Kilpailukyvyn kohentaminen uudistuneen EU:n keskiössä

Ursula von der Leyenin johtaman uuden EU-komission ensimmäinen merkittävä aloite on kilpailukykykompassi, joka ohjaa alkaneen kauden työtä ja perustuu Mario Draghin raportissa esitettyihin kolmeen pilariin. Kompassin ensimmäisenä tavoitteena on kuroa umpeen innovaatiokuilu EU:n ja Yhdysvaltojen sekä Kiinan välillä lisäämällä TKI-investointeja ja poistamalla sisämarkkinoiden esteitä, jotta yritykset voivat parantaa kilpailukykyään ja luoda paremmat rahoitusmarkkinat.

Hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä yhdistetään vihreän siirtymän tavoitteet ja kilpailukyvyn parantaminen julkaisemalla puhtaan teollisuuden ohjelma, turvaamalla energian saatavuus ja laskemalla sen hintaa luovuttaessa Venäjän kaasusta. 

Turvallisuutta vahvistetaan kehittämällä toimitusketjuja ja vähentämällä EU:n riippuvuutta kriittisten materiaalien osalta sekä kasvattamalla puolustusmenoja ja luomalla toimivat puolustusteollisuuden yhteismarkkinat.

Komissio tukee myös Euroopan säästö- ja sijoitusunionia helpottaakseen yritysten rahoitusta, virtaviivaistaa yritysten sääntelyä ja parantaa sisämarkkinoiden toimivuutta. Lisäksi komissio julkaisee Sauli Niinistön raportin pohjalta Valkoisen kirjan Euroopan puolustuksen tulevaisuudesta ja jatkaa määrätietoisesti Ukrainan tukemista sekä demokratian puolustamista EU:ssa.

Liikenteen työohjelma myötäilee komission kulmakivitavoitteita

EU:n uusi, kreikkalainen liikennekomissaari Apostolas Tzitzikostas on niin ikään esitellyt painopisteensä Euroopan liikennepolitiikan kehittämiseksi. Tzitzikostas haluaa kehittää kuljetusten sisämarkkinoita edelleen ja vahvistaa kuljetusalan toimijoiden kilpailukykyä. 
Hänen tavoitteenaan on saattaa TEN-T-liikennekäytävät valmiiksi Verkkojen Eurooppa -rahoitusinstrumentin (CEF) tuella, mikä vahvistaa Euroopan sisäistä yhteydenpitoa ja edistää talouskasvua.

Multimodaalisten matkaketjujen luominen ja yhteisen digitaalisen lippujärjestelmän kehittäminen ovat keskeisiä osia hänen strategiaansa. Näin matkustajat voivat saumattomasti yhdistellä eri liikennemuotoja yhden järjestelmän kautta.

Digitalisaation edistäminen älykkäiden liikennejärjestelmien ja älykkään liikkuvuuden ratkaisujen avulla onkin korkealla liikennekomissaarin agendalla.

Komissaari ehdottaa investointiohjelmaa kuljetus- ja liikennealoille nopeuttamaan käyttövoimasiirtymää kohti kestävämpiä energialähteitä. Tämä sisältää lisäpanostuksia latausverkoston rakentamiseen sähköisille ajoneuvoille. Draghin raportin mukaisesti hän aikoo toteuttaa EU:n teollisuuden toimintasuunnitelman autoalalle, jonka myötä vahvistetaan Euroopan asemaa globaalissa autoteollisuudessa.

Tulevaisuuden innovaatioissa ja liikenteessä Tzitzikostas tavoittelee Euroopalle johtoasemaa. Hän suunnittelee strategiaa huipputeknologian hyödyntämiseen, kuten hyperloop-järjestelmiin, parantaakseen liikenteen tehokkuutta ja nopeutta. Lisäksi hän haluaa vahvistaa liikkuvuuden sosiaalista ulottuvuutta keskittymällä työpaikkoihin, työvoiman saatavuuteen, osaamiseen ja taitoihin sekä matkustajien oikeuksiin.

