Liikennemalliprojektin tavoitteena yhtenäiset ennusteet matkoista ja kuljetuksista
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomissa on käynnissä pitkäjänteinen liikennemallien kehityshanke. Tavoitteena on jatkossa tuottaa yhtenäisiä ennusteita matkoista ja kuljetuksista sekä liikenteen vaikutuksista. Valtakunnallisen liikennemallijärjestelmän rakentaminen alkoi vuonna 2022 ja jatkuu vuoteen 2028.
Vuodesta 2028 eteenpäin Traficom käyttää ja ylläpitää sekä tarvittaessa jatkokehittää liikennemallia ja tähän kiinteästi kytkeytyviä vaikutusarviointityökaluja. Jatkossa päättäjien tukena on yhtenäisin menetelmin tuotettua tietoa, jotta he voivat arvioida politiikkatoimien ja laajempien yhteysvälikohtaisten hankkeiden vaikutuksia ja kustannustehokkuutta.
Yhdestä tulevaisuuskuvasta moniin
Traficomissa käynnissä olevan kehitystyön tavoitteena on muodostaa valtakunnallinen henkilö- ja tavaraliikenteen mallijärjestelmä, joka mahdollistaa liikenne-ennusteiden laadinnan ja erilaiset skenaario- ja vaikutustarkastelut perustuen yhtenäisesti määritettäviin toimintaympäristön kuvauksiin.
Mallijärjestelmällä laadittavia henkilö- ja tavaraliikenteen ennusteita hyödynnetään muun muassa liikennejärjestelmäsuunnittelussa, hankesuunnittelun tukena ja liikennepoliittisten toimenpiteiden arvioinnissa. Liikennemalleihin pohjautuvat ennusteet heijastelevat pitkän aikavälin talous-, maankäyttö- ja väestöskenaarioiden sekä liikenteen palvelutarjonnan muutosten vaikutuksia liikenteen kysyntään.
Yhteinen mallijärjestelmä mahdollistaa skenaariotarkastelut esimerkiksi erilaisilla politiikkatoimenpiteillä tai liikennehankekokonaisuuksilla. Liikennemalleja voidaan hyödyntää laajempien taloudellisten vaikutusten, kuten kiinteistömarkkinoihin, toimintojen sijoittumiseen ja työmarkkinoihin liittyvien vaikutusten arvioinnissa. Lisäksi voidaan tarkastella toimintaympäristötekijöiden, kuten kustannusten tai preferenssien muutosten, vaikutuksia liikkumiseen ja kuljetuksiin.
Tavoitteena on rakentaa jatkuvasti ylläpidettävä liikennemallijärjestelmä, jolla on laajasti hyödyntäjiä ja joka tuottaa monipuolisesti tietoa päätöksenteon tueksi, ei pelkästään valtiolle, vaan myös kunnille, kaupunkiseuduille ja maakunnille. Malli, vaikutusarviointityökalut ja laaditut liikenne-ennusteet ovat myös muiden toimijoiden käytettävissä.
Liikennemallit perustuvat havaintoihin liikkumisesta ja kuljetuksista
Liikennemallit ovat talousteoreettisia kuvauksia liikenteen kysynnän muodostumisesta. Liikenne- ja kuljetuskysyntä syntyy eri alueiden asukkaiden määrien ja sosiodemograafisten ominaisuuksien, palveluiden ja työpaikkojen sijaintien ja näitä yhdistävän liikennejärjestelmän ominaisuuksista. Liikennejärjestelmä eli liikenteen tarjonta sisältää kuvauksen teistä ja kaduista, radoista, terminaaleista ja liikkumisen palveluista sekä liikkumisen ja kuljetusten hinnoista.
Henkilöliikennemalli
Henkilöliikenteen mallintamista on tehty Suomessa jo 1960-luvulta lähtien. Pitkäjänteistä mallien kehittämistä ja ylläpitoa on ennen tätä valtakunnallista mallikehitystyötä tehty järjestelmällisimmin Helsingin seudun liikennemallijärjestelmän puitteissa. Nyt tarkoituksena on viedä liikenteen mallintamista, käyttöä ja ylläpitoa kohti parhaita pohjoismaisia käytäntöjä myös valtakunnallisella tasolla.
Henkilöliikenteen malli hyödyntää muun muassa valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen tuloksia havaituista liikkumisvalinnoista. Aineistoa täydennetään tiedoilla tehtyjen lähtö- ja määräpaikkojen välisistä kulkutapavaihtoehdoista. Aineistojen avulla voidaan selvittää, miten liikennejärjestelmän ominaisuudet ja yksilökohtaiset tekijät vaikuttavat liikkumisvalintoihin, ja miten eri tekijöiden (esimerkiksi joukkoliikennelippujen hintojen tai henkilöauton matka-aikojen) muutokset vaikuttavat liikkumiseen tulevaisuudessa.
Tavaraliikennemalli
Tavaraliikenteen mallin avulla muodostetaan käsitys Suomen tavaraliikenteen suoritteista ja niiden kehittymisestä sekä tavaraliikenteen kuljetustapavalinnoista ja virroista liikenneverkolla. Tavaraliikenteen tarkasteluihin ei ole Suomessa ollut henkilöliikenteen mallinnusta vastaavia pitkäjänteisesti kehitettyjä malleja. Kansainvälisestikin tavaraliikenteen mallinnusmenetelmät ovat kehittyneet henkilöliikenteen mallinnusta myöhemmin, vaikka kehitystyö on alkanut samoihin aikoihin henkilöliikenteen kanssa.
Tavaraliikenne käsitetään yleisesti taloudesta johdettuna kysyntänä ja on luontevaa, että tavaraliikenteen ennustamisen lähtökohtana käytetään talousennustetta. Pohjoismaisessa käytännössä mallien taustalla on käytetty panos-tuotosmalleja tai yleisen tasapainon malleja.
Talousmallin tuottamat tiedot muunnetaan euromääräisistä arvoista tonnimääriksi ja yhdistetään käytettävissä oleviin tilastotietoihin (mm. Tieliikenteen tavarankuljetustilaston ja tullin aineistot) kuljetusten toteutuneesta suuntautumisesta ja kuljetustapavalinnoista kotimaassa ja ulkomaankaupassa sekä kuljetusjärjestelmää kuvaaviin tietoihin.
Valmista vuonna 2028
Liikennemallin kehitystyö on käynnistynyt vuonna 2022. Ensimmäisissä työvaiheissa on tehty mallijärjestelmän periaatteiden määrittelyä, mallin laadinnassa tarvittavien lähtötietojen kartoitusta ja keräämistä sekä tarjontamallin eli liikenneverkkojen ja palveluiden kuvausten rakentamista. Vuonna 2023 on käynnistetty henkilöliikenteen kysyntämallin sekä tavaraliikenteen mallin laadinta. Tavoitteena on julkaista valmis mallijärjestelmä vuonna 2028. Sitä ennen järjestelmää testataan ja pilotoidaan matkan varrella.
Kehitystyön aikana tehdään tiivistä yhteistyötä eri sidosryhmien ja kansainvälisten tutkijayhteisöjen kanssa. Kehitystyössä hyödynnetään myös laajasti alan insinööritoimistoja Suomessa ja akateemista osaamista. Hankkeen kokonaisuudesta vastaa Traficom.
Teksti: Taina Haapamäki / Flou Oy, Virpi Pastinen, Miikka Niinikoski ja Jens West / Liikenne- ja viestintävirasto Traficom
Kuva: Shutterstock