Allianssin avulla saareen

Pitkään suunnitteilla ollut kiinteä maantieyhteys, joka yhdistäisi Oulun Riutunkarin ja Hailuodon Huikun, on etenemässä. Kun noin 8,5 kilometrin pituinen maantieyhteys toteutuu, se korvaa nyt käytössä olevan lauttareitin. Pengertieosuuden lisäksi maantieyhteys sisältää kaksi noin 750 metrin pituista siltaa.

Rakennuttaja Väylävirasto on valinnut hankkeen allianssikumppanit: Hailuodon GAP- ryhmittymässä rakentajana on GRK ja suunnittelijoina toimivat AFRY, Plaana ja Ponvia.

Allianssin kolmen eri suunnittelijatahon keskinäisessä työnjaossa Plaana vastaa tiesuunnittelusta ja tien geometriasta, AFRY vastaa toisen ison sillan suunnittelusta ja koko hankkeen geotekniseen suunnitteluun ja ympäristökonsultointiin liittyvistä asioista. Plaanan tytäryhtiö Ponvia suunnittelee toisen sillan.

Allianssi tarjoaa voimaa ja ratkaisukykyä

AFRY:n Suomen Infra-yksikön johtaja Mikko Inkala toteaa, että siltasuunnittelussa on tärkeää, että mukana on ”paljon ja monipuolisesti osaamista ja resurssia”.

Allianssimalli helpottaa tiedon jakamista tilaajan, rakentajan ja kolmen suunnittelutoimiston kesken.

– Hankkeessa toimitaan yhteisessä organisaatiossa, yhdessä sopimuskokonaisuudessa ja optimoidaan hankekokonaisuutta. Rajapintoja ei siis hankkeen sisällä ole, mikä mahdollistaa ketterän ja tehokkaan toiminnan ja jatkuvan tiedonvaihdon, Inkala toteaa.

– Tämä on kokeneille ja isoille siltasuunnittelutoimistoillekin iso projekti. On hyvä, että on kahdesta toimistosta maan parasta osaamista heti saman pöydän ääressä, niin ei tarvitse miettiä asioita kahteen kertaan.

Inkalan mukaan allianssi on hyvä tapa hallita hanketta, koska suunnittelu, kustannuslaskenta ja työmaan tilannekuva ovat koko ajan kaikille osapuolille läpinäkyviä. Kaikki osapuolet tietävät aina missä mennään.

– Pystymme yhdessä miettimään keinoja, joilla voimme hallita kaikkia hankkeen riskejä ja mahdollisuuksia, joita aiheuttavat esimerkiksi tänä vuonna dramaattisesti muuttunut maailmantilanne.

Rakentajan edustajan, GRK:n, projektipäällikkö Timo Takala kertoo, että eteneminen kohti toteutusvaihetta voi alkaa, kun sitä koskeva vesilupapäätös on saanut lainvoiman.

– Vesiluvan osalta on menossa valituskäsittely eli vesilupa ei ole vielä lainvoimainen. Kaikki, mikä rakennetaan veteen, on Suomessa vesilain alaista asiaa.

Tätä kirjoitettaessa allianssikumppanit odottavat vesiluvan osalta hallinto-oikeuden päätöstä.

Ankarat olosuhteet

Oulun ja Hailuodon yhdistävälle maantieosuudelle tulevat kaksi siltaa ovat haasteellisia rakentaa erityisesti työmaata ympäröivän pohjoisen luonnon ja arvaamattomien sääolosuhteiden vuoksi.

Timo Takala kertoo, että siltojen kansien valut olisi hyvä pystyä ajoittamaan keväisiin, jotta ne ehtisivät kuivua kesän aikana.

– Kaikki muut ratkaisut olisivat ei-kustannustehokkaita. Perämerenpohjukassa vedenpinnan vaihtelut ovat voimakkaita. Jäät kertyvät ja kiinnittyvät helposti siltatyömaan väliaikaisiin rakenteisiin ja pyrkivät liikuttamaan niitä.

– Maapallolla ei ole monia vastaavia olosuhteita, jossa meri jäätyisi paikassa, jonne ollaan rakentamassa siltaa. Norjassakin merivedet ovat sulia golf-virran ansiosta.

Rakentaminen tulee tapahtumaan avomeriolosuhteissa noin 8 kilometrin matkalta. Alueella on noin 1–3 metriä syvää.

