Liikennejärjestelmän esteettömyys on kannattava sijoitus

Esteettömyys on saavutettavuuden takaamista kaikille ja yksinkertaisimmillaan se tarkoittaa, että liikennejärjestelmän täytyy mahdollistaa toimiva pääsy paikasta a paikkaan b. Esteettömyys korostuu väestön ikääntyessä, vaikka sen vaikutukset koskettavatkin kaikkia vanhoista nuoriin.

Esteettömyydestäpuhutaanpaljon, mutta millaista on esteetön liikenne? Turvallisuus ja toimivuus näkövammaisille ja liikkumisesteisille ovat esteettömyyden vähimmäisvaatimukset. Tämän lisäksi esteetön liikenne on helppoa ja terveellistä kaikille liikennejärjestelmän käyttäjille.

Historiaa ei pääse pakoon, maankäyttö määrää marssijärjestyksen

Ei ole itsestään selvää, että liikennejärjestelmä on kaikkialla esteetön tai muutettavissa esteettömäksi samankokoisin ponnistuksin. Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen ESKEn asiantuntija ARI KURPAN mukaan usein unohdetaan, että historia vaikuttaa esteettömyyteen.

– Jos vaikka verrataan 1860-luvulla rakennettua Lontoon maanalaista ja 1982 valmistunutta Helsingin metroa, huomataan että prioriteetit ovat muuttuneet. Vanhoihin infrastruktuurin ratkaisuihin joudutaan lisäämään osia, uusissa kohteissa aloitetaan puhtaalta pöydältä.

Esteettömyys on jatkumo alueensa historiallista kehitystä, mutta myös tuoreempaa maankäytön suunnittelua.

Tulevien ratkaisujen lähtökohdat asetetaan silloin, kun päätetään miten asuminen, palvelut, työpaikat ja vapaa-ajan toiminnot sijoitetaan taajamissa kaikkien saavutettaviin.

– Maankäytön lisäksi esteettömän liikenteen toteutumista tuetaan liikenteenohjauksella ja liikenneverkkojen suunnittelulla. Toisaalta esteettömyyteen vaikuttavat infrastruktuurin kunto ja Suomessa myös talvikunnossapito, Kuntaliiton liikenneasiantuntija JOHANNA VILKUNA kertoo.

Infrastruktuurin kunto ja talvikunnossapito ovat sidoksissa toisiinsa, sillä väylän pinnan rapistuminen hankaloittaa lumenaurausta ja liukkauden torjuntaa. Jos lunta kertyy ajoradoille tai jalkakäytäville liikaa, esimerkiksi pyörätuolilla kulkeminen hankaloituu tai jopa estyy kokonaan.

Väestön ikääntyessä esteetön liikennejärjestelmä on avainasemassa

Kurppa ja Vilkuna kertovat,että esteettömyys huomioidaan yhä paremmin liikennejärjestelmän suunnittelussa sekä toteutuksessa – ja miksi ei huomioitaisi, sillä se ei ole keneltäkään pois. Päinvastoin liikennejärjestelmän esteettömyys on kannattava sijoitus, josta hyötyvät monet.

– Esteettömyys on jopa “hyvää bisnestä”. Kukaan ei jätä palvelu käyttämättä sen takia, että se on esteetön. Käyttäjäryhmä ei myöskään ole pieni, sillä yksikin esteettömän kyydin tarvitseva voi tuoda mukanaan suuren joukon käyttäjiä jollekin liikenneyhteydelle, Kurppa muistuttaa.

Myös liikennejärjestelmän infrastruktuurin ratkaisuja mietittäessä esteettömyys kannattaa, sillä esimerkiksi selkeistä opasteista ja suojateistä, esteettömistä pysäkeistä ja korkeiden reunakivien vähen- tämisestä hyötyvät useimmat liikkujat – nekin, joilla ei ole pysyvää vammaa tai rajoitetta.

– Pysyvien rajoitteiden lisäksi tarve esteettömyydelle voi olla väliaikaista, sillä esimerkiksi kyynärsauvoilla liikkuminen tai lastenrattaiden työntäminen ovat lähes jokaisen kohdalle osuvia tilanteita. Nämä arkiset asiat vaativat tuekseen esteettömän liikennejärjestelmän, Kurppa sanoo.

Esteettömyys koskettaa jokaista liikkujaa jossain elämänvaiheessa ja viimeistään ikääntymisen tuomien haasteiden myötä. 2020-luvun lopussa joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias, mikä tekee esteettömän liikennejärjestelmän kehittämisestä keskeisen tulevaisuuden tavoitteen.

