Kilpajuoksua korjausvelan kanssa

Koska rahoitusresurssit ovat rajalliset, täytyy tieverkon kunnossapitoa ja korjaustoimenpiteitä kohdentaa kustannustehokkaasti. 2010-luvulla Suomen maantieverkon korjausvelka kasvoi rahoituksen puutteiden vuoksi merkittävästi, mutta tuolloinkin onnistuttiin varmistamaan pääteiden kunto ja päivittäinen hoito. 

Yksikön päällikkö Otto Kärki Väylävirastosta tarkentaa, että korjausvelan kasvu kohdistui erityisesti vähäliikenteisiin päällystettyihin teihin. Nykyisin päällysteet ja tierakenteet ovatkin monin paikoin huonossa kunnossa, eikä rakenteita olla 2000-luvulla pystytty parantamaan kuin murto-osin aiempaan nähden.

– Päällysteiden ohella muun muassa sillat, valaisinpylväät ja kaiteet alkavat olla pääosin ikääntyneitä ja korjaustarpeessa. Erityisesti silloista suuri osa on rakennettu 1960- tai 1970-luvulla, joten moni niistä tulee korjaus- tai uusimisikään samaan aikaan, kertoo Kärki.

Tieverkon kehityksen ja talviolosuhteiden vaatimukset

Kärki mainitsee Suomen tiestön erityispiirteitä, jotka vaikuttavat sekä teiden rakentamiseen että kunnossapitoon.

– Meillä on suhteellisen laaja valtion ylläpitämä soratieverkko ja erityisesti yksityistieverkko. Tunneleiden ja muiden taitorakenteiden määrä kuitenkin kasvaa, jolloin samanpituisen tieverkon kunnossapitoon vaaditaan tulevaisuudessa yhä enemmän rahoitusta. 

Suomen olosuhteissa päällysteet on tehtävä kestämään talvisten nastarenkaiden kulutusta. Lisäksi yhdistelmäajoneuvojen sallitut maksimimassat ovat Suomessa suuria, kun taas sidotut päällystekerrokset alemmalla tieverkolla ovat ohuita.

– Tierakenteiden kantavuus on paljolti sitomattomien rakennekerrosten varassa. Ne on pidettävä kuivina kaikkina vuodenaikoina, mikä lisää painetta kuivatuksen kunnossapidon tehostamiseen. Kuivatuksen merkitys on kasvanut myös ilmastonmuutoksen vuoksi, huomauttaa Kärki.

Tieomaisuuden hallinta vaatii jatkuvaa kunnonseurantaa

Teiden kunnon jatkuva seuranta on olennaisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa ylläpitotoimien kustannustehokas kohdentaminen, toimivuus ja kehittäminen. Sen avulla myös tienkäyttäjien tarpeet voidaan ottaa paremmin huomioon. Valtion hallinnoimien maanteiden mittaustiedot on tallennettu tierekisteriin, joka korvautuu jatkossa Väyläviraston uudella laajalla Velho-järjestelmällä.

Päällystettyjen maanteiden urasyvyyksien, epätasaisuuksien ja vaurioiden kehittymistä seurataan 1–3 vuoden välein toistuvilla mittauksilla, joista vastaavat niihin erikoistuneet palvelutuottajat. Ajantasaista tietoa teiden kunnosta saadaan myös maanteitä hoitavilta urakoitsijoilta ja aluevastaavilta.

– Näiden havaintojen, rekisteritietojen ja asiakaspalautteen perusteella voidaan reagoida nopeasti äkillisiin korjaus- ja kunnostustarpeisiin sekä kelimuutoksiin. Myös asiakaspalautetta voi antaa osoitteessa palautevayla.fi/aspa, kertoo Kärki.

Ratkaisuja uudesta teknologiasta

Nykyään teiden seurannassa hyödynnetään luonnollisesti digitaalisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat automaattisen tiedon keräämisen ja hyödyntämisen. Teknologian nopea kehitys avaa uusia mahdollisuuksia, mutta niiden kattava käyttöönotto on vaativaa.

– Kasvavan datamäärän käyttö on suunniteltava ja toteutettava hyvin, jotta siitä saadaan hyödyt irti. Tavoitteena on, että mahdollisimman paljon tiedosta syntyy jo työtä tehtäessä, mikä vaatii urakoitsijoiden ja tilaajan järjestelmien välisen tiedonsiirron kehittämistä, sanoo Kärki.

Kehittyvästä teknologiasta kaivataan ratkaisuja erityisesti inventointeihin, joita tehdään toistaiseksi vielä osin myös silmämääräisten arviointien perusteella.

– Kehitämme myös uutta teknologiaa hyödyntäviä päällysteen urien ja epätasaisuuksien mittauksia. Joillekin pitkään käytössä olleille tunnusluvuille, kuten IRI-arvolle, on löydetty parempia ja monipuolisempia tunnuslukuja.

