Jarkko Saarimäki uskoo osaavien ihmisten yhteistyöhön

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom sai joulukuussa 2023 pääjohtajakseen tutun miehen. JARKKO SAARIMÄKI oli työskennellyt jo aiemmin yli 18 vuotta Traficomin ja sen edeltäjäviraston eri tehtävissä, ja nyt hän palasi taloon liikenne- ja viestintäministeriöstä. Uuteen virkaan astuminen sujui hyvissä tunnelmissa, ja työt ovat käynnistyneet toivotulla tavalla.

– Huippuihmisten kanssa on helppo työskennellä. Väki on paljolti ennestään tuttua, mutta olemme hakeneet esimerkiksi johtoryhmään uutta osaamista ja näkemystä myös talon ulkopuolelta, kertoo Saarimäki. 

Omista tehtävistään hän nostaa tärkeimmiksi Traficomin ammattilaisten työnteon tukemisen ja mahdollistamisen sekä viraston talouden hallinnassa pitämisen.

– Johtamisfilosofiassani keskeistä on, että ihmisille osoitetaan luottamusta ja selkeät tavoitteet. Olemme koko yhteiskunnan palveluksessa oleva 1100 hengen asiantuntijaorganisaatio, jossa jokaisen täytyy voida tehdä työnsä parhaalla mahdollisella tavalla. Toinen ydinasia on pitää huolta talouden raameista, tunnistaa yhteiskunnan kannalta tärkeimmät tehtävämme ja osoittaa niihin riittävät resurssit.

On helppo nähdä, että Saarimäki on määrätietoinen, mutta myös ihmisläheinen johtaja, joka nauttii voidessaan antaa huippuosaajille mahdollisuuksia innostua, kehittyä ja kasvaa uusiin rooleihin.

– Olen myös oppinut, että tuloksia syntyy parhaiten, kun arjessa on tasapainoisesti työtä, vapaa-aikaa ja lepoa. Välillä on tärkeää tehdä myös jotakin ihan muuta kuin työasioita. Itselleni tuota muuta tarjoaa perheen ohella liikunta, etenkin kuntosali, lenkkeily ja kesäisin golf.

Traficom auttaa Suomea pysymään liikkeellä

Saarimäen mukaan Traficomin ydintehtävä on huolehtia siitä, että ihmiset, tavarat ja tieto voivat liikkua turvallisesti, sujuvasti ja kaikessa mielessä kestävästi. Turvallisuus on vahvasti lähtökohtana esimerkiksi viraston tarkastaessa ja hyväksyessä maanteiden yleis- ja tiesuunnitelmia.

– Varmistamme, että suunnittelun perustana ovat lakisääteinen vuorovaikutusprosessi, oikeusvaikutteiset kaavat sekä asianmukaiset selvitykset ja vaikutusarvioinnit, joihin liikenneturvallisuus sisältyy elimellisenä osana. TENT-verkkoon, moottoriteihin ja runkoverkkoon liittyvää suunnittelua ohjaavat lisäksi korotetut turvallisuusvaatimukset erillisine auditointeineen.

Valtakunnallisesti keskeinen tiestöön vaikuttava työväline on Liikenne 12 -suunnitelma, jonka teossa Traficom toimii yhtenä valmisteluorganisaationa ja tiedontuottajana.

– Tarjoamme suunnittelun ja päätöksenteon tueksi strategista kokonaiskuvaa liikennejärjestelmän nykytilasta ja siitä, millaisella kehittämisellä voidaan parhaiten palvella ihmisten ja tavaroiden liikkumistarpeita. Varmistamme siis osaltamme, että ratkaisut perustuvat laadukkaaseen tietopohjaan, Saarimäki sanoo.

Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta

Tieverkon ja liikenteen kautta edistetään myös kestävää kehitystä, jota Saarimäki tarkastelee ympäristön, talouden, sosiaalisten tekijöiden ja turvallisuuden näkökulmista.

– Meidän tulee huomioida teiden ja liikenteen suorat ympäristövaikutukset, jotka näkyvät esimerkiksi päästöinä ja meluhaittoina. Talouden kannalta hyvin suunniteltu, rakennettu ja ylläpidetty tieverkko lisää liikkumisen ja logistiikan tehokkuutta, mikä on etu myös ympäristölle. Sosiaalisesta näkökulmasta toimiva tiestö tarjoaa mahdollisuuksia liikkumiseen, työssä käyntiin ja elämään, jolloin on tärkeää välttää eriarvoistumista alueiden tai ihmisten välillä. Lisäksi kunnossa pidetty tieverkko ja sujuva liikenne parantavat tien käyttäjien ja sen vaikutuspiirissä olevien turvallisuutta, kuvailee Saarimäki.

Hän on tyytyväinen siihen, että keskustelu kestävyydestä ja sen eri ulottuvuuksista onkin mennyt positiivisesti eteenpäin. Toki samalla tarvitaan myös käytännön toimia, joita Traficomissa toteutetaan sekä talon sisällä että ulkoisella vaikuttamisella.

