Ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnittelu pohjaa menneeseen ja katsoo tulevaan

Jotta tieverkko kestää ja palautuu ilmastonmuutoksen vaikutuksista, on ilmastonmuutokseen sopeutuminen huomioitava väylänpidon kaikissa toiminnoissa maankäytöstä ja suunnittelusta väylien kunnossapitoon ja käyttöön. Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma vuoteen 2030 linjaa sopeutumistyötä myös liikenneinfrastruktuurin osalta.

Ilmastonmuutokseen varautumisen ja sopeutumisen tarpeita väylänpidossa on alettu selvittää jo noin 15 vuotta sitten niin maanteiden, rautateiden kuin vesiväylienkin rakentamisen ja kunnossapidon osalta. Vuonna 2007 tehtiin esiselvitys Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tienpidossa ja vuonna 2009 selvitys Ilmastonmuutoksen vaikutus tiestön hoitoon ja ylläpitoon.

Väylävirasto selvitti keväällä 2023 valmistuneessa nykytilaselvityksessä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen väylänpidossa aiemmin esitettyjen sopeutumistoimenpiteiden toteutumaa. Selvityksessä esitetään myös uusia toimenpiteitä, jotka jakautuivat strategisiin toimenpiteisiin sekä omaisuudenhallintaa, ohjeistusta, yhteistyötä, tiedonhallintaa ja infran teknistä toimivuutta koskeviin.

Aiemmin tunnistettuja sopeutumisen toimenpiteitä on jo nyt melko laajalti käytössä uusien väylärakenteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Nykyisin käytössä oleva infra on kuitenkin suurelta osin suunniteltu ja rakennettu vuosikymmeniä sitten, jolloin ilmastonmuutosta ei osattu ottaa huomioon. Kunnossapidon ja liikenteenohjauksen rooli on merkittävä ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien torjunnassa, häiriöiden ehkäisyssä ja vaurioiden korjaamisessa.

Tieto sopeutumistyön pohjana

Väyläviraston strategian mukaisesti väyläomaisuuden hallinta perustuu tietoon, ja tieto on isossa roolissa myös ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Nykytilaselvityksen mukaan tietotarpeiden tunnistaminen ja tiedonhallinnan kehittäminen yhä edelleen edistävät sopeutumistyötä monella eri tavalla.

Myös kansallisessa ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmassa vuoteen 2030 on yhtenä toimenpiteenä tietoperusteisen päätöksenteon kehittäminen ilmastonmuutoksen riskien ja haavoittuvuuksien sekä haittoja vähentävien toimenpiteiden tunnistamiseen ja niiden suuntaamiseen.

Jo syntyneistä vaurioista, niiden alueellisesta sijoittumisesta ja vaikutuksista niin infrastruktuuriin kuin liikenteeseenkin tarvitaan lisää tietoa, jonka avulla voidaan määrittää ja priorisoida vaikuttavimmat sopeutumistoimenpiteet. Jotta saadaan tietoa toimenpiteiden vaikuttavuudesta, on sekä ilmastonmuutoksen ja äärisääilmiöiden vaikutuksia että sopeutumistoimenpiteiden vaikutuksia mitattava ja seurattava säännöllisesti. 

Esimerkiksi säädataa olisi mahdollisuus hyödyntää nykyistä laajemmin, minkä lisäksi paikkatietoja sekä kunnossapitotietoja keräämällä, yhdistämällä ja analysoimalla voitaisiin saada tietoa äärisääilmiöiden vaikutuksista paikallisesti. Näin voitaisiin varautua nykyistä paremmin eri sääilmiöiden palvelutasovaikutuksiin väyläverkolla.

Skenaarioista apua toimenpiteiden kohdentamiseen

Väylävirasto on aloittamassa yhdessä Ilmatieteenlaitoksen kanssa väylänpidolle kohdistettujen ilmastoskenaarioiden laadintaa. Skenaarioista saadaan arvokasta lisätietoa siitä, millaisiin ilmasto-olosuhteisiin meidän tulee varautua eri aikajänteillä. 

Tämä puolestaan ohjaa kustannustehokkaiden sopeutumistoimenpiteiden suunnittelussa ja kohdentamisessa, sillä ennakoivan sopeutumisen arvioidaan olevan merkittävästi edullisempaa kuin reaktiivinen toiminta tai sopeutumattomuudesta yhteiskunnalle aiheutuvat (välilliset) kustannukset.

Koska Väylävirasto on tilaajavirasto, on urakoiden ja toimittajien ohjeistus olennaista myös sopeutumistoimien huomioinnissa ja jalkautuksessa. Nykyisen ohjeistuksen kehittämistarpeita sopeutumisen huomioinnin osalta selvitetään parhaillaan. 

Uusimmissa ohjeissa ilmastonmuutosta jo huomioidaankin. Juuri päivitettävänä olevassa Teiden ja ratojen kuivatuksen suunnittelu -ohjeessa on huomioitu lisääntyvä sadanta. Maanteiden talvihoidon toimintalinjoissa korostuvat lisääntyvän liukkauden torjunnan tarve ja poikkeukselliset talven vesisateet, joita ilmastonmuutos tuonee yhä enemmän tullessaan.

Myös sorateiden ja kuivatuksen kunnossapidon toimintalinjat vastaavat osaltaan muuttuneeseen toimintaympäristöön, kuten liikennevirtoihin ja ilmastonmuutokseen. Näissä ohjeissa korostetaan kuivatuksen merkitystä muuttuvassa ilmastossa riittävän kantavuuden varmistamisessa.

Sopeutumistyö vaatii järjestelmällisyyttä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen väylänpidossa -nykytilaselvityksen mukaan aloitettua työtä ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi on jatkossa tehtävä yhä aktiivisemmin ja koordinoidummin. Ilmastojohtamisen kokonaisvaltainen organisointi on edellytyksenä tehokkaalle ja vaikuttavalle ilmastonmuutokseen sopeutumiselle, kun resurssit ovat rajalliset.

15 viimeisen vuoden aikana sopeutumistyö on ollut vielä alkutaipaleellaan, eikä kaikista toimenpiteistä ole kerätty keskitetysti seurantatietoa. Nykyisen irrallisen sopeutumistoimenpiteiden määrityksen ja raportoinnin sijaan sopeutuminen tulisi saada läpileikkaavaksi osaksi normaalia väylänpitotyötä vastaavasti kuin esimerkiksi turvallisuus.

Nykytilaselvitys myös korosti, että yhteistyö ja tiedon jakaminen niin eri väylämuotojen kuin myös kansallisten ja kansainvälisten sidosryhmien kesken on avainasemassa ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Väylävirasto on mukana eurooppalaisten tiehallintojen yhteistyöorganisaatio CEDRin kaksivuotisessa (2022–2024) Icarus-hankkeessa, jonka tavoitteena on parantaa ilmastonmuutokseen sopeutumisen huomiointia tienpitäjien päätöksenteossa.

Hankkeessa tuotetaan ohjeistusta resilienssin lisäämiseksi tieverkon palvelutaso, kustannukset ja hyödyt huomioiden. Tavoitteena on myös varmistaa, että tutkimustulokset voidaan jalkauttaa tienpitäjien ja sidosryhmien toimintaan.  Hanke auttaa Väyläviraston oman sopeutumistyön suunnittelussa ja projektoinnissa.

 

TEKSTI: Markus Pöllänen
KUVAT: Shutterstock