Omat lisähaasteensa tiestön ylläpitoon tuo ilmastonmuutos, joka johtaa veden lisääntymiseen kaikkina vuodenaikoina. Päällystettyjen teiden kunnossapitoa tarvittaisiin yhä enemmän, mutta rahoitusvajeen vuoksi korjausvelka on kasvanut erityisesti vähäliikenteisellä tieverkolla. Kärki vakuuttaa kuitenkin, ettei päätieverkon kunnosta tingitä jatkossakaan.

Ilmastonmuutoksen riskejä ja ratkaisuja

Vaikka globaalin ilmastonmuutoksen uhat tieverkoille vaihtelevat alueittain, kannattaa niiden ehkäisemiskeinoja pohtia myös kansainvälisestä näkökulmasta. Suunnittelu- ja konsultointiyhtiö AFRYn asiantuntijalla Markku Knuutilla on pitkä kokemus tieomaisuuden hallinnan hankkeista ympäri maailmaa. 

Hän on osallistunut viimeksi Kap Verdellä ja Mosambikissa ilmastonmuutokseen varautumisprojekteihin, joita on vetänyt FinnOC Oy Suomesta. Bosnia-Hertsegovinassa käynnistetyssä projektissa on identifioitu viisi ilmastonmuutoksen tieverkostolle aiheuttamaa uhkaa ja pohdittu keinoja haittojen ehkäisemiseen.

– Tulvavaaroja voidaan ehkäistä jo teiden suunnitteluvaiheessa pyrkimällä välttämään pahimpia riskialueita. Olemassa olevilla teillä varautumiskeinoja ovat esimerkiksi keskilinjan korottaminen ja erilaiset kuivatusratkaisut. Maanvyörymien varalle voidaan rakentaa suojaseiniä sekä rinteiden stabilointi- ja kuivatusratkaisuja, kertoo Knuuti.

Muina vaaratekijöinä hän mainitsee kivivyöryt, joiden vauriota ehkäistään rinteitä peittävillä verkkorakenteilla sekä lumivyöryt, joiden varalle voidaan rakentaa suoja-aitoja. Oma lukunsa ovat sääolojen kuumenemisesta johtuvat metsäpalot, jotka vaativatkin jo laajempaa biosuojautumista, kuten metsän harvennuksia ja suojavyöhykkeitä. 

Bosnia-Hertsegovinan projektissa on tehty tieosuuksien riskianalyyseja sekä määritelty multikriteerianalyysin avulla tieverkon eri osien kriittisyyttä alueiden selviämisen kannalta. Yhdistämällä tieosien riskipisteet ja kriittisyyspisteet saadaan tiet lopulta tärkeysjärjestykseen, joka ohjaa kunnossapito- ja varautumisresurssien kohdistamista.

Tiedonkeruuta joukkoistamisen voimalla

Suomessa Knuutia on työllistänyt esimerkiksi AFRYn vetämä hanke, joka tarjoaa kunnille lisää tehokkuutta ja järjestelmällisyyttä tieomaisuuden hallintaan. Kyse on täysin uudenlaisesta palvelupaketista, jossa yhdistyvät joukkoistettu tiedonkeruu, tekoälyyn perustuvan datan analysointi ja pilvipohjainen päällysteiden hallintajärjestelmä.

– Ideana on osallistaa mobiilipelin avulla kuntalaisia tallentamaan katuverkolta videodataa. Se jatkojalostetaan sitten kuntodataksi, josta voidaan automaattisesti tunnistaa tiepäällysteen vauriot, kuten halkeamat, reiät ja reunamurtumat. Kun nämä tiedot syötetään hallintajärjestelmään, voidaan kunnossapitoa kohdentaa oikea-aikaisesti oikeisiin paikkoihin, selittää Knuuti.

Maailman mitassakin ainutlaatuisen paketin avainosia ovat startup-yritys Crowdchupan kehittämä mobiilipeli, Vaisalan konenäköratkaisu ja Sirwayn hallintajärjestelmä. Järjestelmä on ollut käytössä jo Lempäälässä ja Vaasassa sekä tulossa seuraavaksi ainakin Kuopioon, Paimioon sekä Vihtiin. Lisäksi Tampereella ja Helsingissä on tarkoitus soveltaa tiedonkeruumallia polkupyörien avulla kevyenliikenteen väylillä kesällä 2021.

– Hämmästyimme itsekin siitä, kuinka valtava voima joukkoistamisella on tiedonkeruussa. Järjestelmän testikäytössä Tampereella 12 käyttäjää kuvasi suuren osan kaupungin katuverkosta 5,5 tunnissa. Videodataa kertyi keskimäärin 144 km tunnissa, summaa Knuuti.

Hänen mukaansa Pacman- tai PokemonGo-tyyppinen mobiilipeli voi herättää alkuun hilpeyttä, mutta sitäkin vakuuttavampia ovat datankeruun nopeus, määrä, laatu, luotettavuus ja koko järjestelmän hyödyt.

– Kuntodata auttaa arvioimaan kunnossapidon korjausvelkaa ja perustelemaan kunnossapitopanostuksia budjetissa. Toistuvilla mittauksilla nähdään myös katuverkon ja korjausvelan kehitystrendi.

TEKSTI: Harde Kovasiipi KUVAT: AFRY Finland Oy