– Kehitämme viraston sisäistä vastuullisuustyötä ja olemme sitoutuneet YK:n Agenda 23 -toimintaohjelmaan. Parannamme liikenne- ja kyberturvallisuutta, kehitämme liikenteen ja viestinnän yhteyksiä sekä toteutamme liikenne- ja viestintäsektorilla tietoon perustuvia ilmastotekoja. Edistämme kestävyyttä myös vaikutusarvioinneilla ja tiedolla, jota tuotamme erilaisten säädösten, strategioiden ja toimenpiteiden valmistelun ja päätöksenteon tueksi. Liikenne 12 on siten merkittävä väline ja kanava myös kestävyystyölle.

Liikenteen tulevaisuudennäkymiä maalla ja merellä

Saarimäen kristallipallossa Suomen liikenteen ja liikkumisen tulevaisuus näyttäytyy sekä haasteina että mahdollisuuksina. Väestön ikääntyminen ja keskittyminen kasvukeskuksiin mahdollistaa uusia joukkoliikenneratkaisuja ja liikennepalveluja sekä omalla autolla liikkumisen vähenemisen. Toisaalta joukkoliikenteen järjestäminen on yhä hankalampaa alueilla, joissa väestö ei kasva vaan jopa vähenee.

– Nämä muutokset ovat yhteiskunnalle haasteita, mutta ne avaavat myös teitä uudenlaisten palvelujen ja liiketoiminnan kehittämiseen. Se edellyttää luotettavaa tietoa ihmisten liikkumistarpeista ja asiakasprofiileista, mutta onneksi Suomella on poikkeuksellisen laadukasta tietopohjaa ja toimivat käytännöt tietojen yhdistelyyn sekä tehokkaaseen jalostamiseen. Digitalisaatio edistää tiedonhallinnan lisäksi muutenkin palvelutuotantoa, matkaketjujen rakentamista ja eri järjestelmien yhteensopivuutta.

Kiinnostava tulevaisuuden kysymys on myös henkilöautojen määrän ja käyttövoimien kehitys. VTT:n arvion mukaan Suomessa on vuonna 2030 jo yli 900 000 sähköautoa, mikä muuttaa merkittävästi liikenteen ympäristövaikutuksia. Yleistyvä etätyö puolestaan vaikuttaa osaltaan joukkoliikennepalvelujen käyttöön ja väylästön kuormituksiin. Valitettavan ajankohtainen vaikuttaja on Venäjän hyökkäyssota, joka heijastuu Itämeren turvallisuustilanteeseen ja koko Suomen maantieteelliseen asemaan.

– Itämereen liittyvä uhka voi lisätä tie- ja rautatieverkkoon kohdistuvia tarpeita. Meritse tulevaa tavaraliikennettä ei voida kokonaan siirtää Suomen, Ruotsin tai Norjan maaliikenteeseen, mutta huoltovarmuuden kannalta kriittisimpien kuljetusten varmistaminen on otettu jo huomioon Liikenne 12 -ohjelman suunnittelussa. Lisäksi Suomi on nyt joutunut liikenteellisesti pussinperälle, joten viennin ja kilpailukyvyn kannalta logistisen järjestelmämme täytyy toimia supertehokkaasti ja jopa muuta Eurooppaa paremmin, pohtii Saarimäki.

Tärkeintä on kehittyä ajan mukana ja panostaa oikeisiin asioihin

Kaikki edellä kuvattu kehitys vaatii Traficomilta kykyä keskittyä toiminnassaan palveluihin, jotka ovat aidosti merkittävimpiä yhteiskunnan, kansalaisten ja elinkeinoelämän kannalta.

– Meillä on oltava osaava henkilöstö, joka on valmis kehittymään ja vastaamaan ajan uusiin vaatimuksiin. Samalla meidän on tunnistettava uudet kokonaisuudet, joihin meidän pitää panostaa ja toimia mahdollisimman tehokkaasti esimerkiksi tekoälyä ja muita uusia työskentelytapoja hyödyntäen, sanoo Saarimäki.

Tulevien haasteiden edessä pääjohtaja luottaa ennen kaikkea Traficomin ja sen yhteistyötahojen osaaviin ihmisiin.

– Porukkamme on osoittanut kerta toisensa jälkeen, että selviämme kaikesta, mitä vastaan tulee. Esimerkiksi korona tuli meille ja koko yhteiskunnalle suurena yllätyksenä, mutta kriisiaikanakin liikennejärjestelmämme vastasi hyvin ihmisten liikkumistarpeisiin. 

Siinäkin nähtiin, että kun jotakin täytyy tehdä, ratkaistaan asiat parhaiten yhteistyöllä ja viedään mandaattien mukaisesti maaliin.

---

Jarkko Saarimäki
Traficom: pääjohtaja joulukuu 2023
LVM: palveluosaston osastopäällikkö
2022–2023
Traficom ja Viestintävirasto:

• liikennejärjestelmäpalvelujen ylijohtaja 2020–2022
• Kyberturvallisuuskeskuksen johtaja 2016–2020
• Kyberturvallisuuskeskuksen apulaisjohtaja 2015
• turvallisuussääntelypäällikkö 2013–2015
• kehityspäällikkö 2009–2012
• juristi 2004–2009

Asianajotoimistot Dottir ja Roihu:

• lakimies 2014–2015

---

 

Teksti: Harde Kovasiipi
Kuva: Traficom