolemaan johtaneet onnettomuudet vähenivät. Toki liikenne on monimutkainen kokonaisuus, jossa vaikuttavat eri tekijät ja vaihtelua voi olla vuosittain, Rissanen toteaa.

 

Teksti: Henriikka Uusitalo
Kuva: Nina Mönkkönen / Liikenneturva