Älyteknologian avulla kohti sujuvampaa ja vähäpäästöisempää liikennettä

– Suomessa on käytössä tai kokeilussa hyvin monenlaisia älyratkaisuja, kuten älykkäitä liikennevaloja, itseohjautuvia robottibusseja sekä uudentyyppisiä liikkumispalveluita, Aalto-yliopiston tohtoritutkija Iisakki Kosonen kertoo.

Älyteknologiaa hyödynnetään esimerkiksi Helsingissä, jossa älykkään liikenteen edelläkävijyys on kirjattu myös kaupunkistrategiaan. Käytännössä kaupunki toimii testialustana älyliikenteen kaupallistamiseksi ja tulevaisuuden teknologioiden edistämiseksi.

Älykkäät liikennevalot huomioivat viivytykset ja päästöt

Eräs älyteknologian mahdollistamista muutoksista on liikennevalojen päivittyminen älykkäiksi liikennevaloiksi, jotka eroavat perinteisistä liikennevaloista toiminnallisuuksiltaan.

Tavalliset, ajoneuvoilmaisimien avulla toimivat liikennevalot vaihtuvat vihreästä punaiselle, kun peräkkäin kulkevien ajoneuvojen väli on riittävän suuri tai maksimiaika tulee vastaan.

– Tämän tyyppinen valo-ohjaus ei tunnista millainen liikennetilanne liittymässä on kaiken kaikkiaan. Kun koko tilaa ei tunneta, ei voida optimoida, Kosonen kuvailee.

– Älykkäät liikennevalot taas tarvitsevat ajantasaisen mallin liikennetilanteesta ja liikenteen sujumisesta, esimerkiksi viivytyksistä. Mallinnuksen pohjalta valojen toimintaa voidaan optimoida siten, että ne minimoivat liikenteen viivytykset. Kehittyneemmät algoritmit voivat optimoida liikennettä useamman kuin yhden kriteerin perusteella. Viivytysten lisäksi voidaan huomioida esimerkiksi liikenteen aiheuttamat päästöt.

Muuttuvat kaistaopasteet tulevat tarpeen onnettomuustilanteessa

Älyliikenteen ratkaisuja ovat liikennevalojen lisäksi myös muut muuttuvat opasteet, jotka eroavat tavallisista opasteista tilanteen mukaan vaihtuvien opastinkuviensa ansiosta.

– Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi nopeusrajoituksia voidaan muuttaa kelin, näkyvyyden tai onnettomuuden vuoksi, Kosonen kuvailee.

Suomessa tällaisia muuttuvia opasteita on käytetty esimerkiksi Valtatie 5:llä, jolla on ollut käytössä vaihtuvasuuntainen kaista. Käytännössä tämä tarkoittaa seitsemän kilometrin matkalla70 muuttuvaa opastetta, kuten nopeusrajoituksia sekä kaista- ja valo-opasteita.

– Näistä on hyötyä myös onnettomuustilanteissa. Kaistaopasteet kertovat, onko kaista käytössä vai ei. Tämä tieto on tärkeää erityisesti tunneleissa, Kosonen kertoo.

Älyliikenteen uhkana ohjelmistojen luotettavuus ja tietoturva

Vaikka käytössä on jo monenlaisia älyliikenteen ratkaisuja sekä rakennetun ympäristön että liikkumisen osalta, tulevaisuuden mahdollisuuksia on vieläkin enemmän.

– Parhaassa tapauksessa älyliikenteen ratkaisut voivat tehdä liikenteen sujuvammaksi ja vähäpäästöisemmäksi. Esimerkiksi liikenteen automaatio mahdollistaa uudenlaisia liikkumispalveluita, jotka voivat vähentää riippuvuutta yksityisautoilusta.

Helsingissä odotukset kohdistuvat päästövähennysten lisäksi etenkin älykkääseen liikennetietoon ja liikenteenhallintaan kaupungin väkiluvun kasvaessa vuosi vuodelta.

Mahdollisuuksien lisäksi älyliikenteeseen kohdistuu uhkia, jotka koskettavat lähes kaikkia digitalisaatioprojekteja. Näistä suurimmat liittyvät ohjelmistojen luotettavuuteen ja tietoturvaan.

– Virhe automaattiajoneuvon ohjauksessa voisi aiheuttaa onnettomuuden ja hakkeroituminen ajoneuvojen tietojärjestelmään onnettomuuksien tahallisen tuottamisen, Kosonen sanoo.