Koronan varjoon jäi monen opiskelijan suuri saavutus
Valmistuin vuoden 2020 lopussa eli koronapandemian ensimmäisenä vuotena. Valmistuminen ei kuitenkaan näkynyt juuri mitenkään arjessani. Tähän vaikutti korona, mutta toki myös se, että olin jo pidemmän ajan työskennellyt opiskelujen ohessa ja näin ollen jo siirtynyt infra-alalle työelämään.
Valmistumisjuhla koronan keskellä ei ollut juhlava tai erityisen mieleenpainuva, vaan se oli 45 minuuttia kestävä videostriimi kotisohvalla katsottuna. Onnekseni tapauksessani perheenjäsenet, ystävät sekä työyhteisö muistivat kuitenkin myöhemmin vastavalmistunutta.
Lisäksi voitin diplomityölläni myös SKTY:n jakaman Vuoden kuntatekniikan opinnäytetyö -palkinnon, joka oli itselleni tutkintotodistustakin hienompi merkki valmistumisesta. Näin ei kuitenkaan tietysti ole kaikilla, ja isot suoritukset jäävät helposti unohduksiin.
Diplomityö on askel kohti asiantuntijuutta
Kirjoitin diplomityöni tietomallipohjaisesta kustannuslaskennasta infra-alalla ja pääsin jopa puhumaan aiheesta sekä Väylät & Liikenne -päivillä että Kuntatekniikan päivillä viime vuonna. Näitä kokemuksia arvostan suuresti. Varsinaisessa diplomityöprosessissa mielenkiintoisinta oli ehdottomasti Building Smart Finlandin ja Ihku-allianssin yhteistyössä järjestetty työpaja sekä alan huippuasiantuntijoiden haastattelut.
Nyt noin kaksi vuotta valmistumisen jälkeen olen päässyt jatkamaan diplomityöni teeman parissa toimiessani Ihku-laskentapalvelun palvelupäällikkönä. Samalla edistän myös Ihkun integraatiopalveluiden kehittämistä, jotta kustannuslaskentajärjestelmä voisi jatkossa olla yhteydessä esimerkiksi raportointi- ja suunnittelujärjestelmiin.
Valmistuminen konkretisoi vuosien työn
Olen kuullut useammalta opiskelukaveriltani, että valmistumisen jälkeen kuluu aikaa ennen kuin valmistuminen konkretisoituu. Olen tästä aivan samaa mieltä, koska oli pitkään vaikea ymmärtää, että monen vuoden opiskelut ovat nyt takanapäin. Etenkin kun korona-aikaan todistus tulee postilaatikosta, ei sitä valmistumista jotenkin siinä hetkessä välttämättä ymmärrä tai osaa arvostaa.
Ennen pahempaa koronatilannetta todistuksen olisi sentään voinut käydä hakemassa opintotoimistosta tai neljä kertaa vuodessa järjestettävästä valmistumisjuhlasta. Jos juhlia voidaan jatkossa järjestää normaalisti, kannustan kaikkia valmistuvia osallistumaan näihin koulun järjestämiin juhliin ja pitämään myös omat valmistujaiset lähipiirille. Mietin itsekin edelleen, että nyt kaksi vuotta myöhemmin järjestäisin vielä väliin jääneet valmistumisjuhlat.
Merkittävää etappia tulee arvostaa
Pohdin kovasti, miksi yliopistosta valmistumista ei juhlita yhtä isosti kuin ylioppilaaksi kirjoittamista, vaikka lopputyön kirjoittaminen on usein yli puolivuotinen työprojekti, puhumattakaan tavallisesti noin viidestä vuodesta opiskeluja. Yliopisto-opinnot kestävät kuitenkin melkein puolet pitempään kuin lukio-opinnot.
Vaikka koronatilanne ei olisikaan estänyt juhlien järjestämistä, en usko, että silloinkaan olisi järjestetty valmistumisjuhlia ainakaan siinä mittakaavassa kuin ylioppilasjuhlia pidetään. Miten saisimme luotua tavan, että korkeakoulusta valmistumista ja kaikenlaisia opinnäytetöitä arvostettaisiin enemmän?
Teksti: Anni Heilala
Kuva: Nelli Kivinen