– Iäkkäiden liikkumista turvaavat esteettömät kulkuväylät ja helppolukuiset opasteet. Toisaalta keskeisiä ovat eri asiakasryhmille toimivat matkustajainformaatio ja maksu- sekä tilausjärjestelmät, jotka ovat myös ikääntyvien saavutettavissa, Vilkuna luettelee.

Erilaisten rajoitteiden ja vammojen huomioimisen lisäksi esteettömyyden toteutumiseen vaikuttavat liikennejärjestelmän ympäristöhaitat. Esimerkiksi pienhiukkaspäästöt ja toisaalta kaupungeissa katupöly ovat haasteita, sillä ne rajoittavat niille herkistyneiden liikkumista.

Esteettömyyden haasteisiin vastaaminen kannustaa toimijoita yhteistyöhön

Se että esteettömyydestä hyötyvät monet eri ryhmät ja että sitä korostetaan yhä useammin osana liikenteensuunnittelua ei tarkoita, että esteettömyyden eteen ei olisi enää työtä tehtävänä Suomen liikennejärjestelmässä. Vilkunan mukaan ero muihin Pohjoismaihin on esimerkiksi suuri.

– Kuten tiedetään, Ruotsin ja Norjan panostukset liikennejärjestelmään ja infrastruktuuriin yleensä ovat aivan eri tasolla. Tämä voidaan nähdä suotuisampana liikenneturvallisuustilanteena myös esteettömyyden osalta. Näiden vertailu on tietenkin haastavaa, Vilkuna pohtii.

Suomessa keskeisiä haasteita ovat esimerkiksi työmaa-aikaiset erikoisjärjestelyt, jotka aiheuttavat kestohaasteita esteettömyydelle eri puolilla maata. Tilanne on kuitenkin hankalin haja-asutusalueilla, joissa kuntien panostukset liikenneinfrastruktuuriin ovat tiukilla.

– Liikennejärjestelmässä on mukana monia toimijoita, joilla on tietenkin omat vastuunsa ja resurssinsa. Suunnittelussa ja toteutuksessa näitä pyritään yhteensovittamaan. Haasteista huolimatta esteettömyyden tavoittelu kannustaa toimijoita tekemään yhteistyötä, Vilkuna kertoo.

– Suomi pärjää hyvin esimerkiksi yhdenvertaisuuslain ja YK:n vammaissopimuksen ansiosta. Meillä on selkeitä lakeja ja määräyksiä näistä esteettömyyden kysymyksistä. Onhan meillä vähän “kahden kerroksen väkeä” eli isommissa kaupungeissa pärjätään paremmin, Kurppa sanoo.

Työ esteettömyyden eteen tukee myös muita tavoitteita, kuten kestävää liikkumista. Esteettömyys ja kestävä liikkuminen korostavat esimerkiksi jalkaisin kulkemista ja yhteisiä tavoitteita ovat lisäksi erotellut kulkuväylät jalankulkijoille ja pyöräilijöille sekä toimiva ja saavutettava joukkoliikenne.

Valjastetaanko avoin data esteettömän liikkumisen työkaluksi?

Tällä hetkellä esteettömyys toteutuu Suomen liikennejärjestelmässä etenkin raideliikenteen osalta, sillä junat, metrot ja raitiovaunut uudistuvat esteettömämmiksi. Paikallisliikenne toimii kaukomatkoja paremmin busseissa ja matkakeskuksien nykyaikaistaminen auttaa paljon.

Kurpan mukaan haasteena on edelleen jopa kaikkein pienimpien poikkeustilanteiden ja huoltotoimenpiteiden suuri vaikutus esteettömyyden toteutumiseen. Jos juna-asemalla on esimerkiksi vain yksi hissi, koko asema lakkaa olemasta esteetön sen huoltopäivänä.

– Toivon tulevalta toimivia teknologiaratkaisuja, jotka vastaisivat näihin ongelmiin. Olisi esimerkiksi hienoa nähdä sovellus, joka poimisi matkaa suunniteltaessa yritysten avoimesta datasta tietoa juuri sen hetken työmaista, huolloista ja poikkeustilanteista, Kurppa pohtii.

Tunnista esteettömän liikenteen ongelmakohdat

1. Risteyksessä heikko näkyvyys
2. Liian korkea reunakivetys
3. Epäselvät tai pienet opasteet
4. Esteellinen pysäkki tai laituri
5. Katupöly ja saasteet