Yhteistyö puolustusasioista vastaavien komissaarien ja muiden EU-toimijoiden kanssa sotilaallisen liikkuvuuden parantamiseksi on liikennepolitiikan keskiössä. Tavoitteena on varmistaa, että jäsenvaltiot voivat siirtää sotilaskalustoa sujuvasti koko mantereen alueella. 

Tzitzikostas korostaa myös vahvojen kansainvälisten liikenneyhteyksien tärkeyttä ja liikenneturvallisuuden varmistamista, mukaan lukien kyberturvallisuus, pitääkseen Euroopan liikennejärjestelmät turvallisina ja luotettavina.

Puolan kausi EU:n neuvoston puheenjohtajana hyvässä vauhdissa

Puolan tammikuusta kesäkuun loppuun ulottuvan EU-puheenjohtajuuskauden liikenteen painopisteet korostavat turvallisuutta ja liikkuvuuden kehittämistä. Puolan kauden motto ”Security, Europe!” kuvastaa kattavasti kauden ohjelmaa. 

Liikennealan resilienssin vahvistaminen on keskeinen tavoite, kuten myös lisääntyneet investointitarpeet liikennealalla. Tämä näyttäytyy erityisesti sotilaallisen liikkuvuuden parantamisena EU:n sisällä.

Puola painottaa yhtenäisen EU:n liikenneinfrastruktuurin saattamista valmiiksi Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) pohjalta. Lisäksi liikennealan kilpailukyvyn parantaminen on tärkeä painopiste, ja Euroopan unionin antamien uusien säädösten odotetaankin tukevan ensisijaisesti liikennealan toimijoiden kilpailukykyä.

Työ maantiekuljetuskaluston mittoja ja massoja koskevan ja Suomen kannalta elintärkeän EU-direktiivin uudistamiseksi jatkuu, ja liikennekelpoisuuspaketin (ajoneuvojen katsastus-, rekisteröinti- sekä tienvarsitarkastussäännöt) uudelleenarviointi käynnistyy välittömästi, mikäli EU:n komissio antaa teemaa koskevan aloitteensa kevään kuluessa.

Rahoituskausi 2028–2035 voi mullistaa EU:n liikennerahoituksen

Komissio on käynnistänyt myös EU:n talousarvion täydellisen uudistamisen valmistelut. Brysselistä tihkuneissa alustavissa suunnitelmissa on vuoden 2027 jälkeiselle monivuotiselle rahoituskehykselle (MFF-kaudelle) tarkoitus luoda yhtenäinen rahasto (Single Fund), joka yhdistäisi kaikki yhteisesti hallinnoidut EU-rahastot. 

Tämä tarkoittaisi mahdollisesti myös nykymuotoisen Verkkojen Eurooppa -rahoitusinstrumentin (CEF) lakkauttamista ja sen sulauttamista tähän yhdistettyyn pottiin.

Uudistuksen myötä suuri osa liikenteen rahoituksesta siirrettäisiin jäsenvaltiokohtaisiin rahoitussuunnitelmiin. Näin EU:n suoraan hallinnoima liikennerahoitus keskittyisi pelkästään suuriin rajat ylittäviin hankkeisiin. 

Jäsenvaltioiden rooli rahoituksen ohjauksessa kasvaisi, sillä varoja jaettaisiin sellaisten instrumenttien kautta, joissa jäsenmailla olisi merkittävä päätösvalta rahoituskohteiden valinnassa. 

Tässä lähestymistavassa piilee kuitenkin riski, että liikennerahoitus saattaisi vähentyä kulloistenkin kansallisten poliittisten prioriteettien vaikutuksesta.

Kirjoittaja johtaa FinMobilityn toimintoja Brysselissä. FinMobility on Tieyhdistyksen sekä sekä seitsemän muun keskeisen, Suomen tieliikennealoja edustavan järjestön yhteinen EU-edunvalvoja.

 

Teksti: Pasi Moisio
Kuva: Shutterstock