– Alkuvaiheessa työ tulee olemaan pitkälti pengertämistä. Kivilouhemateriaalia tarvitaan penkereitä varten noin miljoona kuutiota. Hankkeella ei ole leikattavia kalliomassoja, joista saataisiin louhetta ja murskattua kiviainesta. Aines täytyy kuljettaa rakennusalueelle muualta, mahdollisesti sekä kuorma-autoilla että vesiteitse. Mahdollisuutta oman merikaluston käyttöön selvitellään.

Takala arvioi, että rakentamisessa tarvittaisiin ”penkereen kimppuun” noin 50 ammattilaista. Siltojen rakentaminen työllistäisi suunnilleen saman verran.

Allianssimallista huomattavia etuja

GRK:n Takala ja AFRY:n Inkala ovat yhtä mieltä siitä, että Hailuoto-hankkeen kaltaisessa haastavassa urakassa on iso etu, jos kaikki hankkeen osapuolet kulkevat yhdessä kohti yhteistä maalia.

– Tämä on omalla työurallani kolmas allianssimallilla toteutettava urakka. Tässä on tärkeää varmistaa, että tehdään tuttuja asioita uudella tavalla. Allianssissa täytyy myös totutella pois vanhoista tottumuksista. Lisäksi pitää olla rohkeutta esittää matalalla kynnyksellä uusia ajatuksia, Takala sanoo.

Allianssimallilla toteutettavissa hankkeissa on liikkuvuutta ja muutoksenhallintaa paljon enemmän kuin tavallisissa hankkeissa.

Takala painottaa, että on tärkeää saada varmistettua jo suunnittelun alkuvaiheessa rakentajan panos.

– Pyrimme pysymään niissä reunaehdoissa, jotka hankkeelle on asetettu. Meidän, siis allianssin, vinkkelistä katsottuna tässä hankkeessa tällainen asia on tielinjaus. Se on vedetty matalimpaan mahdolliseen kohtaan. Tielinjauksessa on myös huomioitu lauttalinjat sekä ympäristötekijöitä.

Tietomallintamisesta apua

Inkala kertoo, että varsinaisia lopullisia rakennussuunnitelmia ei lähdetä tekemään ennen kuin vesilupa-asia on ratkennut. Tällä hetkellä tehdään vasta niin sanottua alustavaa rakennussuunnittelua, jonka avulla määritetään hankkeen tavoitekustannus. Hankkeen tavoitekustannusarvio pyörii tällä hetkellä sadan miljoonan euron kertaluokassa.

– Alustava suunnitelma on väylän osalta hyvin pitkällä, siltojen osalta suunnitelmien tarkentuminen jatkuu vielä toteutusvaiheessakin. Lupa-asioiden ratkeamisen jälkeen tässä maailmanmarkkinatilanteessa kaikkien osapuolten pitää myös olla varmoja, että tämä on kaikkien kannalta järkevästi toteutettavissa, Inkala sanoo.

Hän kehuu yhteisöllistä suunnittelua. Tietomallintaminen on jo pääosin korvannut infra-alan suunnittelussa paperiset 2D-piirustukset, mutta useamman osapuolen allianssissa tietomallintamisesta saadaan erityistä etua.

– Ratkaisujen havainnollistamiseksi tehdään tietomallintamista. 3D-visualisointimalli tuo kaikki tahot samalle tasolle käsiteltävän asian ymmärtämisessä. Allianssimallissa virtausta päästään parantamaan eli kun suunnittelija tekee toteutusmallin, rakentaja pystyy ottamaan
sen suoraan työkoneisiinsa ja voi sen avulla ryhtyä tekemään suoraan esimerkiksi pengertäyttöä.

Inkala painottaa, että allianssimalli perustuu lean-periaatteisiin. Näihin lukeutuvat hukan poistaminen, asiakasarvon tuottaminen, virtauksen parantaminen ja ihmisten kunnioittaminen
sekä kokonaisuuden optimointi.

– Nämä ovat asioita, joista olemme AFRYllä kiinnostuneita muutenkin. Pyrimme viemään käytäntöön lean-periaatteita ja -menetelmiä sekä tehostamaan omaa työtämme riippumatta siitä, onko hankkeessa kyseessä allianssimalli vai jokin perinteinen malli. Olemme lean-matkalla projektista toiseen, toivottavasti jatkuvasti parantaen.

 

Teksti: Mikko Aaltonen
Kuva: Väylävirasto