Kelikeskus – nykyaikainen jo vuodesta 1991

Kelikeskus on maailmanmitassakin ainutlaatuinen toimija, joka tekee koko maan kattavaa, modernia ja monipuolista liikenteen turvallisuustyötä. Jo kolmen vuosikymmenen ajan sen perustehtävänä on ollut tuottaa ajokeleistä reaaliaikaista tietoa ja ennusteita, joiden ansiosta erityisesti teiden talvihoitoa voidaan tehdä oikealla tavalla, oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan. Tämä helpottaa ja turvaa niin yksittäisten tienkäyttäjien kuin koko ajoliikenteen arkea.

Destian Helsingissä toimivan Kelikeskuksen valtteina ovat moderni havaintoteknologia, kiinteä yhteistyö Ilmatieteen laitoksen meteorologien kanssa sekä vuosikymmenien varrella kertynyt vankka kokemus talvisäistä sekä teidenhoidon haasteista ja mahdollisuuksista.

Kelikeskuspäällikkö Seppo Kaarto on ollut kehittämässä keskusta koko sen olemassaolon ajan.

– On ollut todella hienoa ja mielenkiintoista olla tässä matkassa mukana kehittämässä alan teknologiaa ja myös seurata sen kehitystä. En olisi alkuun uskonut, että keskitetyllä valvonnalla olisi pystynyt korvaamaan perinteistä tienpäällä tehtävää seurantaa.

Kaiken havainto- ja tietotekniikan sekä myöhemmin digitalisaation näin valtavaan kehittymiseen oli vaikea tuolloin uskoa.

Kaikki alkoi kokeilusta

Kaarron työura alalla alkoi jo 1980-luvulla. Tuolloin ensikäden tietoa keliolosuhteista hankittiin pitkillä päivystysvuoron ajoreissuilla sekä tähyilemällä taivaalle ja ottamalla kirjaimellisesti lähituntumaa tienpintaan.

Kelikeskustoiminta käynnistyi syksyllä 1991 kokeiluluontoisesti Turun seudulla seitsemän tiemestaripiirin alueella. Lähtökohtana oli seurata säämuutoksia ja hälyttää teiden kunnossapitäjät nopeasti oikeaan paikkaan. Heti alkuvuosina tehtävä laajeni keliolojen ja toimenpiteiden ennakointiin, sillä jo tuolloin tehtiin epävirallista yhteistyötä Ilmatieteen laitoksen Turun alueyksikön päivystävien meteorologien kanssa.

Turun hyvien kokemusten rohkaisemana perustettiin vuonna 1992 Helsingin kelikeskus Vantaalle. Seuraavina vuosina keskuksia syntyi nopeasti lisää, kunnes jokaisessa yhdeksässä tiepiirissä oli omansa. Samalla keskusten tekniikka ja tienkäyttäjille tarjottavat palvelut kehittyivät nopeaan tahtiin.

Alkuvaiheessa kelikeskustoimintaan liittyi myös liikenteen tiedotus ja hallintapuoli, mutta Tielaitoksen jakautuessa kahtia ne siirtyivät asteittain nykyisille liikennekeskuksille. Vuosi-tuhannen vaihteessa myös alueellisten kelikeskusten määrä alkoi vähentyä, ja alettiin siirtyä kohti valtakunnallisesti keskitetympää mallia.

Meteorologit kiinteämmin avuksi ennakointiin

Merkittävä askel toiminnassa otettiin vuonna 2002, kun Destia ja Ilmatieteen laitos tiivistivät yhteistyötään. Jo vuonna 1998 oli Turussa visioitu meteorologien ja kelipäivystyksen yhdistämistä samoihin tiloihin. Ajatus toteutui nyt yhteisessä Kelikeskuksessa, joka toimi ensin Kaisaniemessä ja sittemmin Kumpulassa. Vahva meteorologinen osaaminen yhdistettiin alan kehittyneimpään keliolosuhteiden mallinnustekniikkaan, jolloin kelinhallinnan ennakointi ja kokonaiskuva saatiin uudelle tasolle. Nykyisin Destian ja Ilmatieteen laitoksen asiantuntijat tekevät talvihoitokaudella ympärivuorokautista yhteistyötä syyskuun puolivälistä toukokuun puoliväliin.

Nykyisin sään ja ajokelien seurannassa käytetään dataa, jota tuottavat muun muassa kelikamerat, satelliitti- ja tutkakuvat sekä kehittyneet tiesäämallit ja -ennusteet. Tuloksena on arvokasta ja ajantasaista tietoa, jota välitetään eteenpäin kunnossapidon urakoitsijoille koko maassa. Muuttuviin olosuhteisiin voidaan reagoida jo ennakolta hälyttämällä Destian auraus- ja liukkaudentorjuntatiimit liikkeelle juuri oikeaan aikaan.

Keliolosuhteiden tarkan ennakoinnin ansiosta pystytään vaikuttamaan teiden liikenne- olosuhteisiin ja vähentämään vaaratilanteita. Lisäksi voidaan tehostaa tiehoidon resurssien käyttöä, mikä säästää sekä kustannuksia ja ympäristöä.

Yhä tarkempaa ja kattavampaa kelitietoa

Kelikeskustoiminnan 30 vuoden aikana liikennemäärät varsinkin pääteillä ovat moninkertaistuneet. Samalla ilmasto-olosuhteet ovat muuttuneet siihen suuntaan, että Etelä-Suomessa on enemmän lumetonta aikaa, jääkelejä sekä jyrkkiä ja nopeita säänvaihteluja, joten ajokelien seurantakin on hektisempää ja vaativampaa. Onneksi Kelikeskuksen tekniset resurssit ovat kasvaneet ja digitalisaation myötä kehittyneet yhä tarkemmiksi, reaaliaikaisemmiksi ja kattavammiksi.

– Tämä on sellaista kilpajuoksua, jossa teknologia kehittyy, mutta myös sää- ja keliolosuhteet vaikeutuvat ilmastonmuutoksen myötä. Vuosien aikana myös liikenne on monessa suhteessa

muuttunut, joten kunnossapidon vaatimukset ovat koko ajan tulleet haastavimmiksi, toteaa Kaarto.

Kun vuonna 1991 käytössä oli kaksi säätutkaa ja 133 tiesääasemaa, on tutkia nykyisin 11 ja asemia 440. Vuonna 1992 asennetun ensimmäisen ja ainoan kelikameran sijaan on nyt käytössä Fintrafficin noin tuhat kameraa.

Satelliittikuvia saatiin ensimmäisinä vuosina kerran päivässä, mutta nykyisin niitä analysoidaan vuorokauden aikana kymmenittäin. Kelikeskukseen välittyvät myös erilaiset häiriöraportit sekä tiedot auraus- ja suolauskaluston liikkeistä.

Tuossa muutamia esimerkkejä keinoista, joiden avulla luodaan edellytykset toimivalle talvikunnossapidolle ja paremmalle liikenneturvallisuudelle. Alan pitkän linjan ammattilaisena Seppo Kaarto muistuttaa kuitenkin, että tien päällä se kaikista reaaliaikaisin ja tärkein turvallisuustekijä istuu nyt ja jatkossakin ratin takana.

– Autoilijan tehtävänä on tiedostaa keliolosuhteet, tien kunto ja muu liikenne sekä suhteuttaa ajonopeus näiden kaikkien mukaan. Pimeällä ja liukkaalla kelillä täytyy vain malttaa pitää vauhti hitaampana ja varata aikaa matkantekoon enemmän.

Kelikeskuksen tarina jatkuu edelleen jatkuvasti kehittyvän teknologian siivittämänä. Kaarto odottaakin mielenkiinnolla, mitä kaikkea tulevaisuus tuo tullessaan.

– Digitalisaatio tuo varmasti jatkossakin paljon lisää uutta, ja säähän sekä keliin liittyvä havaintoteknologia tulee kehittymään. Mielenkiintoista on nähdä myös, miten liikkuva

ja joukkoistettu havainnointi tulee luomaan uusia mahdollisuuksia.

 

TEKSTI: Harde Kovasiipi KUVA: Kelikeskus